sote-savasupohjoissaame.pdf.xml

Sápmelaččaid ruovttuguovllu gielddain Eanodagas, Anáris, Soađegilis ja Ohcejogas lea ollašuhtton Sámedikki evttohusas sápmelaččaid / sámegielat sosiálabálvalusaid ovddidanovttadatfidnu 1.9.200731.12.2009 gaskasaš áigge.	Sämikuávlu kieldâin Iänuduvâst, Anarist, Suáđigilist já Ucjuuvâst lii olášittum Sämitige iävtuttâsâst sämmilij / sämikielâlâš sosiaalpalvâlusâi ovdedemohtâdâhhaahâ ááigán 1.9.2007-31.12.2009.
Fidnu lea leamaš oassi Davvi-Suoma sosiálasuorggi ovddidanprográmmas.	Haahâ lii lamaš uási Tave-Suomâ sosiaalsyergi ovdedemohjelm.
Gielddat vuolggahedje fidnu ovttasbargosoahpamuša dahkamiin.	Kieldah pieijii joton haavâ rähtimáin ovtâspargosopâmuš.
Sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija lea ruhtadan fidnu gielalaš ja kultuvrralaš unnitloguid sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid ovddideami deaddosuorggis.	Sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö lii ruttâdâm haavâ kielâlâš já kulttuurlâš ucceeblovvoid sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi ovdedem - tiäduttâsyergist.
Fidnu hálddašeami ovddasvástádus leamašan Anára gieldda sosiála- ja dearvvašvuohtalávdegottis.	Aanaar kieldâ sosiaal- já tiervâsvuođâlävdikodde lii västidâm haavâ haaldâšmist.
Sámediggi, DavviSuoma sosiálasuorggi máhttinguovddáš ja Sámisoster ro leamašlan mielde doaimmas.	Sämitigge, Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáš já Sámisoster ry láá lamaš mieldi tooimâst.
Fidnu lea vuosttas sámeguovllu gielddaid ja Sámedikki ovttas ollašuhttán fidnu, mas ovddidit sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid gielddaid bálvalusaidbuvttadanovttadagain nu, ahte vuhtii váldit áššehasaid oasálašvuođa.	Haahâ lii vuossâmuš sämikuávlu kieldâi já Sämitige oovtâst olášuttem haahâ, mast ovdeduvvojeh sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusah kieldâi palvâlempyevtittâsohtâduvâin väldimáin vuotân äššigâšâi uásálâšvuođâ.
Sápmelaš beaivedivššu ovddideapmi leamašlan fidnu oktan ovddideami ulbmilin.	Haavâ ohtân ovdedemulmen lii lamaš sämmilij peivitipšo ovdedem.
Sápmelaš árabajásgeassima ovddidanbargu vulggii johtui fidnus dahkkon sámebargojoavkku áššedovdilahtuid doaimmas.	Säämi aarâhšoddâdem ovdedempargo vuolgij joton haavâst hämmejum sämitiimi äššitobdeejesânij tooimâst.
Ovddidanbarggus lea vástidan Anára gieldda beaivedivššu jođiheaddji.	Ovdedempargoost lii västidâm Aanaar kieldâ peivitipšo hovdâ.
Sápmelaš árabajásgeassinplána dahkamii vuođđuduvvui ovddidanbargojoavku, mii čoahkkanii jeavddalaččat.	Säämi aarâhšoddâdemvuávám rähtimân vuáđudui ovdedempargojuávkku, mii čokkânij merikooskâi.
Sátnejođiheaddjin doaimmai Ohcejoga gieldda árabajásgeassima stivrejeaddji.	Saavâjođetteijen tooimâi Ucjuv kieldâ säämi aarâhšoddâdem stivrejeijee.
Árabajásgeassima ovddasteaddjit buot giellajoavkkuin ja sámeguovllu gielddain oassálaste ovddidanbargojoavkku doibmii.	Aarâhšoddâdempargojuávhu ovdâsteijeeh puohâin kielâjuávhuin já sämikuávlu kieldâin uásálistii ovdedempargojuávhu tooimân.
Árabajásgeassima ovddidandoaibma álggahuvvui álggos kártemiin, mas čielggadedje sámeguovllu árabajásgeassinovttadagaid dili ja jearahalle bargoveaga.	Aarâhšoddâdem ovdedemtoimâ pieijui joton vistig karttiimáin sämikuávlu aarâhšoddâdemohtâduvâi tile já sahhiittâlmáin pargeid.
Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddain ordnejedje vánhemiidčoahkkimiid, main háleštalle sápmelaš árabajásgeassima sisdoalu ovddideamis ja sápmelašvuođa vuhtii váldima birra árabajásgeassinplánas.	Iänuduv, Aanaar já Ucjuv kieldâin uárnejii vanhimijehidijd, main savâstellii säämi aarâhšoddâdem siskáldâslâš oovdedmist já sämmilâšvuođâ vuotânväldimist aarâhšoddâdemvuáváámist.
Sámeguovllu árabajásgeassinbargoveahka oassálasttii fidnu áigge ordnejuvvon viđa ovddidan- ja skuvlenbeaivái.	Sämikuávlu aarâhšoddâdempargeeh uásálistii haavâ ääigi uárnájun viiđâ ovdedem- já škovlimpiäiván.
Sámeguvlui lea šaddan fidnu áigge sápmelaš árabajásgeassima bargoveaga ovttasbargofierpmádat, mii lea nanosmuhttán bargoveaga máhtu ja sámekultuvrra vuhtii váldima barggus sihke ovddidan gielddaid ja Sámedikki gaskasaš ovttasbarggu.	Sämikuávlun lii šoddâm haavâ ääigi säämi aarâhšoddâdem pargei ovtâspargoviärmádâh, mii lii nanodâm pargei mättim já sämikulttuur vuotânväldim pargoost sehe ovdedâm kieldâi já sämitige koskâsâš ovtâspargo.
Ovddidanfidnus lea dahkkon vuosttas sámeguovllu oktasaš sápmelaš árabajásgeassinplána ovttasbarggus bargoveagain, vánhemiiguin ja eará áššedovdiiguin.	Ovdedemhaavâst lii rahtum vuossâmuš sämikuávlu ohtsâš säämi aarâhšoddâdemvuávám ovtâspargoost, pargeiguin, vanhimijguin já jieškote-uv äššitobdeiguin.
Árabajásgeassinplána evttohuvvo váldot atnui sápmelaččaid ruovttuguovllu gielddain ja eará sajis Suomas.	Iävtuttuvvoo, et arâhšoddâdemvuávám váldoo kiävtun sämikuávlu kieldâin já eres kuávluin Suomâst.
Sápmelaš árabajásgeassinplána dievasmahttá riikkaviidosaš bagadallama.	Säämi aarâhšoddâdemvuávám tievâsmit väldikodálâš stivrim.
Sápmelaš árabajásgeassinplána ulbmilin lea stivret sápmelaččaid árabajásgeassima kvalitehta ja ovddideami sisdoalu dáfus sihke ovddidit bálvalusaid ovttaveardásaš ollašuvvama.	Säämi aarâhšoddâdemvuávám uáivilin lii stivriđ säämi aarâhšoddâdem kvaliteet já siskáldâslâš
Sápmelaš árabajásgeassinplána ollašuhttinproseassa lea leamaš oassin viiddis sámeguovllu oktasaš ovttasbarggus.	Säämi aarâhšoddâdemvuávám rähtimproosees lii lamaš uási viijđes sämikuávlu ohtsâš ovdedempargo.
Plána lea ain dárbu ovddidit geavatlažžan ovttasbargguin sámeguovllu bargoveagain, vánhemiiguin ja eará ovttasbargobeliiguin.	Vuávám lii tárbu ain-uv ovdediđ aldeláá keevâtlâšvuođâ ovtâspargoost sämikuávlu pargeiguin, vanhimijguin já jieškote-uv ovtâspargopelijguin.
Ovddidanbarggu doaibmamálle barggut leat leamaš dahkkiide proseassa, mii lea addán olu.	Ovdedempargo toimâmmalli já pargoh láá lamaš pargeid mávsulâš proosees.
Oassálastit leat čatnasan bures oktasaš doibmii.	Uásálisteeh láá lamaš uáli pyereest čonâsâm ohtsii tooimân.
Oktasaš ulbmilin lea joatkit gieldarájáid rasttildeaddji ovttasbarggu bálvalusaid ordnemis.	Palvâlusâi orniistâllâm ohtâvuođâst ohtsâš ulmen lii juátkiđ kieldâraajijd rastaldittee ovtâspargo.
Sápmelaččat leat Eurohpá uniovnna áidna eamiálbmot, mas lea iežas historjá, giella, kultuvra, eallinvuohki ja identitehta.	Sämmiliih láá euroop union áinoo algâaalmug, mast lii jieijâs historjá, kielâ, kulttuur, eellimvyehi já identiteet.
Sápmelaččat leat ássan Skandinávia ja Suoma davviosiin sihke Guoládatnjárgga sisosiin jo ovdal dálá stáhtaid ja stáhtarájáid šaddama.	Sämmiliih láá asâttâm Skandinavia já Suomâ taveuási sehe Kuáláduvnjaargâ sisoosijd jo ovdil táálái riijkâi já riijkârajij hámášume.
Dán guovllu gohčodit Sápmin.	Taat kuávlu kočoduvvoo säämi enâmin.
Sápmelaččat leat njealji riikka guovllus rehkenastinvuogi mielde 60 000 - 100 000 olbmo.	Sämmiliih láá neelji riijkâst rekinistemvuovij mield 60 000–100 000 olmožid.
Suomas sápmelaččat leat Sámedikki jagi 2007 statistihka mielde 9350, main sullii 38,3 % sápmelaččaid ruovttuguovllus (3577).	Suomâst sämmiliih äässih Sämitige ive 2007 lovottuvâi mield 9350 olmožid, main 38,3% äässih sämikuávlust (3577).
Ruovttuguovlluin oaivvildit Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddaid guovlluid sihke Sámi bálgosa guovllu Soađegili gielddas.	Sämikuávlu uáivild Iänuduv, Aanaar já Ucjuv kieldâi kuávluid sehe Säämi palgâs kuávlu Suáđigil kieldâst.
Loahpat sápmelaččat ásset ruovttuguovllu olggobealde Suomas (5129) ja olgoriikkain (644).	Loopah sämmiliih äässih sämikuávlu ulguubeln eres kuávluin Suomâst (5129) já olgoenâmijn (644).
Suomas hállet golbma sámegiela; anárašgiela, nuortalašgiela ja davvisámegiela.	Suomâst sárnuh kulmâ sierânâs sämikielâ; aanaarsämikielâ, nuorttâsämikielâ já tavesämikielâ.
Árvvu mielde váile bealli sápmelaččain máhttá hállat sámegiela.	Áárvu mield masa peeli sämmilijn sárnuh sämikielâ.
Davvisámegiela hállet 70-80 % sihke anárašgiela ja nuortalašgiela goappáge vuollái 15 % sámegielat sápmelaččain.	Tavesämikielâ kevttih 70–80 % sehe aanaarsämikielâ já nuorttâsämikielâ kuábbáá-uv vuálá 15 % sämikielâlâš sämmilijn.
Jagi 2007 statistihkaid mielde jo badjel 70 % vuollel 10-jahkásaš sámemánáin ásset sámiid ruovttuguovllu olggobealde.	Ive 2007 lovottuvâi mield jo paijeej 70 % vuálá 10-ihásijn sämmilâšpárnáin äässih sämikuávlu ulguubeln.
Sápmelaččaid boahttevuođa višuvdnan lea, ahte sápmelaččain eamiálbmogin livččii ealli sámegiella ja nana searvvušvuohta, mat bajásdollet, nannejit ja ovddidit sápmelaškultuvrra ja kultuvrii gullevaš ealáhusaid seailuma ja ovdáneami. Maiddái sápmelaš eallinvuogi, árbevirolaš dieđu ja dáidduid sirdašuvvama ođđa sohkabuolvvaide.	Sämmilij puátteevuođâ vision lii, et sämmilijn algâaalmugin lii ellee sämikielâ já noonâ siärvuslâšvuotâ, moh toollâv, nanodává já ovdedává sämikulttuur já kulttuurân kullee iäláttâsâi siäilum já ovdedem sehe sämmilij eellimvyevi, ärbivuáválâš tiettim já ärbivuáválij tááiđui sirdâšume uđđâ suhâpuolváid.
Sápmelaččain lea dearvvas iešdovdu ja nana oktiigullevašvuođa dovdu.	Sämmilijn lii tiervâs jieštobdo já noonâ oohtânkulluuvâšvuođâ tobdo.
Anáraččat	Aanaarsämmiliih
Anáraččat ásset ovtta stáhta ja ovtta gieldda siste.	Aanaarsämmiliih äässih oovtâ staatâ já oovtâ kieldâ siste.
Anáraččaid árbevirolaš ássanguovlu lea Anárjávrri birrasis.	Aanaarsämmilij ärbivuáválâš aassâmkuávlu lii Aanaarjäävri piirâs.
Árbevirolaš anáraš eallinvuohki sisttisdoalai dábálaččat dállodoalu, man vuođđu lei luondduealáhusas ja dan birgejumi geađgejuolgin ledje guolástus, boazodoallu, šibitdoallu ja eatnama gilvin sihke meahcástus.	Ärbivuáválâš aanaarsämmilâš eellimhäämi vuáđudui táválávt luánduekonomâlâš tálutuálun, mast áigápuátu šoodâi kyelipiivdost, puásuituálust, šiiveettuálust, eennâmtuálust já meccipiivdost.
Anáraččat leat vuogáiduvvan bures dáláservodahkii.	Aanaarsämmiliih láá vuáhádum pyereest tááláá ohtsâškoodán.
Sápmelaš eallinvuohki ja árvvut eai leat láhppon, muhto dain baicce sáhttá oaidnit mearkkaid ain dálge.	Sämmilâš eellimvyehi já áárvuh iä lah lappum, pic tain puáhtá vyettiđ meerhâid tááláá ääigi-uv.
Árbevirolaš ealáhusat, dego guolástus ja boazodoallu addet birgejumi máŋgasii.	Ärbivuáválijn iäláttâsâin, tegu kyelipiivdost já puásuituálust finnejeh maaŋgah vala áigápuáđus.
Anáraččaid giella lea álo leamašan unnitlogus: dan hállanmearri leamaš várra sullii duhátmeare alimus dásis.	Aanaarsämikielâ lii lamaš ovttuu ucceeblohosajattuvâst: ton sárnoimeeri lâš lamaš alemustáá suullân tuhháát sárnod.
Jagi 1977 Anárašgiela searvi vuođđudii giellabeasi (kielâpiervâl). Dalle nuoramus giellageavaheaddji lei nuppelohjahkásaš.	Ive 1997 Anarâškielâ servi vuáđudij kielâpiervâl, ko nuorâmus kielâsárnoo lâi talle nubálovihásâš.
Giellabeasi dihtii giela jávkan lea bisánan ja giella lea ealáskišgoahtán.	Kielâpiervâl áánsust kielâ lappum lii orostâm já álgám iäláskiđ.
Anárašgiela hállit leat Sámedikki statistihka mielde sullii 300.	Aanaarsämikielâ sárnoi meeri lii Sämitige lovottuv mield suullân 300.
Nuortalaččat	Nuorttâsämmiliih
Nuortalaččat leat Guoládatnjárgga eamiálbmot, geat leat nuppi máilmmisoađi dihtii massán sin árbevirolaš sohkaguovlluideaset Beahcámis.	Nuorttâsämmiliih láá Kuáláduvnjaargâ algâaalmug, kiäh láá nube maailmsuáđi keežild monâttâm ärbivuáválijd suhâkuávluidis Piäcámist.
Giela ja kultuvrra dáfus nuortalaččat gullet nuortasápmelaččaide.	Nuorttâsämmiliih láá oskolduvâs peeleest ortodooksah.
Nuortalaččat leat oskku dáfus ortodoksat.	Nuorttâkuávlu jiešvuođah láá uáinimist el.
Nuorttabeale sárgosat leat vuohttimis ee. gárvodeamis, ávvudan- ja dáhpeárbevierus ja borramušárbevierus.	nuorttâsämmilij kárvudâtmist, juhle- já utkeärbivyevist sehe purrâmâšärbivyevist.
Dahkkit, mat lasihit Nuortalaččaid dehálaš searvvušvuođa, leat ee. teadjakultuvra, árbevirolaš stohkosat, nuortalaškátrilladánsa, bearralherven, veaddeduojit ja ránu gođđin	Teháliih siärvuslâšvuođâ lasetteijee tahheeh nuorttâsämmilijn láá el. tejâkulttuur, ärbivuáváliih sierah, nuorttâlâškatriltanssâ, kässeekeđgihervim, veddipargoh já ráánu kođđeem.
Nuortalaččat ožžo birgejumi eanaš bivdindállodoalus.	Iänááš áigápuáđus nuorttâsämmiliih finnejii pivdotuálust.
Boazodoallu heivehuvvui guollebivdui ja meahccebivdui.	Puásuituálu heiviittui kyeli- já meccipiivdon.
Dálá árbevirolaš ealáhusain boazodoallu lea mearkkašahtti áigáiboađu gáldu Čeavetjávrri guovllus.	Tááláá ääigi ärbivuáválijn iäláttâsâin merhâšittee áigápuátu aainâs-uv Čevetjäävri kuávlust lii puásuituálu.
Nuortalaččat leat jahkečuđiid áigge mearredan áššiideaset ovttas giličoahkkimiin (sijddsååbbar).	Nuorttâsämmiliih láá oovtâst ihečuođij ääigi meridâm jieijâs aašijn sijdâčuákkimist (sijddsååbbar).
Boares áššiiddikšunvuohki doaibmá maiddái otná beaivve; nuortalaččaid áššiid dikšot nuortalaččaid luohttámušalmmái ja nuortalašráđđi.	Toovláš äššitipšomvyehi tuáimá tááláá ääigi-uv; nuorttâlâšâi aašijd tipšov nuorttâlâšâi ovdâolmooš já nuorttâlâšrääđi.
Nuortalaččaid nuortalašguovllu eallindiliid, birgejupmevejolašvuođaid ja kultuvrra bajásdoallama ja ovddideami várás lea nuortalašláhka, mas lea ásahuvvon loatna- ja doarjjavugiin earret eará guolástusa ja boazodoalu sihke nuortalašguovllu bálvalusaid ovddideamis.	Nuorttâlâšâi já nuorttâlâškuávlu eellimtile, áigápuátumáhđulâšvuođâi já kulttuur tolâmân já oovdedmân lii vyeimist nuorttâlâšlaahâ, mast asâttuvvoo lovnâ- já toorjâvuovijn eres lasseen pyelipivdo já puásuituálu sehe nuorttâlâškuávlu palvâlusâi oovdedmân.
Nuortalaččaid árvvoštallet leat dál Suomas sullii 700.	Árvušteleh, et nuorttâsämmiliih láá tááláá ääigi Suomâst suullân 700 olmožid.
Nuortalaččat ásset Anára gieldda nuortaosiin, Anárjávrri mátta-, nuortamátta- ja davvenuortačiegas, ng. nuortalašguovllus.	Nuorttâsämmiliih äässih Aanaar kieldâ nuorttâoosijn, Aanaarjäävri maadâ-, maadânuorttâ- já tavenuorttâčievâst, nk. nuorttâlâškuávlust.
Sullii goalmmádas sis ássá sámeguovllu olggobealde.	Suullân kuálmádâs sist äässih sämikuávlu ulguubeln.
Nuortalašgiela hálliid mearri lea sullii 350.	Nuorttâsämikielâ sárnooh láá paijeel 350.
Nuortalašgiela ealáskahttima várás leat ollašuhttán oanehisáigge giellaealáskahttidoaimmaid jagi 1993 rájes.	Nuorttâsämikielâ iäláskitmân láá olášittám uánihisáigásijd kielâiäláskittemtooimâid ive 1993 rääjist.
Nuortalašgiella lea Suomas hállojuvvon sámegielain eanemus áitatvuloš.	Nuorttâsämikielâ lii Suomâst sarnum sämikielâin uhkevuálásumos.
Jagi 2008 Avvilis lea álggahuvvon giellabeassedoaibma giela ealáskahttima dihtii.	Ive 2008 lii algâttum Avelist kielâpiervâltoimâ kielâ iäláskitmân.
2.	2.
SÁPMELAŠ ÁRABAJÁSGEASSIMA ÁRVVUT JA MIHTTOMEARIT	SÄÄMI AARÂHŠODDÂDEM ÁÁRVUH JÁ ULMEH
Árabajásgeassima vuođđun lea máná ovddu ja rivttiid dorvvasteapmi.	Aarâhšoddâdmist vuolgâsaijeen lii párnáá hiäđu já vuoigâdvuođâi turvim.
Árabajásgeassimis lea stuorra mearkkašupmi maiddái máná buresbirgejumi ja dearvvašvuođa ovddideamis.	Aarâhšoddâdmist lii stuorrâ merhâšume meiddei párnáá pyereestvaijeem já tiervâsvuođâ ovdedeijen.
Dán plánas árabajásgeassin áddejuvvo árabajásgeassima riikkaviidosaš linnjágeassimiid mielde sisdololaš tearbman.	Taam vuáváámist aarâhšoddâdem iberduvvoo aarâhšoddâdem väldikodálâš linjiimij mield siskáldâslâš termân.
Árabajásgeassin meroštallo máná eará eallinbiires dáhpáhuvvan pedagogalaš vuorrováikkuhussan, mas vuosttas ulbmil lea ovddidit máná oppalaš buresbirgejumi.	Aarâhšoddâdem miärušteleh párnáá jieškote-uv eellimpirrâsist tábáhtuvven šoddâdâslâš vuáruváikuttâssân, mon vuosâsajasâš ulmen lii ovdediđ párnáá olesváldálâš pyereestvaijeem.
Sápmelaš árabajásgeassimis lea mearkkašahtti rolla nu mánáid sámegiela ja sápmelaš identitehta nannemis go maiddái sápmelaččaid seailumis iežas álbmotjoavkun.	Säämi aarâhšoddâdmist lii merhâšittee rooli nuuvt párnái sämikielâ já säämi identiteet naanoodmist, ko meiddei sämmilij siäilumist jieijâs aalmugjuávkkun.
Sámegiela oahpahan- ja ealáskahttinovddasvástádusa galgá juohkit skuvlla, ruovttu ja árabajásgeassinbálvalusaid ja vuođđooahpahusa gaskka.	Sämikielâ máttááttem- já iäláskittemovdâsvástádâs kalga jyehiđ pääihi, aarâhšoddâdempalvâlusâi já vuáđumáttááttâs kooskâ.
Sápmelaš mánás lea riekti oažžut duvdaga árabajásgeassinbálvalusain vai šaddá iežas kultuvrras lahttun ja oahppá sápmelaš dieđuid, dáidduid, dábiid ja árvvuid.	Säämi párnáást lii vuoigâdvuotâ uážžuđ torjuu aarâhšoddâdempalvâlusâin vâi sust šodâččij jieijâs kulttuur jeessân já sun opâččij sämmilij tiäđuid, tááiđuid, vuovijd já áárvuid.
Sápmelaš árabajásgeassindoaimma vuođđun leat sápmelaš árvvut, dego eandalii giella, sohka, servodat, nana identitehta, luondu, árbevirolaš ealáhusat, sohkabeliid gaskasaš dásseárvu ja olmmošvuohta, máŋggakultuvrratvuohta ja soabalašvuohta.	Sämmilâš aarâhšoddâdemtoimâ vuáđuduvá sämmilâš árvoid, moh láá eromâšávt kielâ, suuhâ, siärvádâh, noonâ identiteet, luándu, ärbivuáváliih iäláttâsah, suhâpeelij koskâsâš täsiárvu já olmoošvuotâ, maaŋgâkulttuurlâšvuotâ, ráávhu já soovâdvuotâ.
Sápmelaš árabajásgeassima mihttomearrin lea olmmoš, guhte lea iehčanas, vásttolaš, sosiálalaš, luonddus ja dáidduidis dáfus máŋggabealat ja geas lea iežas dáhttufápmu ja árvvoštallanattáldagat ja guhte birge ođđaáigásaš servodagas.	Säämi aarâhšoddâdem ulmen lii olmooš, kote lii jiečânâs, ovdâsvástádâslâš, sosiaallâš, luándus já tááiđus peeleest maaŋgâpiälásâš já kiäst lii jieijâs táátuvyeimi já árvuštâllâmnahcâ já kote piergee uđđâáigásâš ohtsâškoddeest.
Giella lea olbmo jurddašeami ja vuorrováikkuhusa geađgejuolgi.	Kielâ lii ulmuu jurdâččem já vuáruvaikuttâs vuáđu.
Giela vehkiin olmmoš boahtá diđolažžan alddis, hábme iežas áddejumi ja maiddái kommunisere iežas birrasiin.	Kielâ vievâst šadda olmooš tiäđulâžžân alnestis, hämmee jieijâs ibárdâs já savâstâl pirrâsáin.
Dáinna vugiin giella hukse min oktasaš máilbmámet ja kultuvramet.	Tain vuovvijn kielâ huksee mii ohtsii maailm já kulttuur.
Sápmelaččat leat sin ássanguovllus lunddolaččat leamašan dahkamušas eará gielaiguin ja kultuvrraiguin ja dán dihtii leat dávjá máŋggagielagat ja atnet árvvus buori gielladáiddu.	Sämmiliih láá aassâmkuávlustis lamaš luándulávt vuáruvaikuttâsâst jieškote-uv kielâiguin já kulttuurijguin já taan keežild sij láá távjá maaŋgâkielâliih já aneh áárvust šiev kielâtááiđu.
Sámegielain oaivvildit buot Suomas hállojuvvon sámegielaid, davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgiela.	Sämikielâ uáivild puoh Suomâst sarnum samikielâid, tave-, aanaar- já nuorttâsämikielâ.
Suoma sámegielat gullet riikkaidgaskasaš klassifiserema (UNESCO Red Book) mielde áitatvuloš gielaide.	Suomâ sämikielah kuleh aalmugijkoskâsâš luokittâllâm (UNESCO Red Book) mield uhkevuálásâš kieláid.
Suomas hállojuvvon anáraš- ja nuortalašgiella gullet garrasit áitatvuloš gielaide.	Suomâst sarnum aanaar- já nuorttâsämikielâ kuleh tuođâlávt uhkevuálásâš kieláid.
Sámegiella lea váldon jagi 2002 EU:a kommišuvnna duođalaččat áitatvuloš gielaid prográmmii.	Sämikielâ lii valdum ive 2002 EU komissio tuođâlávt uhkevuálásâš kielâi ohjelmân.
Sámegiela váldoáitta lea dan birastahtti majoritehtagiella ja kultuvra.	Sämikielâi váldu-uhke lii tom pirâstittee eenâblohokielâ já kulttuur.
Sámegielaid seailun gáibida, ahte servodat láhčá giela seailumii ja ovdáneapmái doarvái buori eavttuid.	Sämikielâi siäilum váátá, et ohtsâškodde lááčá kielâi siäilumân já ovdánmân kelijdeijee iävtuid.
Dát gáibida buot sámegielaid bokte positiivvalaš sierradoaimmaid.	Taat váátá puohâi sämikielâi pehti positiivlâš sierânâstooimâid.
Gielaid seailun gáibida maiddái dan servodaga lahtuid diđolašvuođa morráneami, mii oidno bearraša giela válljemis.	Kielâi siäilum váátá meiddei ton siärváduv jesânij tiäđulâšvuođâ koccám, mii uáinoo perruu kielâ valjiimist.
Eamiálbmogiid gielaid geavahanvejolašvuođaid lasiheapmi buot eallima surggiin lea dehálaš giela seailuma ja ovdáneami dáfus.	Algâaalmug kielâi kevttimmáhđulâšvuođâi nanodem puohâin eellim suorgijn lii tehálâš kielâ siäilumân já ovdánmân.
Sámegielat beaivedikšu dahje giellabeassi sáhttá leat máná áidna sámegielat biras.	Sämikielâlâš peivitipšo tâi kielâpiervâl puáhtá leđe párnáá áinoo sämikielâlâš piirâs.
Mánáid, geat bohtet sámegielat beaivedikšui, giela máhttu sáhttá leat eará dásiin.	Sämikielâlâš peivitiipšon puáttee párnái sämikielâ haldâšem puáhtá leđe uáli-uv maaŋgâ tääsist.
Davvisámegielat beaivedivššus gielladáiddu dáfus eará dási mánát sajustuvvojit seamma jovkui.	Tavesämikielâlâš peivitipšoost kielâtááiđus peeleest sierâlágán kielâtääsi párnááh sajaduveh siämmáá juávkun.
Earenoamáš hástalus leage dat, mo árabajásgeassimis váldit vuhtii mánáid gielalaš dárbbuid máŋggahámat mánnájoavkkus, mas leat earálágan oahppit ja geaid gielladássi ja doarjaga dárbbut molsašuddet olu.	Eromâš hástusin lii-uv tot, maht aarâhšoddâdmist váldojeh vuotân párnáá kielâlâš táárbuh maaŋgâmuđusâš páárnášjuávhust, mast láá sierâlágán uáppeeh já kiäi kielâtááiđu tääsi já torjuu táárbuh muttuusteleh ennuv.
Jus giela oahppama doarjun ii oaččo doarvái fuopmášumi, dilli sáhttá doalvut sámegielat máná suomaiduvvamii, giela molsašuddama suomagiellan.	Jis kielâ oppâm tuárjumân ij kiddejuu tuárvi huámášume, puáhtá tile jođettiđ sämikielâlâš párnáá kielâ molsomân suomâkielân.
Buot árabajásgeassinbálvalusain galgá sihkkarastit máná ovttaveardásašvuođa iežas gillii ja kultuvrii.	Puohâin aarâhšoddâdempalvâlusâin kalga visámittiđ párnáá oovtviärdásâš vuoigâdvuođâ jieijâs kielân já kulttuurân.
3.1.	3.1.
Sámegiella vuosttas dahje nubbin giellan	Sämikielâ vuossâmužžân tâi nubben kielân
Unnitlogusajádaga olbmuide lea iežas eatnigiela oahppama lassin dehálaš maiddái dan seailun.	Ucceeblohosajattuv párnáid lii tehálâš jieijâs eenikielâ oppâm lasseen ton siäilum.
Eatnigiella lea olbmo čanus iežas kultuvrii, identitehtii ja sohkii.	Eenikielâ lii ulmui čoonâs jieijâs kulttuurân, identiteettân já suuhân.
Das lea maiddái mearkkašupmi dieđu, jurddašeami ja kreatiivavuođa giellan.	Tast lii merhâšume meiddei tiäđu, jurdâččem já kreatiivlâšvuođâ kielân.
Giella lea dehálaš buot árabajásgeassindoaimmas, dat lea maiddái vuorrováikkuhusa gaskaoapmi ja čoavdda buot oahppamii.	Kielâ lii tehálâš puohâin aarâhšoddâdemtooimân. Tot lii vuáruvaikuttâs riäidu já čoovdâ puoh oppâmân.
Suomas leat sápmelašbearrašat, main máná vuosttasgiellan lea sámegiella, mii lea maiddái guktuid vánhemiid eatnigiella ja bearraša ruovttugiella.	Suomâst láá sämmilâšperruuh, main párnáá vuosâkielân lii sämikielâ, mii lii siämmást meiddei kuohtui vaanhimij eenikielâ já perruu päikkikielâ.
Mánná oahppá suomagiela maŋŋeleappos dávjá skuvllii manadettiin.	Páárnáš uáppá suomâkielâ maŋeláá táválávt škoovlân monâdijn.
Árabajásgeassimis sáhttá ovddidit ja nannet sámegiela máŋggabealat giellageavahandiliid bokte.	Aarâhšoddâdmist puáhtá páárnáš ovdediđ já nanodiđ sämikielâ maaŋgâpiälásâš kielâkevttimtilálâšvuođâi pehti.
Máŋggat sámemánát šaddet guovtti giela ja kultuvrra bearrašiin.	Iänááš sämmilâšpárnááh šaddeh kyevti kielâ já kulttuur perruin.
Sii ohppet guokte dahje juobe golbma giela riegádeami rájes.	Sij uáppih kyehti- tâi joba kulmâuv kielâ šoddâmis maŋa.
Sámegielat árabajásgeassimis lea guovddáš rolla máná simultánalaš máŋggagielatvuođa ja gielalaš identitehta doarjumis nu, ahte mánná oažžu ovdal skuvlla buorre giellamáhtu vai sáhttá oassálastit sámegielat oahpahussii.	Sämikielâlâš aarâhšoddâdmist kuávdášlâš rooli lii párnáá simultaansâš maaŋgâkielâlâšvuođâ já kielâlâš identiteet tuárjumist nuuvt, et páárnáš olá škoovlân monâdijn šiev kielâtááiđu vâi puáhtá uásálistiđ sämikielâlâš máttááttâsân.
3.2.	3.2.
Giellabeassi lea vuollái skuvlaahkásaččaide giellaunnitlogu dahje eamiálbmoga mánáide oaivvilduvvon beaivedikšunbáiki, mas áitatvuloš giella geahččaluvvo sirdojuvvot mánáide oppa áigge álggu rájes dan giela hállamiin, vaikke sii eai dan áddešiige giellabeassái boađedettiin.	Sämikielâ kielâpiervâlkielân Kielâpiervâl lii vuálá škovlâahasijd kielâucceeblovo tâi algâaalmug párnáid uáivildum peivitipšosaje, mast lii viggâmuš sirdeđ uhkevuálásâš kielâ párnáid sárnumáin sijjâm tom ubâ ääigi aalgâ rääjist, veikkâ sij iä iberdiččiigin kielâ kielâpiervâlân puáđidijn.
Giellabeasis geavahit giellalávgunvuogi.	Kielâpiervâlist kevttih kielâlávgumvuáháduv.
Giellabeassedoaibma lea gávnnahuvvon buorre vuohkin áitatvuloš gielaid ealáskahttináigumušain.	Lii čielgâm, et kielâpiervâltoimâ lii šiev vyehi uhkevuálásâš kielâi iäláskittemviggâmušâin.
Giellabeasis hállojuvvo dušše sámegiella, iige bargoveahka jorgal dan suomagillii, ii oppa álggusge, vaikke mánát eai vel áddehala singuin.	Kielâpiervâlpargeeh sárnuh tuše sämikielâ, iäge sij jurgâl sárnumijdis suomâkielân ubâ aalgâstkin, ko párnááh iä vala ibbeerd sii.
Giela oahppama doarjut áiccalmahttimiin hállama láhtain, jietnadeattuin, govain, dávviriin, lávlagiin ja lihkastagain.	Pargeeh tuárjuh kielâ oppâm aicâlmistmáin sárnumis lihâstuvâiguin, saanij tiäduttâsâiguin, kuvijguin, tiŋgâiguin, lauvluiguin já lihâstâsâiguin.
Maiddái bargoveahka hállá gaskaneaset dušše giellabeassegiela.	Meid pargeeh sárnuh koskânis tuše kielâpiervâlkielâ.
Passiiva gielladáiddu ovdánettiin mánná oažžu roahkkatvuođa álggahit gulul aktiivvalaš giela buvttadeami.	Ko passiivlâš kielâtááiđu ovdán, ruokâsmuvá páárnáš kuuloold aktiivlâš kielâ kevttimân.
Máná diktet oahppat giela iežas leavttu mielde.	Pargeeh tipteh párnáá oppâđ kielâ aaibâs ráávhust.
Mánáid gaskaneaset geavahuvvon giella lea dávjá suomagiella.	Párnái koskâsâš kielân lii távjá suomâkielâ.
Hástalussan livččii oažžut mánáid kommuniseret maiddái gaskaneaset sámegillii.	Hástusin liiuv finniđ párnáid sárnuđ meid koskânis sämikielân.
3.3.	3.3.
Sámegiela oahppama oktasaš mihttomearit	Sämikielâ oppâm ohtsiih ulmeh
Beaivválaš doaimmaid oktavuođas giella doaibmá gaskaoapmin, ii iešárvun.	Piäiválâš tooimâi ohtâvuođâst kielâ tuáimá riäidun, ij jiešárvun.
Árabajásgeassimis máná giela ovdáneami ovddidit earálágan doaimmaid bokte.	Aarâhšoddâdmist párnáá kielâ ovdánem ovdeduvvoo jieškote-uvlágán tooimâi pehti.
Árabajásgeassimis mánná	Aarâhšoddâdmist páárnáš
• nanne sápmelaš identitehtas ja kultuvrras	• naanood jieijâs sämmilâš identiteet já kulttuur
• ovddida máŋggabealat giellageavahanvejolašvuođaid vehkiin gielas beaivválaš doaimmain; mánná hálešta, jearaha ja muitala iežas jurdagiin, dovdduin, doaivagiin	• oovded maaŋgâpiälásij kielâkevttimmáhđulâšvuođâi vievâst jieijâs kielâ piäiválâš tooimâin; páárnáš savâstâl, koijâdâl já muštâl jieijâs jurduin, tobdoin, tuoivuin
• oažžu viidát dieđu ja vásáhusa iežas gielas, kulturárbbis ja historjjás ja vásiha dan mávssolažžan	• uážžu vijđáht tiäđu já hárjánâm jieijâs kielâst, kulttuurärbivyevist já historjást sehe tobdá ton
• roahkasmuvvá geavahit ja ovddidit aktiivvalaččat giela	• ruokâsmuvá kevttiđ já ovdediđ aktiivlávt kielâ
• ovddida gielalaš diđolašvuođa Máná giellaoahppama dáfus lea dehálaš, ahte bearaš, sohka ja servodat váldet giela oahppama	• oovded jieijâs kielâlâš tiäđulâšvuođâ
vuostá miehtemielalaččat ja dorjot dan aktiivvalaččat.	Párnáá kielâoppâm tááhust lii tehálâš, et peerâ, suuhâ já siärvádâh láá mietimielâliih kielâ oppâmân já tuárjuh tom aktiivlávt.
Máná sámegiela nannema gaskaoamit:	Párnáá sämikielâ nanodem riäiduh:
• máidnasat, muitalusat, cukcasat, árvádusat, divttat	• mainâseh, muštâlusah, párnáimainâseh, kukkâseh, iärvádâsah, tiivtah
• rollaspealut, dohkkáteáhter, neaktin	• roolisierâdmeh, nukketeatter, čaittâlem
• musihkka, luođit, leuddit, liđvit, lávlagat	• muusik, juáiguseh, leuŠddeh, livđeh, lavluuh
• radio, video, bláđit, girjjit, televišuvdna	• radio, videoh, loostah, kirjeh, speelah, televisio
• vánhemiin, fulkkiiguin ja servodagain árbevirolaš jahkodatgerdui gullevaš máŋggabealat giellageavahandilálašvuođat: barggut, giehtadujiid dahkan, luonddus lihkadeapmi, lávostallan,	• vaanhimijguin, huolhijguin já siärváduvváin ärbivuáválâš ihejurâmân kullee maaŋgâpiälásiih kielâkevttimtilálâšvuođah: pargoh, tuoijum, luándust jotteem, lávustâllâm, määđhih, kuáhtáá
reaissut, deaivvadeamit, galledallamat ja dáhpáhusat	meh, kolliistâlmeh já tábáhtusah
• čállojuvvon sámegiela oidnon ovttadaga fysalaš birrasis (almmuhusat, posterat,	• čaallum sämikielâ oinum ohtâduv fyysilâš pirrâsist (almottâsah, plakateh, kovetaavluh, koolbah jna..)
• girjerájus ja museas galledeamit	• kolliistâlmeh kirjeráájust já museost
• vuorrováikkuhus earáahkásaš sámemánáiguin	• vuáruvaikuttâs jieškote-uv ahasij sämipárnáiguin
• ovttasbargu eará árabajásgeassinovttadagaiguin, giellaristvánhemiiguin, sápmelaš mediain, searvegottiin ja organisašuvnnaiguin	• ovtâspargo eres aarâhšoddâdemohtâduvâiguin, kielrâstenijguin já - ejijguin, säämi mediain, servikuddijn já servijguin
• vánhemiidda oaivvilduvvon háleštallan- ja skuvlendilálašvuođat	• vaanhimáid uáivildum savâstâllâm- já škovlimtilálâšvuođah
3.4 Árgabeaivvi ovdamearkkat giela oahppama ovddideapmin	3.4 Argâpeeivi ovdâmeerhah kielâ oppâm oovdedmân
Miehtemielalaš, dorvvolaš biras sihke ollesolbmo ja máná gaskasaš luohttámuš ja dásseárvu roahkasmuhttet máná aktiivvalaš giellageavaheapmái.	Mietimielâlâš já torvolâš tile sehe rävisulmuu já párnáá koskâsâš luáttámuš já täsiárvu ruokâsmiteh párnáá aktiivlâš kielâkevttimân.
Máná gielalaš diđolašvuođa ovdáneapmin mánás galget leat olu máŋggabealat giellageavahanvejolašvuođat buot doaimmaid oktavuođas.	Párnáá kielâlâš tiäđulâšvuođâ ovdánmân kalgeh leđe sust ennuv maaŋgâpiälásiih kielâkevttimmáhđulâšvuođah puohâi tooimâi ohtâvuođâst.
Máná gielalaš diđolašvuohta ovdána gielain duhkoraddamiin, hoagadettiin, lávllodettiin, ja earálágan giela hámiide oahpásmuvadettiin.	Párnáá kielâlâš tiäđulâšvuotâ ovdán kieláin sierâddijn, kuhâdijn, lávludijn já uápásmuumáin kielâ sierâlágán haamijd.
Gielalaš diđolašvuohta addá vuođu lohkan- ja čállindáidui.	Kielâlâš tiäđulâšvuotâ lááčá vuáđu luuhâm- já čäällimtááiđun.
Ollesolmmoš sáhttá máŋgii fuomáškeahttá hállat mánnái nu, ahte ii doarjjo su vuorrováikkuhuslaš háleštallamii.	Rävisolmooš puáhtá távjá huámmášhánnáá sárnuđ páárnážân movdijdithánnáá suu mahten kyevtkoskâsân savâstâlmân.
Háleštallamis lea dehálaš addit áiggi máná jurdagiidda ja muitalusaide.	Lii tehálâš savâstâlmist adeliđ ääigi párnáá jieijâs jurduid já muštâlussáid.
Ollesolmmoš galgá diđolaččat giddet fuopmášumi iežas giellageavaheapmái, vai dat livččii nu máŋggabealat go vejolaš.	Rävisolmooš kalga tiäđulávt kiddiđ huámášume jieijâs kielâkevttimân, vâi tot ličij nuuvt maaŋgâpiälásâš ko máhđulâš.
Mánáin sáhttá beaivválaččat hárjehallat giela ovttas ee. lávlagiid, lávlunstohkosiid ja hoahkamiid vehkiin.	Párnáiguin puáhtá piäiválávt hárjuttâllâđ kielâ oovtâst el. lavlui, laavlâsierâdemij já kukkâsij vievâst.
Mánáid giellageavahandilálašvuođaid máŋggabealagiin dahkama dihtii mánáid sáhttá juohkit smávvajoavkkuide agi mielde.	Párnái kielâkevttimtilálâšvuođâi maaŋgâpiälásâžžân tohâmân puáhtá párnáid jyehiđ ucebáid juávhoid ovdâmerkkân ave mield..
Dávjá dat mánát, geaid sámegiella ii lea vel nu nana vuođu alde, hállet gaskaneaset milloseappot suomagiela.	Távjá toh párnááh, kiäin sämikielâ ij lah vala meendu nanos, sárnuh koskânis mielâstis suomâkielâ.
Joavkkuid dagadettiin dát mánát biddjojit eará joavkkuide sámegiela geavaheami nannema dihtii.	Juávhui hammim ohtâvuođâst taah párnááh juáhhojeh sierânâs juávhoid sämikielâ kevttim naanoodmân.
Smávvajoavkkuin lea eambo áigi giehtadallat máná iežas vásáhusaid, dovdduid dahje dušše muitalusaid.	Ucebijn juávhuin lii eenâb äigi kieđâvuššâđ párnáá jieijâs vuáttámušâid, tobdoid tâi tuše peri savâstâllâđ.
Giela oahpahalli mánáin dovdduid ovdanbuktimis geavahit veahkkin govaid, lihkastagaid, jienaid, láhtaid ja muitalit seammás, mat doahpagat gullet daidda.	Kielâ máttááttellee párnáiguin tobdoi uáinusân pyehtimist kevttih pargeeh iššeen kuuvijd, lihâstuvâid, jienâid, sevimijd já muštâleh siämmást magareh tuáváduvah toid kuleh.
Árgges mánná dárbbaša eanet áiggi ja doarjaga hállamis.	Ärgis páárnáš taarbâš eenâb ääigi já torjuu sárnumist.
Dan dihtii lea dehálaš, ahte suinna galgá ávkkástallat buot háleštallandilálašvuođaid aktiivvalaččat.	Tane lii tehálâš, et puoh savâstâllâmtilálâšvuođah suin kiävttojeh aktiivlávt ävkkin.
Dásseárvosaš ja dorvvolaš kontávtta dahkamii bargi sáhttá mannat fysalaččat máná dássái láhttái.	Täsiviärdásii já torvolii kontakt läčimân puáhtá pargee asâttiđ jieijâs fyysilávt párnái táásán lättei.
Mánát váldet álkibut oktavuođa ja ollesolmmoš sáhttá vuodjut guldalit ja háleštallat singuin.	Párnááh väldih älkkeebeht kontakt já rävisolmooš puáhtá pyerebeht kuldâliđ já savâstâllâđ siiguin.
Ollesolmmoš stivre aktiivvalaččat máná stoahkandilálašvuođaid ja doarju seammás mánáid sámegiela geavaheami.	Rävisolmooš stivree aktiivlávt párnái sierâdemtilálâšvuođâid já siämmást tuárju sii sämikielâ kevttim.
Smávva mánáide hállat olu eará dikšundilálašvuođain (ee. lihpara molsuma, basadeami ja gárvodeami oktavuođas) ja seammás muitalit gorutosiid ja biktasiid namaid.	Pargeeh sárnuh uccâ párnáid ennuv jieškote-uvlágán tipšotilálâšvuođâin (el. lippâr lonottem, posâdâttâm já kárvudâttâm ohtâvuođâst) já siämmást nomâtteh jieškote-uv ruummâšoosijd já káárvuid.
Giela jietnaráhkadus: Hoahkamiin ja lávlunstohkosiin mánná oahpásmuvvá sámegiela jietnadagaide ja njuolggadusaide, mo earálágan jietnadagaid sáhttá laktit.	Keevâtlâš ovdâmeerhah kielâlâš tiäđulâšvuođâ oovdedmân: Kielâ jienâdâhrááhtus: Kukkâsij já laavlâsierâdmij iššijn páárnáš uápásmuvá sämikielâ jienâduvváid já njuolgâdussáid, maht jieškote-uv jienâduvâid puáhtá ovtâstittiđ.
Earálágan sátnepáraid (sátnepárat, mat earuhuvvet nuppiin dušše ovtta jietnadaga vuođul) sisttisdoalli hoahkamiid vehkiin sáhttá addit mánnái geažidemiid das mo jietnadagaid sáhttá geavahit sániid earuheamis.	Kukkâsijguin, main láá jieškote-uvlágáneh sänipaarah (sänipaarah, moh iäráneh nubijnis oovtâ jienâduv vuáđuld) puáhtá adeliđ páárnážân oonâid tast maht jienâduvâid kalga kevttiđ saanij sierriistâlmân.
Dákkár hoahkamat leat davvisámegielas ee:	Tágáreh kukkâseh láá el. tavesämikielâst:
Sániid šaddan: Máná diđolašvuođa sániid hámiin ja sániid šaddamis sáhttá ovddidit earálágan hárjehusain;	Saanij šoddâm: Párnáá tiäđulâšvuođâ saanij haamijn já saanij šoddâmist puáhtá ovdediđ sierâlágán hárjuttâsâiguin;
• goallossátnehárjehusat, ovdamearkan davvisámegielas; guollemuorra - muorraguolli	• kuálussänihárjuttâsah, ovdâmerkkân tavesämikielâst; guollemuorra – muorraguolli
• luonddujienaid áddestalli sátnehárjehusat.	• luándujienâid sulâstittee sänihárjuttâsah.
Ovdamearka davvisámegielas; Dappasii gappasii duike	Ovdâmerkkân tavesämikielâst; Dappasii gappasii duike Eallu-laavlâ
Máná dilálašvuođa das, mo sánit laktásit nuppiide ja šaddet cealkkan sáhttá ovddidit earálágan hoahkamiiguin.	Kielâ ceelhârááhtus: Párnáá tiäđulâšvuođâ tast maht säänih lohtâseh nubbijdsis celkkun puáhtá ovdediđ jieškote-uvlágán kukkâsijguin.
Ovdamearka davvisámegielas; Lei oktii áhkku (áigehámit), Beahká viessu (relatiivacealkka), Meahcci eallit (vearbbaid persovdnahámit), Okta guolli vuodjá (vearbasojahus)	Ovdâmerkkân tavesämikielâst; Lei oktii áhkku (äigihäämih), Beahká viessu (relatiivceelhâ), Meahcci eallit (veerbâi persovnhäämih), Okta guolli vuodjá (veerbâi sujâttem)
4.	4.
SÁPMELAŠ KULTUVRRA JA IDENTITEHTA	Säämi kulttuur já identiteet
4.1.	4.1.
Sápmelaš mánnávuohta ja bajásgeassin	Säämi páárnášvuotâ já šoddâdem
Árbevirolaččat sámebearrašiin vánhemiidda ja mánáide šattai lagaš oktavuohta oktasaš beaivválaš doaimmaid olis.	Ärbivuáválávt sämiperrui vaanhimáid já párnáid šoodâi kieres koskâvuotâ ohtsijd piäiválâš pargoid porgâdijn.
Mánáid stivrejedje seammás go ollesobmot barge bargguideaset.	Vanhimeh stivrejii párnáid siämmást, ko sist lijjii jieijâs pargoh.
Duhkoraladettiin mánná oahppá sosiálalaš dáidduid, barggu bargama ja ávkkástallat luonddu riggodagain ja birget garra luonddudiliin.	Sierâdmáin páárnáš oopâi sosiaallâš tááiđuid, porgâđ pargo, kevttiđ luándu riggoduvâid já piergiittâllâđ korrâ luándust.
Sápmelaš bajásgeassimis deattuhedje sosiálalaš vuhtii váldima, nuppiid vuhtii váldima sihke barggu ja duhkoraddama bokte oahppama.	Säämi šoddâdmist tiäduttui sosiaallâš aiccâmnahcâ, eres ulmui vuotânväldim sehe pargo já sierâdem pehti oppâm.
Sápmelaš bajásgeassima govvidii eandalii eahpenjuolggo bajásgeassin.	Säämi šoddâdem kuvvij eromâšávt epinjuálgu šoddâdem.
Mánát ohppe váldit ovddasvástádusa das maid dahke ja mo ledje ovttas bearrašiin ja birrasiin.	Párnááh oppii huámmášhánnáá väldiđ ovdâsvástádâs porgâmijnis já oromijnis oovtâst perruin já pirrâsáin.
Sápmelaš bajásgeassinárbevierus leat vel speadjalastimat otnábeaivvi bajásgeassimii.	Säämi šoddâdemärbivyevist láá vala spejâlistmeh onnáá peeivi šoddâdmist.
Mánná oahpahuvvo deaivat buot olbmuid árvvusatnimiin.	Páárnáš šoddâduvvoo anneeđ áárvust puoh ulmuid.
Gudnejahttin galgá olbmuid lassin čuohcit maiddái lundui.	Ulmui lasseen kalga kunnijâttiđ meiddei luándu.
Mánát eai njulgestaga rávvejuvvo muhto muitalit dáhpáhusaid ja muitalusaid das, mii earáide lea dáhpáhuvvan.	Párnááh iä njuolgist rävvejuu pic sijjân muštâluvvojeh tábáhtusah já mainâseh, maid eres ulmuid lii tábáhtum.
Olbmo šaddama ja ovdáneami ulbmilin lea máŋggabealat persovnnalašvuohta ja viiddis máhttu.	Ulmuu šoddâm já ovdánem ulmen lii maaŋgâpiälásâš persovnlâšvuotâ já vijđes mättim.
Dáid iešvuođaid ovddideapmin bajásgeassindoaimmain geahččalit ovddidit máná áican- ja iešárvvoštallannávcca, vai son birgešii ođđa dilálašvuođain.	Tai jiešvuođâi oovdedmân viggoo šoddâdemtooimâiguin ovdediđ párnáá aicâdem- já jiešárvuštâllâmnaavcâ, vâi sun piergiiččij uđđâ já fakkist puáttee tilálâšvuođâin.
Nana iešdovdu, čielga iešgovva ja nana identitehta veahkehit máná doaibmat iežas eavttuid ja dáidduid mielde sihke alcces lunddolaš vugiin.	Noonâ jieštobdo, čielgâ uáinu alnestis já noonâ identiteet išedeh párnáá toimâđ jieijâs iävtui já tááiđui mield sehe olssis luándulâš vuovvijn.
Buorre dádjadanattáldat meahcis jođedettiin, háleštallamis ja jurddašeamis leat vealtameahttumat buori eallinhálddašeami dáfus.	Šiev täiđimmnahcâ meeccist, savâstâlmijn já juurdâšmist láá velttidmettumeh šiev eellimhaldâšem tááhust.
Sápmelaš bajásgeassimis atnit árvvus buorre áican- ja árvvoštallannávcca lassin nana iešdovddu ja identitehta, viiddis oahppama, vuogáiduvvama, sosiálalašvuođa ja govttolašvuođa.	Säämi šoddâdmist šiev aicâdem- já árvuštâllâmnaavcâ lasseen láá áárvust noonâ jieštobdo já identiteet, vijđes mättim, vuáhádume, sosiaallâšvuotâ já kuáhtulâšvuotâ.
Oppalaš ulbmilin lea ovddidit máná iehčanas eallimis birgema okto ja ovttas earáiguin.	Olesváldálâš ulmen lii ovdediđ párnáá jiečânâs piergim elimist ohtuunis já iärásijguin.
Iehčanas birgejupmi gáibida geavatlaš dáidduid hálddašeami lassin psykalaš attáldagaid ja jáhku dasa, ahte nagoda, máhttá ja gávdná čovdosiid váttisvuođaide ja luohttá dasa, ahte buot lea vejolaš oahppat.	Jiečânâs cevzim váátá keevâtlâš tááiđui haldâšem lasseen psyykkilâš kiärgusvuođâ já osko toos, et vaja, máttá já kávná čuávdusijd vädisvuođáid já luáttá toos, et puoh aašijd puáhtá oppâđ.
Sápmelaš servodagas árbevirolaččat sogas ja servodagas lea máná bajásgeassinvuoigatvuohta ja – ovddasvástádus.	Ärbivuáválávt säämi siärvusist lii suuvâst já siärvusist párnáá šoddâdemvuoigâdvuotâ já – ovdâsvástádâs.
4.2.	4.2.
Sápmelaš kulturárvvuid sirdin	Sämmilij kulttuuráárvui sirdem
Kultuvrralaš árvvut dego giella, identitehta, luondu ja sohka ovttastit sápmelaččaid.	Sämmiliih ovtâsteh kulttuurlâš áárvuid tegu kielâ, identiteet, luándu já suuvâ.
Sápmelaš kultuvrii gullet maiddái árbevirolaš ealáhusat dego boazodoallu, guolástus, meahcástus, čoaggin ja giehtaduojit.	Säämi kulttuurân kuleh meiddei ärbivuáváliih iäláttâsah tegu puásuituálu, kyelipivdo, meccipivdo, nuurrâm já tyejeh.
Maiddái sápmelaš eallinvuohki lea kultuvra.	Kulttuur lii meiddei säämi eellimvyehi.
Sápmelaš eallinvuohki, kultuvra ja árbevirolaš ealáhusat leat rievdan áiggiid mielde.	Sämmilij eellimvyehi, kulttuur já ärbivuáváliih iäláttâsah láá aaigij mield nubástum.
Árbevirolaš dieđuid ja dáidduid oahppan ii šat sirdašuva bearrašis lunddolaččat mánáide.	Ärbivuáválij tiäđui já tááiđui oppâm ij innig sirdâšuu perrust luándulávt párnáid.
Sápmelaš kultuvrra seailun gáibida vel dálge árbevirolaš dieđuid ja dáidduid, sihke vuoiŋŋalaš kapitála sirdima boahttevaš buolvvaide.	Säämi kulttuur siäilum váátá tááláá ääigi-uv ärbivuáválij tiäđui já tááiđui, sehe jiegâlâš uáiviomâduv sirdâšem puátteid suhâpuolváid.
Sápmelaš árbevirolaš diehtu lea oppalašvuohta, mii lea čatnasan olbmui ja lundui.	Säämi ärbivuáválâš tiettim lii ubâlâšvuotâ, mii lii čonâsân ulmui já luándun.
Sápmelaš dieđut, dáiddut ja árvvut sirdašuvvet eanaš doaimmaid ja dovdduid bokte sihke njálmmálaš árbin sohkabuolvvas nubbái.	Säämi tiäđuh, tááiđuh já áárvuh sirdâšuveh iänááš tooimâi já tobdoi pehti sehe njálmálâš ärbivyehin suhâpuolvâst nuubán.
Sápmelaš diđolašvuohta sisttisdoallá dáiddu eallimis birgemis.	Säämi tiettim tuálá siste tiäđu elimist piergiimist.
ON:a eamiálbmotjulggaštusas gávnnahuvvo, ahte eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta ealáskahttit kulturárbevierus ja dábiidis ja oahpahit daid boahttevaš sohkabuolvvaide.	OA algâaalmugjulgáštâsâst páhuduvvoo, et algâaalmugist lii vuoigâdvuotâ iäláskittiđ jieijâs kulttuuräärbi já vuovijdis já máttááttiđ taid puáttee suhâpuolváid.
Árbevirolaš ealáskahttin lea dehálaš sápmelaš iešmearridanvuoigatvuođa, sámeservošiid nanosmahttima, kultuvrra iešdáhtolaš heiveheami (dáláservodaga hástalusaide) ja sápmelaččaid buresbirgejumi ja dearvvašvuođa ovddideami dáfus.	Ärbivuovij iäláskittem lii tehálâš sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ, sämisiärvusij kievrâsmittem, kulttuur jiešiävtulâš vuáhádume (tááláá ohtsâškode hástusáid) já sämmilij pyereestvaijeem já tiervâsvuođâ ovdedem tááhust.
Servodaga bissovaš ráhkadusaide galgá dahkat eavttuid sápmelaččaid kultuvrraid ovdáneapmái; ovdamearkan giella- ja kulturprográmmaid, sosiála- ja dearvvašvuođadivššu skuvlen- ja ovddidanprográmmaid bokte.	Ohtsâškode pissoo ráhtusáid kalga lääččiđ iävtuid sämmilij kulttuurij ovdánmân; ovdâmerkkân kielâ- já kulttuurohjelmij, sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâs škovlim- já ovdedemohjelmij pehti.
Mánná oahppá árabajásgeassimis sápmelaš kulturárvvuid.	Aarâhšoddâdmist páárnáš váldá säämi kulttuuráárvuid olssis.
Árabajásgeassindoaimma vuođđun leat čuovvovaš kulturárvvut, mat leat čavga oktavuođas nubbi nubbái:	Aarâhšoddâdemtoimâ vuáđuduvá čuávvoo kulttuurárvoid, moh láá čovgâ ohtâvuođâst nubbijsis:
- Searvvušvuohta	- Siärvuslâšvuotâ
- Luondduoktavuohta	- Luánduohtâvuotâ - Ärbivuáváliih iäláttâsah já áigápuátu
- Árbevirolaš ealáhusat ja birgejupmi - Sohkabeliid gaskasaš dásseárvu ja olmmošvuohta	- Suhâpeelij koskâsâš täsiárvu já olmoošvuotâ
- Ráffi ja soabalašvuohta	- Ráávhu já soovâdvuotâ - Maaŋgâkulttuurlâšvuotâ
Identitehta hápmašuvva vuorrováikkuhusas eará olbmuiguin.	Identiteet hámášuvá vuáruvaikuttâsâst eres ulmuiguin.
Máná identitehta meroštallin doibmet mánnái dehálaš olbmot.	Párnáá identiteet asâtteijen tuáimih sunjin teháliih ulmuuh.
Lagašservodat ja majoritehtakultuvra váikkuhit bearraša vuohkái hábmet máná identitehta.	Aldasiärvádâh já eenâblohokulttuur vaikutteh perruu vuáhán hammiđ párnáá identiteet.
Bearraša giella váikkuha maiddái identitehta ovdáneapmái.	Perruu kiävttám kielâ vaikut meiddei identiteet ovdánmân.
Identitehta hápmašuvvama vuođđun lea čielga iešgovva.	Identiteet hámášume vuáđuduvá čielgâ uáinun alnestis.
Go olbmos lea čielga iešgovva, son diehtá man jovkui son gullá ja lea čatnasan.	Ko ulmust lii čielgâ uáinu alnestis, sun tiätá mon juávkun sun kulá já čoonnâs.
Nana fuolkevuohta- ja bearašgaskavuođat nannejit searvvušvuođa ja servošii čatnašuvvama.	Noonâ hyelkki- já peerâkoskâvuođah nanodeh siärvuslâšvuođâ já siärvusân čonâsume.
Olmmoš vihkkehallá identitehtas iežas servodagas ja maiddái dan olggobealde.	Olmooš viekkiistâl jieijâs identiteet nuuvt jieijâs siärvusist ko ton ulguubelnuv.
Identitehta, mii doaibmá bures, gáibida, ahte olmmoš sáhttá dovdat, ahte sus leat seammá ruohttasat ja duogáš go earáin seammá duogáža olbmuin.	Pyereest tuáimee identiteet váátá tom, et olmooš puáhtá tubdâđ sust lemin siämmáid madduid já algâpuáttim ko láá iärásijn siämmáá algâpuáttim omâsteijee ulmuin.
Sápmelašnuoraid guoskevaš dutkamušas gávnnahedje, ahte sápmelaš identitehta sáhttá dihttot eará dásiin: 5.	Säminuorâid kyeskee tutkâmušâst páhuduvvoo, et säämi identiteet puáhtá tiettuđ maaŋgâ tääsist: 5.
Ovttaskas olmmoš vásiha sápmelašvuođa lunddolažžan.	Olmooš tobdá sämmilâšvuođâ luándulâžžân.
Sus lea dássedettolaš sápmelaš identitehta ja son máhttá gielas ja ádde kultuvrras.	Sust lii täsitiäddusâš säämi identiteet já sun máttá jieijâs kielâ já tobdá kulttuur.
4.	4.
Ovttaskas máhttá sámegiela, muhto ii dovdda eará kultuvrras oasseguovlluid.	Olmooš máttá sämikielâ, mut ij tuubdâ kulttuuris eres uásisuorgijd.
3.	3.
Ovttaskas hálddaša ovtta kultuvrras oasseguovllu bures.	Olmooš haaldâš oovtâ kulttuuris uásisyergi pyereest.
2.	2.
Ovttaskas vásiha sápmelaš identitehtas dávviriid bokte.	Olmooš tobdá säämi identiteettis tiiŋgâi pehti.
1.	1.
Ovttaskas lea diđolaš sápmelaš duogážisttis, muhto ii hálit buktit dan ovdan.	Olmooš tiäđuušt säämi tuávážis, mut ij haalijd pyehtiđ tom uáinusân.
Árabajásgeassin doarju ruovttuid bajásgeassima ja gárvvista ođđa sohkabuolvvaid doaibmat ođđaáigásaš sámeservodagas.	Aarâhšoddâdem tuárju paaihij šoddâdem já välmee uđđâ suhâpuolvâid toimâđ uđđâáigásâš sämisiärvusist.
Guovddáš doaibman lea sirdit dieđuid sápmelaččain álbmogin, kulturárbbi ja eallinvuogi positiivvalaš vugiin, nu áhte mánná čatnasaš iežas kultuvrasis ja vásiha sápmelašvuođa lunddolažžan.	Kuávdášlâš pargon lii sirdeđ tiäđu sämmilijn aalmugin, kulttuurärbivyevi já eellimvyevi positiivlâš vuovvijn nuuvt, et páárnáš tarvan jieijâs kulttuurân já tobdá sämmilâšvuođâ luándulâžžân.
Geavatlaš ovdamearkkat kulturidentitehta nannemii árabajásgeassimis:	Keevâtlâš ovdâmeerhah kulttuuridentiteet naanoodmân aarâhšoddâdmist:
• máná áican- ja árvvoštallannávcca ovddideapmi ođđa dilálašvuođaid dahkamiin, main mánná sáhttá iskat ja ovddidit dáidduidis, máhttimis ja dovdduidis	• párnáá áiccu- já árvuštâllâmnaavcâ ovdedem läčimáin jieškote-uvlágánijd tilálâšvuođâid, main páárnáš uážžu iskâdiđ já ovdediđ jieijâs tááiđuid, mättim, tobdoid
• nana fuolkegaskavuođat	• noonâ hyelkkikoskâvuođah
• sápmelaš dieđuid ja dáidduid oahpaheapmi árbevierročehpiid láidestemiin	• sämmilij tiäđui já tááiđui máttááttem ärbivyevimättei jođettâsâst
• diehtu sápmelaččaid historjjás oktan álbmogin njealji riikka guovllus	• tiätu sämmilij ohtsii historjást ohtân aalmugin neelji väldikode kuávlust
• oahpásmuvvat stuorravánhemiid eallima eará muttuide	• uápásmuđ äijihij já ááhui eellim jieškote-uv muddoid
• nana gaskavuohta giellajoavkku lahtuide	• noonâ koskâvuotâ kielâjuávhu jesânáid
4.2.2 Searvvušvuohta	4.2.2 Siärvuslâšvuotâ
Sápmelaččain lea nana searvvušvuohta ja diđolašvuohta iežas ruohttasiin ja fuolkelahtuin ja sin ássanbáikkiin.	Sämmilijn lii noonâ siärvuslâšvuotâ já tiäđulâšvuotâ jieijâs madduin, suuvâ jesânijn já sii aassâmsoojijn.
Oktiigullevašvuođa dovdu bearrašii boahtá oktasaš birgejumis, ovttas ássamis dahje bearraša historjjás.	Oohtânkulluuvâšvuođâ tobdo perrui šadda ohtsii áigápuáđust, oovtâst asâmist tâi perruu historjást.
Sápmelaš kultuvrras bearaš lea viiddis sosiálasearvvuš, mas fuolkegaskavuođat ja oktiigullevašvuođa dovdu leat hui dehálaččat.	Säämi kulttuurist peerâ lii vijđes sosiaallâš siärvus, mast hyelkkikoskâvuođah já oohtânkulluuvâšvuođâ tobdo láá eromâš teháliih.
Davvisápmelaččain ja nuortalaččain bearaš lea árbevirolaččat šaddan máŋgga sohkabuolvvas.	Tavesämmilijn já nuorttâsämmilijn peerâ lii ärbivuáválávt hámášum maaŋgâ suhâpuolvâst.
Anáraččain bearraša vuođđun lea áđašbearaš.	Aanaarsämmilijn peerâ lii iänááš vááimuspeerâ.
Doaimmalaš bajásgeassin nanne sohkabuolvvaid gaskasaš searvvušvuođa.	Toimâlâš šoddâdem naanood suhâpuolvâi koskâsâs siärvuslâšvuođâ.
Sápmelaččaide dehálaš fuolkevuohta-, ristvánhen- ja gáibmevuogádat nannejit máná oktiigullevašvuođa dovddu.	Sämmiláid tehálâš hyelkkivuođâ-, ristvaanhim- já käimivuáhádâh nanodeh párnáá oohtânkulluuvâšvuođâ tobdo.
Eará sápmelašjoavkkuid gaskkas leat earut ristvánhemiid mearis ja doaimmain.	Jieškote-uv sämmilâšjuávhui kooskâ láá iäruh ristvanhimij meereest já pargoin.
Ovdamearkan nuortalaš árbevierus ristvánhema jámedettiin risbártni bargun lea duddjot ruossa hávddi ala ja gurput dan dohko.	Ovdâmerkkân nuorttâsämmilâš ärbivyevist ko ristenni tâi risteeči jáámá kalga ristalge rähtiđ riistâ já kyeddiđ tom häävdi oolâ.
Dát váikkuhusat bohtet nuortin ortodoksalaš oskkus.	Taah vyevih puátih nuorttân ortodoksâlâš oskolduvâst.
Nuortalaš kultuvrras ortodoksalašvuohta doaibmá dehálaš sosiálalašluvvama hápmin.	Nuorttâsämmilâš kulttuurist ortodoksâlâšvuotâ tuáimá tehálâš sosiaallistâšume häämmin.
Dál searvvušvuohta lea stuorra hástalus dan sivas, go vuollái 10-jahkásaš sápmelašmánáin badjel 70 % ásset sápmelaččaid ruovttuguovllu olggobealde.	Tááláá ääigi siärvuslâšvuotâ lii stuorrâ háástus, ko vuálá 10-ihásijn sämipárnáin paijeel 70 % äässih sämikuávlu ulguubeln.
Sámeguovllus eandalii anáraččat ja nuortalaččat ásset bieđgguid.	Sämikuávlust eromâšávt aanaar- já nuorttâsämmiliih äässih piäđgui.
Árabajásgeassimis lea earenoamáš dehálaš rolla dan dáhkideamis, ahte mánná sáhttá návddašit kultuvrrastis ovttas eará iežas jovkui gullevaččain.	Aarâhšoddâdmist lii eromâš tehálâš rooli ton visásmitmist, et páárnáš puáhtá navdâšiđ jiejâs kulttuurist oovtâst siämmáá juávkun kulleiguin.
Geavatlaš ovdamearkkat searvvušvuođa nannemii árabajásgeassimis:	Keevâtlâš ovdâmeerhah siärvuslâšvuođâ naanoodmân aarâhšoddâdmist:
• oahpahallat fuolkevuohtanamahusaid go dahkat iežas fuolkekártta	• máttááttâllâđ hyelkkinomâttâsâid rähtimáin jieijâs suhâkáártá
• oahpásmuvvat mánáid ristvánhemiidda ja gáimmiide	• uápásmuđ párnái ristvaanhimáid já kaimijd
• oahpásmuvvat sápmelaš nammaárbevirrui ja nama addimii	• uápásmuđ säämi nommâärbivuáhán já noomâ addelmân
• gudnejahttit sápmelaš mearkabeivviid	• mušteđ säämi merkkâpeeivijd
• muitit fulkkiid riegádanbeivviid	• mušteđ huolhij šoddâmpeeivijd
• dahkat ovttadaga ovtta lanjas “ searvvušlanja ”, mas mánáid bearraša lahtut sáhttet máná buvttedettiin dahje vieččadettiin čohkkádit ja juhkat káfe	• rähtiđ ohtâduv oovtâ visteet “ siärvusviste ”, mast párnái perruu jesâneh pyehtih čokánistiđ tâi juuhâđ käähvi párnáá pyevtidijn tâi viežâdijn
• galledallat boarrásiid rieggáin ja boarrásiidsiiddain	• kolliistâllâđ puárásij kerhoin já puárásijviäsust
• deahtis vuorrováikkuhus iežas sámeservoša lahtuiguin; jahkegerdui gullevaš barggut, reaissut, galledallamat ja oktasaš jeavddalaš dáhpáhusat	• čovgâ vuáruvaikuttâs jiejâs sämisiärvus jesânijguin; ihejurâmân kullee, pargoh, määđhih, kolliistâlmeh já ohtsiih meriáigásâš tábáhtusah
• reivelonohallan (čuovgagovat, sárgumat) árabajásgeassinovttadagaid gaskka	• čalâččâttâm (čuovâkoveh, sárguseh) aarâhšoddâdemohtâduvâi kooskâ
• deaivvadeamit eará sajis ássi sápmelaččaiguin	• kuáhtáámeh eres kuávluin ässee sämmilijguin
• ordnet video- ja neahttadeaivvademiid eará sajiin ássi sápmelaččaiguin	• uárnejuvvojeh video- já nettikuáhtáámeh eres kuávluin ässee sämmilijguin
• ávvudit sápmelaččaid álbmotbeaivvi ja oahpahallat sámi soga lávlaga	• juhlođ säämi aalmugpeeivi já máttááttâllâđ säämi suuvâ lavluu
• dahkat iežas leavgaloktengeavadaga levgenbeivviid várás ja dovdat sámiid leavgga symbolihka	• lääččiđ jieijâs lippukeessimvuáháduv lippupeivij várás já tubdâđ säämi liipu symboolik
4.2.3.	4.2.3.
Luondduoktavuohta	Luánduohtâvuotâ
Sápmelaččat leat álo eallán luonddulagaš eallima ja eallin lea leamašan čatnasan luonddugerdui ja jahkodatgerdui.	Sämmiliih láá ovttuu iällám alda luándu já eellim lii čonâsâm luándu ihejurâmân já iveaigijd.
Luondduresurssaid leat geavahan gierdavaččat ja olbmot leat sihke gudnejahttán ja dikšon luonddu.	Sij láá kiävttám luánduriggoduvâid pišteht, lamaš toi kevttimist kuáhtuliih já láá kunnijâttâm sehe tipšom luándu.
Sápmelaččaid árbevirolaš diehtu čatnasa olu olbmo ja luonddu gaskasaš gaskavuhtii.	Sämmilij ärbivuáválâš tiettim lohtâs merhâšitteht ulmuu já luándu koskâvuotân.
Luondu, olmmoš ja kultuvra leat lávga čatnasan nubbi nuppiide.	Luándu, olmooš já kulttuur láá čovgâsávt čonâsâm oohtân.
Luondu lea oassi kultuvrras ja olmmošvuođas.	Luándu lii uási kulttuur já olmoošvuođâ.
Kultuvrra seailuma dihtii lea dehálaš atnit fuola maiddái luonddu buresbirgejumis.	Kulttuur siäilumân lii tehálâš huolâttiđ meid luándu pyereestvajemist.
Luondu galggašii gullat guovddáš oassin máná juohkebeaivválaš eallimii.	Luándu kolgâččij leđe kuávdášlâš uássin párnáá jyehipiäiválâš eellim.
Geavatlaš ovdamearkkat luondduoktavuođa nannemii árabajásgeassimis:	Keevâtlâš ovdâmeerhah luánduohtâvuođâ naanoodmân aarâhšoddâdmist:
• lasihit máná ekologaš luonddudieđu sápmelaš eallilan olbmo láidestemiin, gos guđege luonddumateriála sáhttá váldit ja man olu, johtit jaska, luottaid guođekeahttá, ii galgga doadjit ovssiid dahje boltut geđggiid, ii galgga nuoskidit	• lasettiđ párnáá ekologâlâš luándutiettim säämi elilâm ulmuu jođettâsâst, mast mon-uv luándu-materiaal puáhtá väldiđ já mommit, lihâdiđ larmâdhánnáá, luodâid kyeđehánnáá, ij koolgâ
• ovddidit máná luonddu áicannávcca ja luonddus johtima dáidduid	• ovdediđ párnáá luándu aicâdemnaavcâ já luándust jotteem tááiđuid
• oahpahallat earálágan eanadagaid namahusaid ja sierrasárgosiid	• máttááttâllâđ jieškote-uv meccinomâttâsâid já sierânâsjiešvuođâid
• áicat beaivválaččat dálkki ja eará luondduihtagiid	• aicâdiđ piäiválávt šooŋâ já jieškote-uv luándualmonijd
• čuovvut jahkeáiggiid molsašuddama ja dan váikkuhusaid elliin ja šattuin	• čuávvuđ iveaaigij rievdâmijd já toi vaikuttâsâid elleid já šaddoid
• oahpahallat dovdat lottiid ja meahcielliid sihke daid luottaid	• máttááttâllâđ tubdâđ luudijd já meeci elleid sehe toi luodâid
• oahpahallat geavahit luonddu materiálaid sierra jahkeáiggiin	• máttááttâllâđ kevttiđ luándu materiaalâid jieškote-uv iveaaigij
• oahpásmuvvat sápmelaš báikenammavuogádahkii	• uápásmud säämi päikkinoomáid
• oahpásmuvvat sápmelaš bassi báikkiide	• uápásmuđ sämmilij pase paihijd
4.2.4.	4.2.4.
Árbevirolaš ealáhusat ja birgejupmi	Ärbivuáváliih iäláttâsah já áigápuátu
Boazodoallu, guolástus, meahcástus ja smávvalunddot eanadoallu sihke giehtaduojit ja luonddudili buktagiid čoaggin leat sápmelaš árbevirolaš ealáhusat, maid hárjeheapmi lea máŋgga sápmelačča eallinvuohki.	Puásuituálu, kyelipivdo, meccipivdo já ucessiähá eennâmtuálu sehe tyejeh já luándupyevtittâsâi nuurrâm láá sämmilij ärbivuáváliih iäláttâsah, moi porgâm lii maŋgáid sämmiláid eellimvyehi.
Dat hárjehuvvojit dábálaččat lotnolasealáhussan dahje eará ámmáhiid olis.	Taid pargeh táválávt kuálusiäláttâssân tâi eres ámáttij paaldâst.
Boazodoalus lea boazodoallokultuvrras ealli sápmelaččaide stuorra kultuvrralaš mearkkašupmi, dan dihtii go boazodollui gullá biergobuvttadeami lassin oppa bearraša ja soga eallinbiire dego sosiála gaskavuođat, ássan, johttin, luonddubirrasa dovdamuš, árbevirolaš diehtu, luonddu ekologalaš geavaheapmi ja sápmelaš giehtaduojit.	Puásuituálust lii puásuituálukulttuurist ellee sämmiláid stuorrâ kulttuurij merhâšume, ko puásuituálun lohtâseh piärgupyevtittâs lasseen ubâ perruu já suuvâ eellimpiirâs tegu sosiaallâš koskâvuođah, aassâm, jotteem, luándupirrâs tubdâm, ärbivuáválâš tiettim, luándu ekologâlâš kevttim já säämi tyejeh.
Guollebivdu lea leamaš jahkečuđiid árbevirolaš ealáhus.	Kyelipivdo lii lamaš čuođijd iivijd sämmilij ärbivuáválâš iäláttâs.
Anáraččat leat guolásteaddjit Anárjávrris ja dan birrasis.	Aanaarsämmiliih láá kyelipivdeeh Aanaarjäävrist já ton pirrâsijn.
Mearrarittu nuortalašgiliid bearrašiin ledje oamasteaddjivuoigatvuođat luossabivdui mearas ja Báhčaveajis.	Merârido nuorttâlâšsiijdâi perruin lijjii omâstemvuoigâdvuođah luosâpiivdon meerâst já Paččveist.
Luossabivdu lea ainge Deanuleagi sápmelaččaid kultuvrra guovddáš dahkki.	Luosâpivdo lii ain-uv Tiänu leve säämi kulttuur kuávdášlâš tahhee.
Geavatlaš ovdamearkkat ealáhusaid ja birgejumi vuhtiiváldimis árabajásgeassimis: Boazodoallu:	Keevâtlâš ovdâmeerhah iäláttâsâi já áigápuáđu vuotânväldimist aarâhšoddâdmist: Puásuituálu:
• oahpahallat suohpana geavaheami, bealljemearkkaid, bohcco namahusaid, duhkoraddat boazostohkosiid	• máttááttâllâđ suoppâin kevttim, vittáid, poccuu nomâttâsâid, sierâdiđ puásuisierâid
• dahkat rissiin bohccuid ja smávva bigálusáiddiid sis- ja olgoatnui	• rähtiđ riissijn poccuid já siemin pygálusaaiđijd sis- já olgokiävtun
• fitnat bigálusain, miessemearkumiin	• eelliđ pygálusâin, vyesimiärkkumist
• čuovvut bohcco njuovvama ja eará osiid ávkkástallama	• čuávvuđ poccuu njuovvâm já jieškote-uv osijguin ávhástâllâm
• doahput jeahkála, dahkat lastagihpuid, láddjet hoaššaid, suinniid	• pajediđ jáhálijd, čoonnâđ suáhilostâkiästuid, rokkâđ huáši, nijtteđ
• oahpahallat noađđehearggi čatnama ja oahpásmuvvat bohcco bahčimii	• máttááttâllâđ kädiseergi kädistem já uápásmuđ ááldu pačemân
• oahpahallat niibbi geavaheami Guolástus:	• máttááttâllâđ puuvko já niijbe kevttim
• oahpahallat guliid namaid, earálágan bivdovugiid ja guoli giehtadallama	• máttááttâllâđ kuolij noomâid já nomâttâsâid, jieškote-uvlágán pivdovuovijd já kyele kieđâvuššâm
• giđđat bivdit guoli jiekŋaoaggumiin, juoŋastemiin, časkkasáŋkoriin, guollehehkiin, áŋkoriin, golgademiin	• pivdeđ kiđđâtäälvi kyele jieŋâalnuággumáin, juoŋâsijguin, časkemvogijguin, katiskain, vogijguin, kuulkâtmáin
• bivdit geassit guoli firpmiin, vuokkain, dolgevuokkain, guollehehkiin, liinnain, uhteriin	• pivdeđ kyele keessiv viermijguin, uštemáin, puzzâvuoggáin, katiskain, kiärdoin, suávvilluovdijn
• bivdit guoli čakčat firpmiin, nuhtiin, liinnain, skoalkabivdduin ja uhteriin	• pivdeđ kyele čohčuv viermijguin, koldemáin, kiärdoin, kolkkâlmáin já suávvilluovdijn
• bivdit guoli dálvit juoŋastemiin, nuhtiin, jiekŋaoaggumiin ja časkkasáŋkoriin	• pivdeđ kyele tälviv juoŋâsijguin, nuottijn, jieŋâalnuággumáin já časkemvogijguin
• oahpahallat fierpmi divvuma, guolástusbiergasiid ja fatnasa divvuma	• máttááttâllâđ viermi čihtâm, kyelipivdopiergâsij já kárbá huolâttem Meccipivdo já nuurrâm:
Meahcástus ja čoaggin:	• máttááttâllâđ kárduđ
• oahpahallat rievssahiid gárduma	• máttááttâllâđ tubdâđ ellei luodâid já pivdovuovijd pivdočeepi jođettâsâst
• oahpahallat dovdat eará elliid luottaid ja bivdovugiid bivdomeastára láidestemiin	• nuurrâđ čohčuv muorjijd
• čoaggit čakčat murjjiid Eanadoallu:	Eennâmtuálu:
• oahpásmuvvat gussa- ja sávzadollui, galledallat návehis ja sávzadoalus	• uápásmuđ kuusâi já saavzâi tipšomân viärdádâlmáin šiiveet- já savzâtáálust
• oahpásmuvvat ládjobargguide, gilvit bohtehtosa ja eará šattuid	• uápásmuđ šaddovuorkkimpargoid, kalveđ potásijd já eres šaddoid
Borramuškultuvra:	Purrâmâškulttuur:
• ordnet jeavddalaččat sápmelaš borramušbeivviid ja láibunbeivviid árbevierromeaštáriid láidestemiin	• orniđ merikoskâsijd säämi purrâmâšpeeivijd já liäibumpeeivijd ärbivyevi mättee jođettâsâst
• ráhkadit biepmu beaivválaččat	• mälistiđ piäiválávt
• suovastit guoli dahje bohccobierggu, válmmaštit sáltebierggu, sálteguoli	• suovâstiđ kyele já poccuupiärgu, salttiđ piärgu, kyele
• oahpahallat murjjiid seailluheami ja čoaggit borahahtti šattuid; boska, juopmu	• máttááttâllâđ muorjij vuárkkum já nuurrâđ purâttettee luándu šaddoid; puurrâmrääsi, sälttisyeini
• oahpásmuvvat sápmelaččaid árbevirolaš dálkkodanšattuide ja daid atnui Viesut:	• uápásmuđ sämmilij ärbivuáválijd talhâsšaddoid já toi kevttimân
• hukset sápmelaš árbevirolaš viesuid ja ráhkadusaid (omd. miniatiirat): lávvu, bealljegoahti, darfegoahti, earálágan áittit	• huksiđ sämmilij ärbivuáválijd viistijd já rakânâsâid (om. uccâmaalliš): láávu, peljikuáti, lavŋekuáti, sierâlágán ääitih
• cegget lávu ja oahpahallat dasa gullevaš geavadagaid; áššogeđggiid ja duorggaid ohcan, lávu eará oasit, boradeapmi	• ceggiđ láávu já máttááttâllâđ toos kullee vuovijd; aarrânkeđgij já tuorgâi viežžâm, láávu sierânâs
Sápmelaš giehtaduodjeárbi lea rikkis ja ealli oassi sápmelaškultuvrras.	Säämi tyejiärbivyehi lii uáli riges já ellee uási sämikulttuur.
Giehtaduojit leat atnudiŋggat ja daid ráhkadeami vuođđun lea árbevirolaš diđolašvuohta.	Tyejeh láá anokäävnih já toi rähtim vuáđuduvá ärbivuáválâš tietimân.
Sápmelaš giehtaduodjái gullet ee. muorra-, čoarve- ja náhkkeduojit sihke bearral ja datneárpoherven, báddegođđin ja láđđegárvvuid goarrun ja čiŋaheapmi bárggáldagaiguin ja báttiiguin.	Säämi tuáiján kuleh el. muorâ-, čuárvi- já nähkityejeh sehe kässeekeđgi- já tanesraŋgâhervim, čyeldim já paajâpihtâsij kuárrum já hervim párgálduvâiguin já padijguin.
Suoma sápmelaččain leat vihtta sámegávtti váldomálle: Deatnogátti, Eanodat-Guovdageainnu, Vuohču sihke anáraččaid ja nuortalaččaid gákti.	Suomâ sämmilijn láá vittâ sämimááccuh váldumaali: Tiänu, Iänuduv-Kuovdâkiäinu, Vuáču sehe anarâš já nuorttâlâš mááccuh.
Gávttiid mállet ja herven čuvvot sámi giellarájáid.	Maccuhij maalih já hervim čuávuh kielâraajijd.
Gávttiid ovttaskas áššit sáhttet molsašuddat maiddái sogaid ja bearrašiid bokte.	Máccuhij ovtâskâssajeh pyehtih muttuustâllâđ meiddei suuvâi já perrui mield..
Nuortasápmelaččaid gákti earrána eanemus eará sámegávttiin ja muittuha gárjillaččaid čeardabiktasa.	Nuorttâlâšmááccuh spiekâst enâmustáá eres sämimáccuhijn já sulâstit kärjillâš aalmugmááccuh.
Sámegákti lea oassi sápmelaš identitehtas.	Sämmiláid mááccuh lii uási säämi identiteet.
Sápmelaš kultuvrras álbmotdáidda ja dan estetihkka dan siste lea čavga oassi juohkebeaivválaš eallimis ja das lea fuomášahtti servodatlaš mearkkašupmi.	Säämi kulttuurist aalmugtaaidâ já ton estetiik lii iäruthánnáá uási jyehipiäiválâš eellim já tast lii merhâšittee siärvuslâš merhâšume.
Gávttiid, gahpiriid ja vuoddagiid čiŋaid hámit ja ivnnit muitalit muhtun sohkii gullama dahje stuorát guovlulaš servodahkii ja nannejit oktiigullevašvuođa dovddu.	Máccuhij, kaperij, vuoddui hervâttâsâi häämih já iivneh almotteh kulluumist monnii suuhân tâi stuárráb kuávlulâš siärvusân já toh nanodeh oohtânkulluuvâšvuođâ tobdo.
Gieđain dahkamiin mánná oahppá atnit árvvus giehtadáidduid árgaeallima ávkkálaš dáidun.	Kieđâiguin porgâmáin páárnáš uáppá anneeđ áárvust kieđâ tááiđuid argâeellim ávhálâš táiđun.
Geavatlaš ovdamearkkat giehtaduodjeárbevierus árabajásgeassimis:	Keevâtlâš ovdâmeerhah tyejiärbivyevist aarâhšoddâdmist:
• ráhkadit dohkáide sápmelaš gárvvuid	• kuárruđ nukkeid säämi pihtâsijd
• bovdet giehtaduodjemeaštára láidestit sámegávtti ja dasa gullevaš gárvvuid geavaheamis	• povdiđ tyejimätteid uápistiđ sämimááccuh já toos kullee pihtâsij kevttimist
• oahpásmuvvat eará sápmelašjoavkkuid gávttiide, gárvvuide ja gahpiriidda	• uápásmuđ jieškote-uv sämmilâšjuávhui máccuháid, pihtâsáid já kaperáid
• dahkat bearraldujiid	• porgâđ kässeekeđgipargoid
• gáret ulluid, batnit snáldduin, gođđit ránu	• kárttudiđ ulo, panneeđ snäldein, kođđeeđ ráánu
• dahkat ulloláigedujiid (diehpit, báttiid batnin / bárgin, njuikun, sámefáhccat)	• porgâđ ulloläigipargoid (tiepih, paadij ponnoom / pärgildem, njuškottâh, vaacah)
• ráhkadit bohcco duoljis sistti, dahkat siste- ja náhkkedujiid	• naveldiđ poccuutyeljist šišne, porgâđ šišne- já čevđipargoid
• ráhkadit muoras ja bohccodávttis earálágan dávviriid	• tuoijuđ muorâst já poccuutäävtist jieškote-uvlágánijd tiiŋgâid
• njuovvat, neaskit ja sáltet gápmasiid, válmmaštit gámasuoinni	• njuovvâđ, neskiđ já salttiđ kamâsijd, čuoppâđ já meidiđ kamuvsuoinijd
• goikadit giđđat hávkka náhkiid ja dahkat náhkiin giehtadujiid ja čielgedávttis čiŋaid	• kuškiđ kiđđuv puško čuomâid já tuoijuđ tain tuojijd já kyele taavtijn čiiŋâid
4.2.5.	4.2.5.
Sohkabeliid gaskasaš dásseárvu ja olmmošvuohta	Suhâpeelij koskâsâš täsiárvu já olmoošvuotâ
Sápmelašservodagas nissonolbmuin lea historjjálaččat leamaš dásseárvosaš sajádat almmáiolbmuid bálddas. Sajádahkii leamašan mihtilmas eandalii rollaid, bargguid ja eallinbirrasiid symmehtralašvuohta ja nuppi nuppiid dievasmahttin.	Sämisiärvusist lii historjallávt lamaš nisonijn täsiárvusâš sajattâh almaiguin, moos lii kuullâm aainâs-uv roolij, pargoi já eellimpirrâs symmetrisâšvuotâ moh tievâsmiteh nubijdis.
Árabajásgeassima plánemis ja ollašuhttimis atnit fuola sohkabeliid gaskasaš dásseárvvu ollašuvvamis nu, ahte mánná sáhttá ovddidit iežas almmá sohkabeallerollaid ráddjehusaid.	Aarâhšoddâdem vuáváámist já olášutmist huolâttuvvoo suhâpeelij koskâsâš täsiáárvu olášutmist nuuvt, et páárnáš puáhtá ovdediđ jieijâs suhâpeliroolivuárdámušâi raijiittâsâittáá.
Oahppamis ja identitehta nannemis váldit vuhtii nieiddaid ja gánddaid milloleamos vugiid doaibmat.	Oppâmist já identiteet naanoodmist váldojeh vuotân nieidâi já kaandâi jieijâs toimâmvyevih.
Gánddat sáhttet vásihit luonddus doaibmama milloleabbon go siste doaibmama.	Kaandah pyehtih tubdâđ luándust toimâm jiärmálubbon ko siste porgâm.
Nieiddat leat dávjá eambo aktiivvalaččat siste.	Nieidah láá távjá aktiivluboh siste.
Árabajásgeassimis sáhttá ávkkástallat luonddu nannet gánddaid iešluohttámuša maiddái sidjiide vieris birrasis.	Aarâhšoddâdmist puáhtá ávhástâllâđ luándoin nanodiđ kaandâi jiešluáttámuš meiddei sijjân omâsub pirrâsist.
Ja fas ávkkástallat nieiddaid aktiivvalašvuođa siste nannet sin iešdoaimmalašvuođa ovdamearkan luonddus.	Siämmáá náálá puáhtá kevttiđ ävkkin nieidâi aktiivlâšvuođâ siste nanodiđ sii jieštoimâlâšvuođâ ovdâmerkkân luándust.
Sápmelaš oainnu mielde govttolašvuohta lea eallit olmmožin.	Säämi uáinu mield kuáhtulâšvuotâ lii olmožin eellim.
Govttolašvuohta ja vuoiggalašvuohta dahket olmmošvuođa vuođu.	Kuáhtulâšvuotâ já vuoigâlâšvuotâ taheh olmoošvuođâ vuáđu.
Oččodaladettiin buori eallinhálddašeami olmmoš figgá mearrediđolaččat eallit ráđđejumiin ja govttolaččat.	Vâi olmooš oláččij šiev eellimhaaldâšmân viggá sun meritiätulávt eelliđ sivâdávt já kuáhtulávt.
Olmmošvuhtii gullá maiddái soabalašvuohta ja attáldat birget earálágan olbmuin ja luondduin.	Olmoošvuotân kulá meiddei soovâdvuotâ já nahcâ piergiittâllâđ jieškoteuvlágánij ulmuiguin já luándoin.
Árabajásgeassimis dásseárvvu ja olmmošvuođa sáhttá ovddidit earálágan ustit-háleštallamiin ja rollaspealuin, main hárjehallat iežas dovdduid, jurdagiid ja vásáhusaid ovdanbuktima.	Aarâhšoddâdmist täsiáárvu já olmoošvuođâ puáhtá ovdediđ sierâlágán ustev – savâstâlmijguin já roolisierâdmijguin, main puáhtá hárjuttâllâđ jieijâs tobdoi, jurdui já vuáttámušâi oovdân pyehtim.
4.2.6.	4.2.6.
Ráffi ja soabalašvuohta	Ráávhu já soovâdvuotâ
Máŋggakultuvrralaš servodagas olmmoš máhttá doaibmat servodaga norpmaid mielde ja vuogáiduvvá iežas persovnnalašvuođa ja kultuvrras manakeahttá.	Maaŋgâkulttuurlâš siärvusist máttá olmooš toimâđ noormâi mield, moh láá kiävtust já vuáháduvá toid moonâthánnáá persovnlâš jiešvuođâidis já kulttuuris.
Sápmelaččaide lea lunddolaš ohcat vásáhusaid eará kultuvrrain, ohcat čanastagaid earáláganvuođaide ja heivehit oktii kultuvrralaš ruossalasvuođaid eallinhálddašeami ja birgema buorideapmin.	Sämmiláid lii luándulâš uuccâđ vuáttámušâid eres kulttuurijn, uuccâđ ohtâvuođâid iäroid já heiviittiđ oohtân kulttuurlâš ruossâlâsvuođâid eellimhaldâšem já piergim pyereedmân.
Buorre dádjadanattáldagat meahcis jođedettiin, háleštallamis ja jurddašeamis ovddidit maiddái buori eallima hálddašeami.	Šiev täiđimnahcâ meeccist jođedijn, savâstâlmijn já juurdâšmist ovdedeh meid šiev eellimhaldâšem.
Mánáin háleštettiin váldit vuhtii oppalaččat buot áššái gullevaš dahkkiid, muhto ii galgga láhppot siidoáššiide.	Párnáin savâstâldijn väldih vuotân olesváldálávt puoh áášán vaikutteijee tahheid, mut iä čájádiđ uálgiaššijd.
Sosiála fuomášannákca ja nuppiid vuhtii váldin leat dehálačča sosiálalašvuhtii šaddamis.	Sosiaallâš huámášemnahcâ já nube ulmuu vuotânväldim láá teháliih šoddâmist sosiaallâšvuotân.
Fuolkegaskavuođaid deattuheapmi ja máná váldin earálágan doaimmaide ovddidit máná sosiálalašvuođa.	Hyelkkikoskâvuođâi tiäduttem já párnáá fáárun väldim jyehilágán puđâldâssáid ovdedeh párnáá sosiaallâšvuođâ.
4.2.7.	4.2.7.
Máŋggakultuvrratvuohta	Maaŋgâkulttuurlâšvuotâ
Sápmelaččat ásset njealji eará riikka guovlluin ja ellet máŋggaid kultuvrraid váikkuhusaid vuollásažžan.	Sämmiliih äässih neelji riijkâst já eellih maaŋgâi kulttuurij vaikuttâsâi vuálásâžžân.
Dát gáibida olbmos buriid máŋggakultuvrralaš sárgosiid sihke máŋgga riikka álbmotdáidduid máhttima.	Taat váátá ulmust puorijd maaŋgâkulttuurlâš jiešnaalijd já maaŋgâ eennâm aalmuglâštááiđui mättim.
Sápmelaččat figget bajásgeassimis ovddidit dáid iešvuođaid.	Sämmiliih viggeh šoddâdmáin ovdediđ täid jiešvuođâid.
Máŋggakulturbajásgeassin sisttisdoallá positiivvalaš ja aktiivvalaš kultuvrraid gaskasaš vuorrováikkuhusa, earáláganvuođa gudnejahttima sihke dakkár dáidduid ja dieđuid oahppama, mat leat gáibádussan máŋggakultuvrralaš servodagas birgemii.	Maaŋgâkulttuurlâššoddâdem tuálá siste positiivlâš já aktiivlâs kulttuurij koskâsâš vuáruvaikuttâs, ereslágánvuođâ kunnijâttem sehe tagarij tááiđui já tiäđui oppâm, moh láá iähtun maaŋgâkulttuurlâš ohtsâškoddeest miänástumân.
Árabajásgeassimis mánás galgá leat vejolašvuohta ovddidit kultuvrralaš diđolašvuođa ja earáláganvuođaid oktavuođaid ipmirdeami.	Aarâhšoddâdmist kalga leđe párnáást máhđulâšvuotâ ovdediđ jieijâs kulttuurlâš tiäđulâšvuođâ já ereslágánvuođâi ohtâvuođâi iberdem.
Buorre áicanattáldat veahkeha áicat unnimusge kulturearuid ja nana kulturipmárdusain olmmoš sáhttá eará dilálašvuođain vuogáidahttit doaimmas kulturduogáža vuođul.	Šiev aicâdemnahcâ iššeed huámášiđ ucemusâid-uv kulttuuriäruid já noonâ kulttuuribárdâssáin olmooš pasta jieškote-uvlágán tilálâšvuođâin heiviittiđ tooimâs kulttuurtuávážis vuáđuld.
Máná bajásgeassimii oassálastán olbmot galggašedje diđolaččat stivret máná kultuvrralaš diđolašvuođa.	Párnáá šoddâdmân uásálisteeh kolgâččii tiäđulávt stivriđ párnáá kulttuurlâš tiäđulâšvuođâ.
Go eallá máŋggakultuvrralaš birrasis olmmoš deaivida beaivválaččat nuppi kultuvrra fenomenaid ja earuid.	Ko olmooš iälá maaŋgâkulttuurlâš pirrâsist kuáhtáá sun piäiválávt nube kulttuur almonijd já iäruid.
Eallima hálddašeami dihtii son čatná oktavuođaid kultuvrralaš earuidgaskii ja atná daid ávkin eallinhálddašeamis.	Vâi olmooš puáhtá haldâšiđ elimis lááčá sun ohtâvuođâid kulttuurlâš iärui kooskân já kiävttá iäruid pyerrin eellimhaaldâšmist.
Kultuvrralaš diđolašvuođain olmmoš sáhttá áddet earáláganvuođaid oktavuođaid.	Kulttuurlâš tiäđulâšvuođáin puáhtá olmooš iberdiđ ereslágánvuođâi ohtâvuođâid.
Máŋggakultuvrratvuođa seailuma eaktun lea, ahte kultuvrralaš earáláganvuođaid gaskkas lea positiivva oktavuohta.	Maaŋgâkulttuurlâšvuođâ siäilum iähtun lii, et kulttuurij ereslágánvuođâi kooskâst lii positiivlâš ohtâvuotâ.
Kultuvrralaš earuid bajideapmi dahká dan, ahte olmmoš sirdá nuppi kultuvrras boahtti áššiid nu, ahte vásiha daid uhkkin iežas kultuvrii.	Kulttuurlâš iärui tiäduttem toovvât tom, et olmooš karva nube kulttuurist puáttee aašijd ko nabda taid lemin varâlâžžân jieijâs kulttuurân.
Dát bajásdoallá ovdagáttuid ja vejolaš kultuvrralaš olggušteami.	Taat tuálá ovdâjurdemijd já taha máhđulâžžân kulttuurlâš olgoštem.
Dušše utnolašvuhtii siktejeaddji máŋggakultuvrratvuohta ii dáhkit kultuvrralaš iige ovttaskas olbmuid gaskasaš dásseárvvu.	Tuše soováášvuotân viggee maaŋgâkulttuurlâšvuotâ ij täähid kulttuurlâš ige ohtâgâsâi koskâsâs täsiáárvu.
Lunddolaš máŋggakultuvrratvuođa vuođđu lea ovttavásttolašvuođas, mas nuppi ovttaskasaid ja kultuvrraid vásihit dásseárvosažžan.	Luándulâš maaŋgâkulttuurlâšvuotâ vuáđuduvá ohtsâšovdâsvástádâslâšvuotân, mast eres ohtâgâsah já kulttuureh láá täsiárvusiih.
Geavatlaš ovdamearkkat máŋggakultuvrratvuođa árvvus atnimii ja kulturáddejumi ovddideapmi árabajásgeassimis:	Keevâtlâš ovdâmeerhah maaŋgâkulttuurlâšvuođâ áárvustanemân já kulttuuribárdâs oovdedmân aarâhšoddâdmist:
• muitalit mánáide máŋggasuoivvat ja – sisdoalut máidnasiid	• muštâliđ páárnážân maaŋgâivnáás já – siskáldâslâš mainâsijd
• dahkat dilálašvuođaid, main mánná beassá árvvoštallat kultuvrraid gaskasaš earuid oktavuođaid (ii earuid) ja háleštallat dain	• lääččiđ tilálâšvuođâid, main páárnáš piäsá árvuštâllâđ kulttuurlâš iärui koskâsijd ohtâvuođâid (ij iäruid) já savâstâllâđ tain
• dahkat dilálašvuođaid, main mánná smiehttá iežas kultuvrralaš vásáhusaid	• lääččiđ tilálâšvuođâid, main páárnáš suogârdâl jieijâs kulttuurlâš vuáttámušâid
• ovddidit máná áican- ja árvvoštallannávcca oktasaš dilálašvuođaid ja dáhpáhusaid ordnemiin eará kultuvrraid ovddasteddjiiguin	• ovdediđ párnáá aicâdem- já árvuštâllâmnaavcâ orniimáin ohtsijd tilálâšvuođâid já tábáhtusâid eres kulttuur ovdâsteijeiguin
4.3.	4.3.
Sápmelaš musihkka, dánsa, muitalusárbi, dáidda ja girjjálašvuohta	Säämi muusik, tanssâ, mainâsärbivyehi, taaidâ já kirjálâšvuotâ
Sápmelaš musihkas lea dehálaš kultuvrralaš ja servodatlaš mearkkašupmi.	Säämi musikist lii tehálâš kulttuurlâš já siärvuslâš merhâšume.
Luohti, leuŠdd, livđe dahje nuortasápmelaččaid čierrunárbevierru sáhttet leat olbmo dovdomearka, suollemas máidnasiid muitaleaddji, oktavuođaid dahkki, hervvoštalli, ráhkisvuođa dovddasteaddji, bilkideaddji, luonddu ja elliid govvideaddji, mánáid šaddadeaddji dahje gaskaoapmi nuppi olbmo muitimii dahje morašteapmái.	ohtâvuođâ huksejeijee, hávskuuttellee, rähisvuođâ tubdâsteijee, pilkkedeijee, luándu já ellei kovvejeijee, párnái šoddâdeijee tâi riäidu nube ulmuu muštemân já muurâštmân.
Sápmelaš musihkka árbevirolaš hámistis lea jávkagoahtán ja dan ovdanbuktin ja geavaheapmi lea geahppánan.	Säämi muusik ärbivuáválâš häämist lii lappuuškuotmin já ton oovdânpyehtim já hárjuttem lii kiäppánâm.
Árbevirolaš musihka báldii lea ealáskan árbevirolaš musihkka ođđa hámis.	Ärbivuáválâš muusik paaldân lii puáttám iäláskâm ärbivyehimuusik uđđâ häämist.
Árbevirolaš musihkka lea ain sápmelaččaide dehálaš symbola ja fápmu, mii čohkke oktii.	Ärbivuáválâš muusik lii ain-uv sämmiláid tehálâš identiteet symbool já oohtân čuákkejeijee vyeimi.
Árbevierromusihka ealáskahttimii lea dehálaš, ahte árabajásgeassimis mánás lea vejolašvuohta gullat je deaivat musihkkačehpiid.	Ärbivyehimuusik iäláskitmân lii tehálâš, et aarâhšoddâdmist párnáást lii máhđulâšvuotâ kuullâđ já teivâdiđ muusik mätteid.
Kátrilladánsa lea johtán Ruošša kulturbiriid bokte nuortasápmelaččaide.	Katriltanssâ lii puáttám Ruošâ kulttuurpirrâduvâi pehti nuorttâsämmiláid.
Nuortalaččaid kátrilladánsa čoahkkana njealji páras, masa gullet njeallje albmá ja njeallje nissona.	Nuorttâsämmilâš katriltanssâ lii neelji paarâ tanssâ, moos kuleh nelji almaa já nelji nissoon.
vuorroságastallan, man mieđušteaddjin doaibmá geasanasmusihkka dahje leuŠdden	Tanssâ lii paarâi koskâsâs savâstâllâm, mon miäđušt haidarmuusik tâi leuŠdd.
Sápmelaš muitalusárbevirrui lea mihtilmas gielalaš olggosaddima riggodat, sánálaš valljodat ja dadjanvuogi máŋggabealátvuohta.	Säämi muštâlemärbivuáhán kulá luándulávt kielâlâš olgospyehtim riggodâh, saanij valje já olgospyehtimij maaŋgâhámásâšvuotâ.
Sápmelaš muitalus lea dávjá bihttá muhtun muittus, muittašeapmi juoga duohta dáhpáhusas dahje nuppi muitalusas.	Säämi muštâlus lii távjá uási maidnii muštoid, muštâččem mastnii tuođâlâš tábáhtusâst tâi nube mainâsist.
Muitalusat ja máidnasat laktásit dávjá báikkiide, dáhpáhusaide, olbmuide, beatnagiidda, bohccuide, earálágan bargguide sihke luondduihtagiidda.	Muštâlusah já mainâseh lohtâseh távjá soojijd, tábáhtussáid, ulmuid, pennuid, poccuid, jieškote-uvlágán pargoid já luándualmonáid. Säämi muusik
Sápmelaš musihkka – ja muitalusárbevieru bokte mánná oažžu dieđu sápmelaš eallinvuohkái ja kultuvrii gullevaš áššiin.	– já muštâlemärbivyevi pehti finnee páárnáš tiäđu säämi eellimvuáhán já kulttuurân kullee aašijn.
Govvadáidda lea okta olggosbuktinvuohki, mii ovddida máná miellagovvádusa ja roahkkatvuođa iežas olggosbuktimii.	Kovetaaidâ lii ohtâ olgosadelemhäämi, mii oovded párnáá mielâkuvviittâs já ruokkâdvuođâ jiešolgosaddelmist.
Dáiddabajásgeassimiin figgat máná persovnnalašvuođa máŋggabealat ovddideapmái.	Taaidâšoddâdem viggâmužžân lii párnáá persovnlâšvuođâ maaŋgâpiälásii oovdedmân.
Mánáin galggašii geavahit friija govalaš olggosaddima nu olu go vejolaš.	Párnáiguin kolgâččij kevttiđ nuuvt ennuv rijjâ koválâš olgosadelem, ko máhđulâš.
Ivnniide ja hámiide oahpásmuvvan konkrehtalaš diŋggaid bokte lea jo áramuttus miela mielde.	Ivnijd já haamijd uápásmem konkreetlâš tiiŋgâi pehti lii jo aarâh muddoost jiärmálâš.
Dáidagiin sápmelašvuođa sáhttá gieđahallat máŋggabealagiid.	Taiduu vuovijguin puáhtá sämmilâšvuođâ kieđâvuššâđ maaŋgâpiälásávt.
Smávva mánáiguin lea deháleamos lea vásáhuslašvuohta ja áššiid gieđahallan govaid ja barggu bokte.	Uccâ párnáiguin lii tehálumos vuáttámušlâšvuotâ já aašij kieđâvuššâm kuuvij já porgâmij pehti.
Sápmelaš sátnegeavaheami árbevierru lea nanus.	Säämi sänikevttim ärbivyehi lii nanos.
Máinnas- ja muitalusárbevierru sirdásit buoremusat mánáidgirjjálašvuođas.	Párnáimainâs- já mainâsärbivyehi sirdâšuvá iänááš párnáikirjálâšvuođâst.
Máŋgga sápmelaš mánáidgirjji vuođđun lea oktavuohta árgamáilmmi ja oidnomeahttun máilmmi gaskkas.	Maaŋgâ säämi párnáikirje vuáđđun lii ohtâvuotâ argâmaailm já uáinimettum maailman kooskâst.
Girjjiin deattuhuvvo sámegiela riggodat, man oidnet dehálažžan oppa kulturárbevieru áddejupmin.	Kiirjijn luptân uáinusân sämikielâ riggodâh, mii lii tehálâš ubâ kulttuurärbivyevi ibbeerdmân.
Geavatlaš ovdamearkkat árbevirolaš dieđu sirdimis, dáiddalaš vásáhusaid estehtalaš áddejumi nannemis árabajásgeassimii:	Keevâtlâš ovdâmeerhah ärbivuáválâš tiäđu sirdemist, taaidâlâš vuáttámušâi já esteetlâš fiätu naanoodmist aarâhšoddâdmist:
• dahkat máidnasiin, muitalusain, árvádusain oasi beaivválaš doaimmain	• porgâđ mainâsijn, muštâlusâin já iärvádâsâin uási piäiválâš tooimâid
• doallat jeavddalaš “ máinnasbeivviid ” eallilan olbmuiguin	• toollâđ merikoskâsijd “ mainâspeeivijd ” elilâm ulmuiguin
• geahččat eallilan olbmuiguin boares čuovgagovaid ja “ muittašit ” dáhpáhusaid	• keččâđ elilâm ulmuiguin puáris kuuvijd já “ muštâččiđ ” tábáhtusâid
• guldalit ja oahpahallat báikkálaš árbevierromusihka musihkkačehpiiguin	• kuldâliđ já máttááttâllâđ páihálâš ärbivyehimuusik muusikmätteiguin
• oahpásmuvvat eará guovlluid musihkkaárbái	• uápásmuđ eres kuávlui muusikärbivuáhán
• dahkat iežas ovttadagas luođi / leuŠdde / liđve, hárjehallat jiena geavaheami ja olggosbuktima	• rähtiđ jieijâs ohtâduvâst juáigus / leuŠdd / livđe, hárjuttâllâđ jienâ kevttim já lávdástâllâm
• stoahkat sámestohkosiid, lávlunstohkosiid, ráhkadit sápmelaš duhkorasaid	• sierâdiđ säämi sierâdmijd, laavlâsierâdmijd, rähtiđ säämi sierâid
• oahpásmuvvat dáidaga vugiin sápmelaš ivnniide, gárvvuide, lundui ja eará jagiáiggiide	• uápásmuđ taiduu vuovijguin säämi ivnijd, máccuháid, luándun jieškote-uv iveaigijnis
• ráhkadit ovttadahkii ođđasitgeavahanmateriálas muhtun gova (bláđis čuhppojuvvon govat, báhpára, ivnniid geavaheami)	• rähtiđ ohtâdâhân uđđâsistkevttimmateriaalijn monni kove (loostâin čuopâdum kuuvijd, pááppár, iivnij kevttim)
• duddjot dáiddagiehtadujiid (miellagovvádusa atnin, ođđa idea dahkan)	• tuoijuđ taaidâtuojijd (mielâkuvviittâs kevttim, uđđâ idea keksim)
• čájáhallat muhtun sápmelaš máidnasa, geahččat sápmelaš ealligovaid	• čaittâliđ monnii säämi mainâs, keččâđ säämi elleekuuvijd
• oahpásmuvvat sápmelaš divttaide ja girjjálašvuhtii, čohkket árbedieđu ee. jearahallamiin	• uápásmuđ säämi tivttáid já kirjálâšvuotân, nuurrâđ ärbivyehitiäđu el. sahhiittâlmáin
• bovdet báikkálaš sámedáiddáriid guossái, galledallat dáidda- ja kulturdáhpáhusain	• povdiđ páihálijd sämitaaidârijd kolliistâllâđ, kolliistâllâđ taaidâ- já kulttuurtábáhtusâin
• oahpásmuvvat sámedáidagii ja symbolaide: Nils-Aslak Valkeapää: ivnniid geavaheapmi ja symbolihkka Kerttu Vuolab: čuohpadanteknihkka, kollásat Merja Aletta Ranttila: Prinseassagovat Brita Marakatt-Labba: herventeknihkka, máidnasat	• uápásmuđ sämitaidui já symbooláid: Nils-Aslak Valkeapää: iivnij kevttim, symboliik Kerttu Vuolab: čuopâdemtekniikah, kollaašeh Merja Aletta Ranttila: Prinseskoveh Brita Marakatt-Labba: čäällimtekniik, mainâseh
• ordnet sámemánáiguin oktasaš jahkásaš dáhpáhusaid	• orniđ sämipárnái ohtsijd ihásâš tábáhtusâid
• 5.	5.
SOSIÁLALAŠVUOHTA, DUHKORADDAN, LIHKADEAPMI JA OAHPPAN	SOSIAALLŠVUOTÂ, SIERÂDEM, LIHÂDEM JÁ OPPÂM
5.1.	5.1.
Oahppan, duhkoraddan ja lihkadeapmi	Oppâm, sierâdem já lihâdem
Oahppama mokta boahtá dorvvolaš ja movttiidahtti birrasis, mas mánná oažžu vejolašvuođaiehčanas, iešdoaimmalaš guorahallamii ja dahkamii.	Oppâm ilo šadda torvolâš já movtijdittee pirrâduvâst, mast páárnáš uážžu máhđulâšvuođâ jiečânâs, jieštoimâlâš tutkâmân já porgâmân.
Juohke mánná lea ovttaskas oahppi.	Juáháš páárnáš lii persovnlâš uáppee.
Vai juohke mánná sáhtášii gávdnat iežas vuogi ja dan mielde ilu oahppat, deattuhit árabajásgeassimis máŋggabealátvuhtii maiddái oahppama dáfus.	Vâi jyehi páárnáš puávtáččij kavnâđ jieijâs vyevi já tađe mield ilo oppâđ, piäijoo tiäddu aarâhšoddâdmist maaŋgâpiälásâšvuotân meiddei oppâm háárán.
Árabajásgeassimis pedagogalaš hástalussan lea addit mánnái jierpmálaš, máŋggabealat oahppanvásáhusaid giela ja kultuvrra dáfus, ahte mánná vásiha daid dehálažžan ja duostá maiddái iskat ja feillet.	Aarâhšoddâdem pedagogâlâš hástusin lii adeliđ páárnážân jiärmálijd já maaŋgâpiälásijd oppâmvuáttámušâid kielâ já kulttuur háárán nuuvt, et páárnáš tobdá taid tivrâsin já tuástá meid irâttiđ já feiliđ.
Bajásgeassindoaimmas máná áican- ja iešárvvoštallannávcca ovddidit máŋggabealagiid.	Šoddâdemtooimâst párnáá aicâdem- já jiešárvuštâllâmnahcâ ovdeduvvoo maaŋgâpiälásávt.
Mánnái eai njuolga muital, mo muhtun ášši galggašii dahkat muhto máná stivret buori gávnnahuvvon doaibmavuohkái nu, ahte addit sutnje geažidemiid.	Páárnážân iä njuolgist muštâl, maht monnii ääši kolgâččij porgâđ pic stivrejeh párnáá pyerrin huámášum toimâmvuáhán addelmáin sunjin oonâid.
Ulbmilin lea oažžut máná árvvoštallat ieš barggus bohtosa ja máhttima dási buoremus vejolaš duođalašvuođa mielde.	Ulmen lii, et páárnáš jieš kihtâluvvoo árvuštâllâđ jieijâs pargo puáttus já mättim tääsi nuuvt tuođâlávt ko máhđulâš.
Árvvoštallanmáhtu ovdáneapmi veahkeha máná váttisvuođadilis.	Ovdánâm árvuštâllâmnahcâ iššeed párnáá čuolmâtilálâšvuođâin.
Máná viiddessuorggatvuođa ja máŋggabealátvuođa ovddideapmin áššit oahpahuvvojit oppalašvuohtan ja geahččalit buktit ovdan buot dasa gullevaš oktavuođaid.	Párnáá vijđessuárgásâšvuođâ já maaŋgâpiälásâšvuođâ oovdedmân máttááttuvvojeh ääših ubâlâšvuottân já viggâmuš lii pyehtiđ uáinusân puoh toos kullee ohtâvuođâid.
Bajásgeassin lea diđolaš, ii soaittáhatlágan.	Šoddâdem lii tiäđulâš, ij satummild tábáhtuvvee.
Ođđa ášši čadnojuvvo vásáhusa bokte árabut ohppojuvvon áššiide.	Uđđâ äšši čannoo vuáttámušâi pehti ovdeláá oppum aššijd.
Mánná galgá ieš beassat fuobmát gosa guđege ášši laktása ja fihttet dan vuođul oppalašvuođaid.	Párnáá kalga finniđ jieš huámášiđ moos mii-uv äšši čoonnâs já ton vuáđuld talle hämmee ubâlâšvuođâid.
Vaikke stivren ii leat nu ovttaskasčuoggáid mielde, máná dorvvolašvuohtadovdu ii sugahuvvo.	Veikkâ stivrim ij lah meendugin vuáđulâš, párnáá torvolâšvuođâtobdo ij huánnán.
Mánás lea álo dorvun muhtun olmmoš, geas sáhttá jearrat, jus ieš ii beassan duđahahtti bohtosii dahje lea eahpesihkkar iežas árvvoštallanbohtosii.	Párnáást lii ovttuu torvon kiinii olmooš, kiäst puáhtá koijâdiđ, jis jieš ij lah peessâm tuđâttettee puátusân tâi lii jieijâs árvuštâllâmpuátusist epivises.
Sápmelaš stohkosiid vuođđu lea eanaš luonddus ja ealáhusain.	Säämi sierâdmeh vuáđuduveh iänááš luándun já iäláttâssáid.
Luonddus oažžut ideaid, inspirašuvnna ja ávdnasiid duhkorasaide.	Luándust finnee ideaid, movtijdittem já amnâsijd sieráid.
Stohkosiid heivehit jagiáiggiide ja dat dávjá govvidit olles olbmo bargui gullevaš doaimmaid.	Sierâdmeh heiviittuvvojeh iveaigijd já távjá toh spejâlisteh-uv rävisulmui paargon kullee tooimâid.
Stoahkan lea kreatiivavuođa vuođđu.	Sierâdem lii kreatiivlâšvuođâ vuáđu.
Lihkadeapmi lea mánnái lunddolaš vuohki oahpásmuvvat alcces, nuppiide olbmuide ja birrasii.	Lihâdem lii páárnážân luándulâš vyehi uápásmuđ olssis, eres ulmuid já pirrâsân.
Šaddanbirrasis ja beaivválaš doaimmaiguin galggašedje leat vejolašvuođat mánnái luonddus johtimii.	Šoddâmpiirâs já piäiválâš tooimah kolgâččii adeliđ páárnážân máhđulâšvuotâ maaŋgâpiälásâš luándust liihâdmân.
Lihkadeapmi nanne máná diđolašvuođa alddis ja oahppamis dárbbašuvvon dáidduid.	Lihâdem naanood párnáá tiäđulâšvuođâ alnestis já oppâmist tarbâšum tááiđuid.
Mánná dárbbaša beaivválaččat unnimustá guokte diimmu lášmes lihkadeami.	Páárnáš taarbâš piäiválávt ucemustáá kyehti tiijme virkkuus lihâdem.
Motorihkalaš vuođđodáiddut leat vázzin, viehkan, njuikun, bálkesteapmi, gittaváldin, čiekčan sihke časkin.	Motoriseh vuáđutááiđuh láá väzzim, kaččâm, njuškim, leggistem, kiddâväldim, čiehčâm sehe časkem.
Lihkadeapmi- ja stoahkandilálašvuođaid mánná oažžu lunddolaččat hárjehallat sosiálalaš dáidduid.	Lihâdem- já sierâdemtilálâšvuođâin piäsá páárnáš luándulávt hárjuttâllâđ sosiaallâš tááiđuid.
Iežas krohpa dovdan addá vuođu krohppagova ja miehtemielalaš iešgova ovdáneapmái.	Jieijâs rummâš hammim taha vuáđu rummâškove já mietimilâlâš ovdánem uáinun alnestis.
Geavatlaš ovdamearkkat sápmelaš stohkosiin:	Keevâtlâš ovdâmeerhah säämi sierâdmijn:
• gumpe- ja boazostohkosat, guovžabivdostohkosat	• kumppi- já puásuisierâdmeh, kuobžâpivdosierâdmeh
• suohpan- ja bigálusstohkosat	• suoppâin- já pygálussierâdmeh
• nuohttunstohkosat	• koldemsierâdmeh
• elliid luottaid dovdanstohkosat, rievssatstohkosat	• ellei luodâi tubdâmsierâdmeh, riävskásierâdmeh
• beaivváš- ja dálkestohkosat	• piäiváš- já šoŋŋâsierâdmeh
5.2.	5.2.
Ovttas doaibman ja fuolahus	Oovtâst toimâm já huolâttem
Árabajásgeassima árggas dikšuma, bajásgeassima ja oahppama ii sáhte earuhit nubbi nuppis, muhto daid deattuhus lea máná dárbbuid mielde.	Aarâhšoddâdem aargâst tipšo, šoddâdem já oppâm ij pyevti sierriđ nubijnis, pic toh teddâšuveh párnáá táárbui mield..
Árabajásgeassimis beaivi lea dievva dilálašvuođaid, gos mánná oahppá doaimma bokte.	Aarâhšoddâdmist peivi lii tilálâšvuođâid tievâ, main páárnáš uáppá tooimâ pehti.
Beaivválaš árgga doaimmain mánná oahppá ovddasvástádussii ja ulbmilvuhtii.	Piäiválâš aargâ pargoin páárnáš uáppá ovdâsvástádâsvuotân já ulmemiäldásâšvuotân.
Dikšuma, bajásgeassima ja oahppama mihttomearri lea veahkehit máná dahkat ja jurddašit ieš sihke váldit ovddasvástádusa.	Nuuvt tipšo, šoddâdem ko oppâm-uv ulmen lii išediđ párnáá porgâđ já jurdâččiđ jieš sehe väldiđ ovdâsvástádâs.
Nuppiid gudnejahttin ja vuhtii váldin sihke sosiálalaš dáiddut ja stoahkan leat guovddáš sajis árabajásgeassimis.	Iärásij kunnijâttem já vuotânväldim sehe sosiaallâš tááiđuh já sierâdem láá kuávdášlâš saajeest aarâhšoddâdmist.
Mánná oahppá heivehallat, juohkit ja doaibmat ovttas.	Páárnáš uáppá heiviittâllâđ, jyehiđ já toimâđ oovtâst.
Rájáid heivehallat ovttas oppa bajásgeassinservošiin.	Rääjih suáppojeh oovtâst ubâ šoddâdemsiärvus kooskâ.
Ruossalasvuođadiliid bagadallat háleštallamiin mánáin ja vánhemiiguin soabalaččat.	Ruossâlâstilálâšvuođah stivrejuvvojeh savâstâlmáin párnái já rávisulmui kooskâ sovâdávt.
Ovttas doaibman lea illun mánnái ja lihkostuvvama vásáhusaid lea vejolaš oažžut stoahkamiid ja ođđa áššiid oahppama bokte	Oovtâst toimâm lii ilo páárnážân já luhostume vuáttámušâid lii máhđulâš finniđ sierâdemen já uđđâ aašij oppâm pehti.
5.3.	5.3.
Beaivválaš doaimmat, boradeapmi ja šaddanbiras	Piäiválâš tooimah, purâdem já šoddâmpiirâs
Mánnái mihtilmas doaibmadábit leat stoahkan, lihkadeapmi, dáiddalaš vásiheapmi ja guorahallan, maid bokte mánná sáhttá nannet buresbirgejumi ja oaivila alddis.	Páárnážân jiešvuođâlâš toimâmvyevih láá sierâdem, lihâdem, taaidâlâš vyettim já tutkâm, moi pehti páárnáš puáhtá nanodiđ pyereestvajemis já ibárdâs alnestis.
Máná mihtilmas doaibmavuogit váldojit vuhtii beaivválaš doaimmain.	Párnáá jiešvuođâlâš toimâmvyevih váldojeh vuotân piäiválâš tooimâin.
Beaivválaš doaimmain ollašuhttit dán plánas máinnašuvvon kultursisdoaluid ja árvvuid nu, ahte mánná sáhttá vásihit gielas ja kultuvrras lunddolaš oassin iežas eallimis.	Piäiválâš tooimâin olášittojeh taam vuáváámist mainâšum kulttuursiskáldâsah já áárvuh nuuvt, et páárnáš puáhtá tubdâđ jieijâs kielâ já kulttuur luándulâžžân uássin jieijâs eellim.
Beaivválaš doaimmaid ollašuhttimis geavahit veahkkin sápmelašservodaga dieđuid ja dáidduid.	Piäiválâš tooimâid olášittijn kiävttojeh iššeen sämisiärvus tiäđuh já tááiđuh.
Boradeapmi lea oassi máná vuođđodivššu, bajásgeassima ja oahpaheami.	Purâdem lii uási párnái vuáđutipšo, šoddâdem já máttááttâs.
Máná movttiidahttit oahpásmuvvat ođđa borramušávdnasiidda ja smáhket earálágan borramušaid.	Páárnáš movtijdittoo uápásmuđ uđđâ purrâmâšamnâsáid já smakkiđ jieškote-uvlágánijd purrâmâšâid.
Boradeapmi lea sosiála dáidduid hárjehallan, gos mánná oahppá buriid láhttendábiid, nuppiid vuhtii váldima ja atnit borramuša árvvus.	Purâdem lii sosiaallâš tááiđui hárjuttâllâm, mast páárnáš uáppá puorijd lattimvuovijd, eres ulmui vuotân väldim já anneeđ áárvust purrâmâš.
Máná movttiidahttit iešdoaimmalaš boradeapmái hoahpohis, dorvvolaš ja oahpahallamii miehtemielalaš birrasis.	Páárnáš movtijdittoo jieštoimâlâš purâmân huáputtis, torvolâš já máttááttâlmân mietimielâlâš pirrâsist.
Borramušválljemat, borramušdilálašvuohta, borramušságat ja guottut stivrejit máná borranhárjánemiid ovdáneami.	Purrâmâšvaljiimeh, purâdemtilálâšvuotâ, purrâmâšsaavah já munejurdâččemvyevih stivrejeh párnái purrâmâšhárjánmij ovdánem.
Stoahkanagis lea dehálaš oažžut máŋggabealat borramuša. Šattuid, heđemiid ja murjjiid valljis geavaheapmi, dipma buoiddit biebmobuoidin, vuojahis mielki, gaskabihtáid kvalitehta, goikojuhkamušaid jierpmálaš válljen ja garvit bistevaš borrama.	Sierâdemavveest lii tehálâš purrâmâšváálju maaŋgâpiälásâšvuotâ, šadoi, heđâlmij já muorjij valjaas kevttim, timmâ vuojah raavâdvuoijân, vuojâttis mielkki, koskâpitái kvaliteet, juhâmušâi jiärmáás valjim já snuotârdâllâmuđhij velttim.
Máná šaddanbiras galgá leat fysalaš, psykalaš ja sosiálalaš dahkkiid dáfus dakkár, ahte dat ovddida máná buresbirgejumi, dearvvašvuođa, šaddama, ovdáneami ja oahppama.	Párnáá šoddâmpiirâs kalga leđe fyysilâš, psyykkilâš já sosiaallâš tahhei peeleest taggaar, et tot oovded párnáá pyereestvaijeem, tiervâsvuođâ, šoddâm, ovdánem já oppâm.
Eandalii galgá giddet fuomášumi máná šlápmadássái.	Eromâš huámášume kiddejuvvoo ohtâduv šlamâtáásán.
Dilihisvuohta, šlápmavuohta ja liiggálaš sosiála kontávttat bajidit máná streassahearkivuođa menddo bajás, mii sáhttá oasistis váikkuhit máná jierpmálaš ja gielalaš ovdáneapmái, muitui, iešgovvii sihke sosiálalaš dáidduide.	Liävuttisvuotâ, šlaamâ já liijkás ennuv sosiaallâš ohtâvuođah loptejeh párnáá stressiherkkivuođâ liijgás ollâgân, mii uásild puáhtá vaikuttiđ párnáá fiätulâš já kielâlâš ovdánmân, muušton, uáinun alnestis sehe sosiaallâš táiđoid.
Šaddanbirrasis giddet fuopmášumi dorvvolašvuhtii ja ruovttulagašvuođa lassin doaibmasajiid doaimmalašvuhtii, luonddulagašvuhtii ja dasa, mo dat addet vejolašvuođa sápmelaš árbevieru sirdašuvvamii lunddolaččat.	Šoddâmpirrâsist kiddejuvvoo huámášume torvolâšvuođâ já pääihinálásâšvuođâ lasseen toimâviistij toimâmvuotân, luándualdavuotân já toos, maht toh adeleh máhđulâšvuođâ säämi ärbivyevi sirdâšem luándulávt.
Doaibmalanjain lea maiddái vejolašvuohta earálágan sápmelaš giehtadujiid bargamii.	Toimâviistijn lii máhđulâšvuotâ meid jieškote-uvlágánij säämi tuojij tuoijuunân.
Doaibmalanjaid lahkasiin lea sadji lávu dahje eará sápmelaš árbevirolaš šilljoráhkadusaid ceggemii.	Toimâviistij aldasijn lii máhđulâšvuotâ láávu já eres sämmilij ärbivuáválij šiljorakânâsâi ceggiimân.
Šilljobirrasa sámáidahttimiin sáhttit oasistis nannet máná kulturidentitehta ja dahkat máŋggabealagat giellageavahanvejolašvuođaid.	Rievdâdmáin šiljopirrâs sämišiljopirrâsin puáhtá uásild nanodiđ párnáá kulttuuridentiteet já lääččiđ maaŋgâpiälásubboid kielâkevttimmáhđulâšvuođâid.
6.	6.
SÁPMELAŠ ÁRABAJÁSGEASSIMA PLÁNEN, OLLAŠUHTTIN, STIVREN JA ÁRVVOSTALLAN	SÄÄMI AARÂHŠODDÂDEM VUÁVÁM, OLÁŠUTTEM, STIVRIM JÁ ÁRVUŠTÂLLÂM
6.1.	6.1.
Árabajásgeassindoaimma plánen	Aarâhšoddâdemtooimâ vuávám
Árabajásgeassinovttadagas dahket ovttadatguovdasaš doaibmaplána, man vuođđun lea sápmelaš árabajásgeassinplána ja jahkodatgierdu.	Aarâhšoddâdemohtâduvâin ráhtoo ohtâdâhkuáhtásâš toimâvuávám, mii vuáđuduvá säämi aarâhšoddâdemvuáváámân já säämi iveaigijd.
Plánema ruŋgun atnit sápmelaččaid gávcci jagiáiggi, mii govve sápmelaš máilmmigova.	Vuávám ruŋgon láá sämmilij käävci iveäigid, moh kovvejeh sämmilij maailmkove.
Sápmelaš máilmmigovva dovdo ja eallá árgabeaivvi bargguid guovdu.	Säämi maailmkove hámášuvá já iälá argâpeeivi pargoi siste.
Sápmelaččaid gávcci jahkeáiggi leat dálvi, giđđadálvi, giđđa, giđđageassi, geassi, čakčageassi, čakča ja čakčadálvi.	Sämmilij käävci iheäigid láá tälvi, kiđđâtälvi, kiđđâ, kiđđâkeesi, keesi, čohčâkeesi, čohčâ já čohčâtälvi.
Mánnái dahkat persovnnalaš árabajásgeassinplána (árplá) ovttasbargguin máná vánhemiid dahje eará máná bajásgeassimis vástideaddji olbmuiguin.	Páárnážân ráhtoo persovnlâš aarâhšoddâdemvuávám (aavu) ovtâspargoost párnáá vaanhimijguin tâi iärásij párnáá huolâttâsâst västideijee ulmuiguin.
Árplá ulbmilin lea máná persovnnalašvuođa ja vánhemiid oainnuid vuhtiiváldin doaimma ordnemis ee. máná vásáhusat, dárbbut ja boahttevuođa oidnosat, máná beroštumit, givrodagat ja máná persovnnalaš doarjaga ja stivrema dárbbut.	Aavu ulmen lii párnáá ohtâgâslâš já vaanhimij uáinui vuotânväldim tooimâ orniimist el. párnáá vuáttámušah, táárbuh já puátteevuođâ uáinuh, párnáá mielâkiddiivâšvuođâ čuásáttuvah, nanoduvah já párnáá ohtâgâslâš torjuu já stivrim táárbuh.
Árabajásgeassinplánas soahpat vánhemiiguin ovttasbarggu doaibmavugiin.	Aarâhšoddâdemvuáváámist suáppoo vaanhimijguin ovtâspargo toimâmvuovijn.
Mánná sáhttá maiddái ieš oassálastit árabajásgeassinplána dahkamii ja árvvoštallamii vánhemiiguin ja bargoveaga ovttas soahpan vugiin.	Páárnáš jieš puáhtá meiddei uásálistiđ aarâhšoddâdemvuávám rähtimân já árvuštâlmân vaanhimij já pargojuávhu oovtâst sooppâm vuovvijn.
Árabajásgeassinovttadagas ordnet jeavddalaš plánenčoahkkimiid bearrašiiguin.	Aarâhšoddâdemohtâduvâin uárnejeh merikoskâsijd vuávámčuákkimijd perruiguin.
Ovttadatguovdasaš doaimma plánemis ja ollašuhttimis geavahit viidásit veahkkin oppa sámeservodaga.	Ohtâdâhkuáhtásâš tooimâ vuáváámist já olášutmist kevttih vijđásubbooht iššeen ubâ sämisiärvus.
Árabajásgeassindoaimma plánemis bargat ovttasbarggu maiddái eará sápmelašovttadagaiguin sihke iežas gielddas ja oppa sámeguovllus.	Aarâhšoddâdemtooimâ vuáváámist pargeh ovtâspargo meid jieškote-uv sämiohtâduvâi kooskâ sehe jieijâs kieldâst já ubâ sämikuávlust.
Ulbmilin lea dahkat bissovaš sámeguovllu fierpmádaga, mii bealistis buktá doarjaga bargui ja lasiha sápmelaš árabajásgeassindoaimma sisdoalu ovddidanvejolašvuođaid.	Ulmen lii lääččiđ pissoo viärmáduv sämikuávlun, mii jieijâs uásild puáhtá torjuu paargon já lasseet säämi aarâhšoddâdemtooimâ siskáldâs ovdedemmáhđulâšvuođâid.
Ovttadatguovdasaš doaibmaplána sisdoallá ee. čuovvovaš áššiid:	Ohtâdâhkuáhtásâš toimâvuávám tuálá siste el. čuávvoo aašijd:
- almmolaš ulbmilat	- almolâš ulmeh
- šaddanbirrasa govvideapmi	- šoddâmpirrâs kuvvim
- sámegiela oahppama ulbmilat ja gaskaoamit	- sämikielâ oppâm ulmeh já riäiduh
- kulturárvvuid ollašuvvan geavatlaš doaibman jahkodatgierddu mielde	- kulttuuráárvui olášuttem keevâtlâš toimân ihejuurrâm mield
- ovttasbargu vánhemiiguin, sogain eará beliiguin	- ovtâspargo vaanhimijguin, suvváin já eres pelijguin
- doaimma árvvoštallan ja guovddáš ovddidančuozáhagat	- tooimâ árvuštâllâm já kuávdášlâš ovdedemčuásáttuvah
6.2.	6.2.
Árabajásgeassima ollašuvvan	Aarâhšoddâdem olášuttem
Mánáid beaivedikšu lea vuođđobálvalus, man ordnen lea gieldda geatnegasvuohta ja man ruhtadeapmi ollašuvvá eanaš servodaga ruđaiguin.	Párnái peivitipšo lii vuáđupalvâlus, mon ornim lii kieldâ kenigâsvuotâ já mon ruttâdem tábáhtuvá iänááš ohtsâškode vaarijn.
Servodaga doaibman lea dáhkidit kvalitehtalaččat buori beaivedivššu oažžuma nu, ahte buot mánáin lea vejolašvuohta oassálastit bálvalusaide bearraša sosioekonomalaš dahje eará servodatlaš sajádagas ja ássanbáikkis fuolatkeahttá.	Ohtsâškode pargon lii tähidiđ kvaliteetlávt šiev peivitipšo finnimvuođâ nuuvt, et puohâin párnáin lii máhđulâšvuotâ uásálistiđ palvâlussáid peerusthánnáá perruu sosioekonomâlâš tâi eres ohtsâškodálâš sajattuvâst tâi aassâmsaajeest.
Bálvalusat galget leat máŋggabealagat ja eará bálvalanhámiid dássedettolaš ovddideamis galgá atnit fuola.	Palvâlusah kalgeh leđe maaŋgâpiälásiih já sierânâs palvâlushaamij täsipiälásâš oovdedmist kalga huolâttiđ.
Sámegielat vuođđobálvalusaid buvttadeamis vástidit vuosttažettiin sámeguovllu gielddat.	Sämikielâlâš vuáđupalvâlusâi pyevtitmist västideh vuosâsajasávt sämikuávlu kieldah.
Eatnigielat bálvalusaid buvttadeapmi lea goittotge láhkaásaheamis meroštallojuvvon buot Suoma gielddaid vuođđodoaibman.	Eenikielâlâš palvâlusâi pyevtittem lii kuittâg lahâaasâtmist miäruštâllum puohâi Suomâ kieldâi vuáđupargon.
Maiddái organisašuvnnat leat váldán oasi mearkkašahtti vugiin sámegielat bálvalusaid buvttadeapmái.	Meid seervih láá uásálistám merhâšittee vuovvijn sämikielâlâš palvâlusâi pyevtitmân.
Sápmelaččaid ruovttuguovllus ordnejit sápmelaš beaivedivššu ja giellabeassedoaimma váldooassái bearášbeaivedikšun.	Sämikuávlust uárnejuvvoo säämi peivitipšo já kielâpiervâltoimâ iänááš juávkkupeerâpeivitipšon.
Dušše Ohcejoga gielddas doaibmá davvisámegielat beaiveruoktu.	Tuše Ucjuv kieldâst tuáimá tavesämmilâš peivikiäčču.
Bearášbeaivedikšohápmi lea šaddan eanaš doaibmahápmin ja dan vuođđun leat guhkes gaskkat sihke skuvlejuvvon bargoveaga oažžun.	Juávkkupeerâpeivitipšohäämi lii teddâšum válduášálâš toimâmháámán mii vuáđuduvá kuhes koskáid já škuávlejum pargojuávhu finnimvuotân.
Maiddái sámegielat beaivedivššu dárbbu molsašuddan sihke smávva mánnámearit giliid guovdu leat váikkuhan bearášbeaivedikšohámi dábálažžan šaddamii.	Meid sämikielâlâš peivitipšo táárbu molsâšuddâm já uceh páárnášmereh sijdâimield láá vaikuttâm juávkkupeerâpeivitipšohäämi lassaanmân.
Ruovttus dáhpáhuvvan sápmelaš bearášbeaivedikšu ii sámeguovllu gielddain leat oažžumis.	Pääihist tábáhtuvvee säämi peerâpeivitipšo ij lah sämikuávlu kieldâin finniimist.
Sápmelaččaid ruovttuguovllus leat golggotmánu 2009 dieđuid mielde sámegielat árabajásgeassimis vuollásažžan oktiibuot 104 máná, main sámegielat beaivedivššus 71 máná ja giellabeassedoaimmas 33 máná.	Sämikuávlust láá Roovvâdmáánu 2009 tiäđui mield sämikielâlâš aarâhšoddâdempalvâlusâi pirrâduvâst ohtsis 104 párnážid, main sämikielâlâš peivitipšoost 71 párnážid já kielâpiervâltooimâst 33 párnážid.
Mánáid mearri, geat leat sámegielat beaivedivššus, mearri lea lassánan maŋimus 5 jagi áigge Anára ja Ohcejoga gielddain ja geahppánan Eanodaga gielddas.	Sämikielâlâš peivitipšo párnái meeri lii majemuu 5 ive ääigi lasanâm Aanaar já Ucjuv kieldâin já kiäppánâm Iänuduv kieldâst.
Sápmelaččaid ruovttuguovllu olggobealde sámegielat ollesáiggi beaivedivššu sáhttá oažžut Roavvenjárggas, gos leat 7 máná.	Sämikuávlu ulguubeln sämikielâlâš olespiäiválâš peivitipšo lii finniimist Ruávinjaargâst, mast láá 7 párnážid.
Oulus doaibmá sámegielat árabajásgeassinriekkis, gos leat mielde 5 máná.	Oulust tuáimá sämikielâlâš aarâhšoddâdemkerho, mast láá mieldi 5 párnáá.
6.3.	6.3.
Árabajásgeassima stivren	Aarâhšoddâdem stivrim
Sámegielat beaivedikšu ja giellabeassedoaibma gullet sámeguovllu gielddain sosiáladoaimma dahje čuvgehusdoaimma hálddahusa vuollásažžan.	Sämikielâlâš peivitipšo já kielâpiervâltoimâ kuleh sämikuávlu kieldâin sosiaaltooimâ tâi čuovviittâstooimâ haldâttâs vuálásâžân.
Sápmelaš árabajásgeassima stivren dáhpáhuvvá	Säämi aarâhšoddâdem stivrim tábáhtuvá Suomâst iänááš
Suomas eanas suomagillii, Ohcejoga gielddas doaibmá sámegielat árabajásgeassinstivrejeaddji.	suomâkielân, Ucjuv kieldâst tuáimá sämikielâlâš aarâhšoddâdemstivrejeijee.
Árabajásgeassinstivremis vástideaddji bargoveahka dáhkida, ahte sápmelaš árabajásgeassinovttadagaid doaibma doarju sámemáná iežas giela ja kultuvrra bajásdoallama ja ovddideami.	Aarâhšoddâdemstivriimist västideijee pargojuávkku visásmit, et sämmilij aarâhšoddâdemohtâduvâi toimâ tuárju sämipárnáá jieijâs kielâ já kulttuur paijeentoollâm já ovdedem.
Árabajásgeassimis vástideaddji bargoveagas galggašii leat doarvái buorre sámegiela ja kultuvrra dovdamuš sihke dieđut máŋggagielatvuohtabajásgeassimis.	Aarâhšoddâdmist västideijee pargojuávhust kolgâččij leđe kelijdeijee sämikielâ já kulttuur tubdâm sehe tiätu maaŋgâkielâlâššoddâdmist.
Sápmelaš árabajásgeassima stivren dahkkojuvvo ovttasbarggus Sámedikkiin.	Säämi aarâhšoddâdem stivriimist pargoo ovtâspargo Sämitiggijn.
6.4.	6.4.
Doaimma árvvoštallan	Tooimâ árvuštâllâm
Árabajásgeassinbálvalusaid árvvoštallan ollašuhtto ovttas mánáin ja su vánhemiiguin, sogain, bargoveagain ja ovttasbargobeliiguin.	Aarâhšoddâdempalvâlusâi árvuštâllâm olášittoo oovtâst párnáin já suu vaanhimijguin, suvváin, pargojuávhoin já ovtâspargopelijguin.
Bajásgeassin lea čatnasan kultuvrra ja servodaga nuppástuvvamii.	Šoddâdem lii čonâsâm kulttuur já ohtsâškode nubástusân.
Doaibmabirrasiid rievdadusat váikkuhit árabajásgeassindoaimma ollašuhttima jeavddalaš árvvoštallamii, dan mielde doaimma ovddideapmái, ulbmiliid ásaheapmái ja ollášuhttimii.	Toimâpirrâs nubástusah vaikutteh aarâhšoddâdemtooimâ olášuttem juátkojeijee árvuštâlmân, ton miäldásâš tooimâ oovdedmân, uulmij aasâtmân já olášutmân.
Árabajásgeassima sisdoalu árvvoštallamiin ovddidit árabajásgeassima árgga doaimma nu, ahte árabajásgeassin sáhtašii buorebut dávistit juohke máná dárbbuid ja árabajásgeassin oktan bálvalushápmin bearraša dárbbuide.	Aarâhšoddâdem siskáldâs árvuštâllâm iššijn ovdeduvvoo aarâhšoddâdem aargâ tooimâ nuuvt, et aarâhšoddâdem puávtáččij västidiđ jyehi párnáá tárboid já aarâhšoddâdem ohtân palvâlushäämmin perrui tárboid nuuvt pyereest ko máhđulâš.
Árvvoštallama ollašuhttima bealis galggašii ovttaskasdási plánemis meroštallat mo dieđu čohkket, geat árvvoštallet, goas ja mo.	Árvuštâllâm olášuttem uásild kolgâččij ohtâdâhkuáhtásâš vuáváámist miäruštâllâđ maht tiäđu kalga nuurrâđ, kiäh árvušteleh, kuás já maht.
Doaimma árvvoštallamii gullá maiddái máná áican ja su árgga oidnosiin dahkan, ahte merket bajás mánnái guoskevaš áicamiid.	Tooimâ árvuštâlmân kulá meiddei párnáá aicâdem já suu aargâ uáinojeijen toohâm kirjiimáin páárnážân kullee huámášuumijd.
Áican veahkeha bajásgeassi earuhit máná ovdáneami muttuid ja persovnnalaš sárgosiid.	Aicâdem iššeed šoddâdeijee huámášiđ párnáá ovdánem muddoid já ohtâgâslâš jiešnaalijd.
Dilálašvuođain, main bajásgeassis badjána fuolla mánás, lea earenoamáš dehálaš bisánit áicat máná doaimma ja das dáhpáhuvvan nuppástusaid.	Tilálâšvuođâin, main šoddâdeijest paijaan huolâ párnáást, lii eromâš tehálâš orostiđ aicâdiđ párnáá tooimâ já tast tábáhtum nubástusâid.
Beaivválaš áican addán mávssolaš dieđu vánhemiidda.	Piäiválâš aicâdem addel mávsulâš tiäđu vaanhimáid.
Áican ja dokumenteren leat maiddái buorit gaskaoamit máná oasálašvuođa ovddideamis.	Aicâdem já dokumentistem láá meiddei šiev riäiduh párnáá uásálâšvuođâ oovdedmist.
Bajásgeassi áicá maiddái máná beroštumiid vai sáhttá plánet doaimmas mánnálagabuš ja guođđá saji máná iežas evttohusaide.	Šoddâdeijee aaicâd meid párnái mielâkiddiivâšvuođâ čuásáttuvâid vâi puávtáččij vuáváđ tooimâs páárnášvuálgulubbon kyeđimáin saje párnáá jieijâs iävtuttâssáid.
Máná, vánhemiid ja soga addán máhcahat veahkeha bargoveaga diehtit gos leat lihkostuvvan ja gos lea ovddidanveara.	Párnáá, vaanhimij já suuvâ adelem macâttâs iššeed pargojuávhu tiäđuštiđ mast lii luhostum já mast lii ovdedem tárbu.
Árvvoštallan sisttisdoallá ee.	Árvuštâllâm tuálá siste el.
- máná persovnnalaš ja gielalaš ovdáneami árvvoštallama	- párnáá ohtâgâslâš já kielâlâš ovdánem árvuštâllâm
- árabajásgeassima, vánhemiid ja soga bajásgeassinovttasbarggu árvvoštallan	- árvuštâllâm tast, maht säämi kulttuuráárvuh olášuveh keevâtlâš toimân - aarâhšoddâdem, vaanhimij já suuvâ šoddâdemovtâspargo árvuštâllâm
- árvvoštallan das, mo doaimma organiseren ja ordnen dorjot máná oppalaš buresbirgejumi	- árvuštâllâm tast, maht tooimâ organisistem já ornim tuárjuh párnáá olesváldálâš pyereestvaijeem.
Bargoveaga árvvoštallama gaskaoapmin leat áican, dokumenteren, iežas barggu árvvoštallan, ovddidanháleštallamat hoavddain, ovttadatguovdasaš bargobáikečoahkkimat ja oppa giella sápmelaš árabajásgeassima bargočoahkkimat.	Pargojuávhu árvuštâllâm riäidun láá aicâdem, dokumentistem, jieijâs pargo árvuštâllâm, ovdedemsavâstâlmeh ovdâulmuin, ohtâdâhkuáhtásiih pargosaječuákkimeh já ubâ kieldâ säämi aarâhšoddâdem pargočuákkimeh.
Sápmelaš árabajásgeassinplána sisdoalus ja doaimmalašvuođas plánema vuođđun čohkket máhcahaga Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža bealis.	Säämi aarâhšoddâdemvuávám siskáldâsâst já toimâmvuođâst čuákkejuvvojeh vuávám vuáđđun macâttâsah Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá tooimâst.
Máhcahaga bokte ožžojuvvon dieđu ávkkástallat sápmelaš árabajásgeassima ovddidanbarggus.	Säämi aarâhšoddâdem ovdedempargoost acâttâs pehti finnejum tiäđoin puáhtá ávhástâllâđ.
6.4.	6.4.
Dorvvolašvuođaplána	Torvâlâšvuođâvuávám
Beaivedivššu dorvvolašvuođaplánii gullet sihke bargoveaga ja mánáid guoskevaš lágas ásahuvvon ja earát dorvvolašvuođa ja dearvvašvuođa guoskevaš plánat.	Peivitipšo torvolâšvuođâvuáváámân kuleh nuuvt pargei ko párnáid-uv kyeskee lahâaasâtlâš já eres torvolâšvuođâ já tiervâsvuođâ kyeskee vuáváámeh.
Beaiveruovttuláhka geatnegahttá doaibmaovttadaga fuolahit beaivedivššu dorvvolaš ordnemis.	Peivitipšolaahâ kenigit toimâohtâduv huolâttiđ peivitipšo torvolii orniimist.
Beaivedivššu dorvvolašvuođaplána lea viidásut go gádjunplána oppalašdorvvolašvuođa buorideapmái ja bajásdoallamii siktejeaddji áššegirji.	Peivitipšo torvâlâšvuođâvuávám lii piäluštâsvuáváámist vijđásub olestorvolâšvuođâ pyereedmân já tolâmân sihtejeijee äššikirje.
Dorvvolašvuođaplánas árvvoštallat doaimma uhkideaddji áitagiid ja čielggadit doaimma riskkaid ja váldit vuhtii lágaid, mat muddejit beaivedivššu guovddáš gáibádusaid, doaibmaovttadagaid bargosuodjaleami doaibmaprográmma sihke bargodearvvašvuohtačielggadusat.	Torvâlâšvuođâvuáváámist lii meeri árvuštâllâđ tooimâ äštee vaarâid já čielgiđ tooimâ riiskâid väldimáin vuotân peivitipšo asâttellee laavâi kuávdášlâš vátámâšâid,
Guorahallamii gullet ee doaibmaovttadaga bargoveahka, mánát, geat leat divššus, doaibmaovttadagas galledeaddji olbmot, doaibmaovttadaga olgo- ja sissajit sihke doaibmagaskaoamit ja lagašbiras.	Tarkkuustâllâm pirrâdâhân kuleh el. toimâohtâduv pargojuávkku, tipšo párnááh, toimâohtâduvâst kolliistellee ulmuuh, toimâohtâduv šiljo já visteh sehe toimâriäiduh já aldaipiirâs.
Sápmelaš árabajásgeassinovttadagas ollášuhtton kultuvrii gullevaš máŋggabealat doaibma mánáiguin ee. dolastallan, earálágan dáhpáhusaide ja reaissuide oassálastin gáibida válmmaštallamiid ovddalgihtii, ovttasbarggu ja dorvvolašvuođaoainnuid vuhtii váldi plánema sihke doarvái bargoveahkaresurssaid.	Säämi aarâhšoddâdemohtâduvâin olášittum kulttuurân kullee maaŋgâpiälásâš toimâ párnáiguin el. tulâstâllâm, sierâlágán tábáhtussáid já mađhijd uásálistem váátá muneorniistâlmijd, ovtâspargo já torvolâšvuođâaašijd vuotânväldee vuávám sehe tuárvi pargojuávkkuresurssijd.
Reaissuid jed. sáhttá ordnet ovttasbargguin máná bearrašiin, sogain ja resursabargoveagain, muhto maiddái dáid diliin galgá doaimmas vástideaddji bargoveahka čielggadit ovddasvástádus- ja dorvvolašvuođagažaldagaid vánhemiiguin ovddalgihtii.	Maađhijd puáhtá orniđ ovtâspargoost párnáin perruin, suvváin já reesuurspargojuávhoin, mut meiddei täin tilálâšvuođâin kalga tooimâst västideijee pargojuávkku čielgiđ ovdâsvástádâs- já torvolâšvuođâkoččâmâšâid vaanhimijguin muuneeld.
Árabajásgeassimis dahkat mánáid fievrredanrávvagiid sihke soahpat dárbbašettiin ovttas máná vánhemiiguin girjjálaččat máná oassálastimis ee. mohtorgielká-, fanas- je. reaissuide ja dain gáibiduvvon dorvobiergasiin (suodjegahpirat, gádjunliivvat).	mađhijd já tain vaattum torvopiergâsijn (torvokapereh, kááijumliivih).
6.5.	6.5.
Sierra doarjja árabajásgeassimis	Sierânâs toorjâ aarâhšoddâdmist
Juohke máná šaddan, ovdáneapmi ja oahppan leat persovnnalaččat.	Jyehi párnáá šoddâm, ovdánem já oppâm lii ohtâgâslâš.
Mánná sáhttá dárbbašit doarjaga fysalaš, diđolaš, dáiddolaš, dovdoeallima dahje sosiála ovdáneami surggiin.	Páárnáš puáhtá tarbâšiđ torjuu fyysilâš, tiäđulâš, táiđulâš, tobdoeellim tâi sosiaallâš ovdánmis uásisuorgijn.
Doarjaga dárbu sáhttá boahtit dalle, go máná šaddandilit leat áitaga vuolde dahje eai dorvvas su dearvvašvuođa ja ovdáneami.	Torjuu tárbu puáhtá šoddâđ talle, ko párnáá šoddâmtileh aštâšuveh tâi toh iä turvii suu tiervâsvuođâ já ovdánem.
Eandalii árabajásgeassima ja rávvehaga doaibma galget leat giddes ovttasbarggus máná oahppanváttisvuođaid ja ára doarjaga dárbbu earuheamis.	Eromâšávt aarâhšoddâdem já ravviittâh kolgâv toimâđ čovgâ ovtâspargoost párnái oppâmvädisvuođâi já arâhis torjuu táárbu tubdâmist.
Go vánhemat dahje árabajásgeassinbargoveahka áicet máná ovdáneamis bázahallama dahje spiehkkaseami, háleštit ovttas, mii máná ovdáneamis lea persovnnalaš dahje persovnnalašvuođa sárggus ja gos dárbbaša doarjaga.	Ko vaanhimeh tâi aarâhšoddâdempargojuávkku äiccih párnáá ovdánmist ájánem tâi spiekâstem, kalga savâstâllâđ oovtâst, mii párnáá ovdánmist lii ohtâgâslâš tâi persovnlâšvuođâ jiešnaalijd já mast lii torjuu tárbu.
Doaimma vuođđun lea máná persovnnalašvuođa vuhtii váldin ja iešdovddu nannen.	Tooimâ vuolgâsajeh láá párnáá ohtâgâslâšvuođâ vuotânväldim já jieštobdo nanodem.
Rabasvuohta ja luohttámušlaš biras máná vánhemiid ja bargoveaga gaskkas dahket vuođu doaibmi ovttasbargui máná buorrin.	Ávusvuotâ já luáttámušlâš tile párnáá vaanhimij já pargojuávhu kooskâst lääččih vuáđu tuáimee ovtâspaargon párnáá pyerrin.
Dárbbašettiin árvvoštallama doarjjan skáhppot áššedovdi cealkámuša vánhemiiguin sohppojuvvon vugiin.	Táárbu mield puáhtá árvuštâllâm toorjân haahâđ äššitobdee ciälkkámuš vaanhimijguin sooppum vuovvijn.
Dárbbašlaš doarjjadoaimmat álggahuvvojit seammás go doarjaga dárbu lea gávnnahuvvon.	Tárbulijd toorjâtooimâid puáhtá algâttiđ tállán ko torjuu tárbu lii aiccum.
6.6.	6.6.
Ovdaoahpahus	Ovdâmáttááttâs
Ovdaoahpahus lea oassi árabajásgeassimis.	Ovdâmáttááttâs lii uási aarâhšoddâdem.
Gielddain lea lágas máinnašuvvon geatnegasvuohta ordnet ovdaoahpahusa.	Kieldâst lii laahân vuáđuduvvee kenigâsvuotâ orniđ ovdâmáttááttâs.
Ovdaoahpahusa sáhttá ordnet juogo beaivedivššus dahje skuvllas.	Ovdâmáttááttâs puáhtá orniđ jo-uv peivitipšoost tâi škoovlâst.
Go ovdaoahpahus lea ordnejuvvon beaivedivššus, ovdaoahpahussii heivehit maiddái beaivedivššu láhkaásaheami dego dievasmahttin.	Talle ko ovdâmáttááttâs uárnejuvvoo peivitipšosaajeest, ovdâmáttááttâsân heiviittuvvoo tievâsmittee uássin meiddei peivitipšo lahâasâttâs.
Sápmelaččaid ruovttuguovllus sámegielat ovdaoahpahus ordnejuvvo vuođđooahpahusa oktavuođas.	Sämikuávlust sämikielâlâš ovdâmáttááttâs uárnejuvvoo vuáđumáttááttâs ohtâvuođâst.
Ovdaoahpahus ordnejuvvo vuođđooahpahuslága vuođul.	Ovdâmáttááttâs olášittoo vuáđumáttáátâslaavâ mield..
Ovdaoahpahusa oahpahusplána vuođustusat stivrejit riikkaviidosaččat ovdaoahpahusa sisdoalu, kvalitehta ja báikkálaš oahpahusplánaid dahkama.	Ovdâmáttááttâs máttááttâsvuávám vuáđustâsah stivrejeh väldikodálávt ovdâmáttááttâs siskáldâs, kvaliteet já páihálij máttááttâsvuáváámij rähtim.
Sámegielain addojuvvon ovdaoahpahusa gielalaš ulbmilat leat seammá go earáge ovdaoahpahusas.	Sämikielâiguin adelum ovdâmáttááttâs kielâlâš ulmeh láá siämmááh ko eres-uv ovdâmáttááttâsâst.
Mánnái galgá bajásgeassimiin ja oahpahusain addit vejolašvuođa oahppat maiddái sápmelaš kulturárbbi.	Páárnážân kalga šoddâdem já máttááttâs iššijn adeliđ máhđulâšvuotâ oppâđ meiddei säämi kulttuuräärbi.
Oahpahusa deaddočuoggát leat sápmelaš kultuvra, eandalii juoigan ja giehtaduojit, ealáhusat, eallinvuohki ja báikkálaš luondu.	Máttáátâs tiäduttâssyergih láá säämi kulttuur, eromâšávt juáigus já tyejeh, iäláttâsah, eellimvyehi já páihálâš luándu.
Gielalaš ja kulturárbevieru joatkašuvvama galgá ovddidit báikkálaš servodagain ovttasbarggus.	Kielâlâš já kulttuurärbivyevi jotkum kalga ovdediđ ovtâspargoost páihálijn siärváduvváin.
7.	7.
OVTTASBARGU JA OVDDASVÁSTÁDUS	OVTÂSPARGO JÁ OVDÂSVÁSTÁDÂS
7.1.	7.1.
Bajásgeassinguoibmávuohta vánhemiiguin ja sogain	Šoddâdemkyeimivuotâ vanhimijguin já suvváin
Bajásgeassinguoibmávuohta lea gaskavuohta, mas bargoveahka, vánhemat ja máná fuolaheapmái oassálastán olbmot diđolaččat čatnasit máná šaddama, ovdáneami ja oahppama doarjumii.	Šoddâdemkyeimivuotâ lii koskâvuotâ, mast pargojuávkku, vaanhimeh já párnáá huolâtmân uásálistee ulmuuh tiäđulávt čonâseh párnáá šoddâm, ovdánem já oppâm tuárjumân.
Guoibmávuođas vánhemat, sohka ja bargoveahka leat dásseárvosaččat, muhto dovdet máná sierra láhkai.	Kyeimivuođâst vaanhimeh, suuhâ já pargeeh láá täsiviärdásiih, mut jieškote-uvlágáneh párnáá tobdeeh.
Máná ruovttu ja árabajásgeassinbálvalusaid nana ovttasbargu doarju máná jiena gulloma.	Párnáá pääihi já aarâhšoddâdempalvâlusâi noonâ ovtâspargo tuárju párnáá jienâ kullum.
Mánás lea vuoigatvuohta oassálastit, váikkuhit ja beasat gullot juohkebeaivválaš doaimmain ja stohkosiin.	Párnáást lii vuoigâdvuotâ uásálistiđ, vaikuttiđ já šoddâđ kuulluđ jyehipiäiválijn puđâldâsâin já sierâdmijn.
Mánáin, bearrašiin ja bargoveagain háleštallamiid vuođul dahkkojuvvui máná árabajásgeassinplána.	Párnáin, perruin já pargojuávhoin savâstâlmij vuáđuld ráhtoo párnáá aarâhšoddâdemvuávám.
Árabajásgeassima doaimma ja plánema dagadettiin dorvvastit vánhemiid ja máná váikkuhusvejolašvuođaid beaivedivššu ovddideapmái ja árvvoštallamii.	Aarâhšoddâdem tooimâ já vuáváámij rähtidijn torvejuvvojeh vaanhimij já párnái vaikuttemmáhđulâšvuođah peivitipšo oovdedmân já árvuštâlmân.
Guoibmávuohta gáibida maiddái dan, ahte goappáge oassebealis lea doarvái diehtu nuppi bajásgeassinoainnuin ja – vugiin.	Kyeimivuotâ váátá meiddei tom, et kuohtuin uásipeelijn lii tuárvi tiätu nubijdis šoddâdemuáinuin já – vuovijn.
Bearrašiid earáláganvuođa ja earálágan árvoválljemiid ádden lea guoibmávuođa gáibádus.	Perrui ereslágánvuođâ já sierâlágán árvuvaljiimij tiäđuštem lii kyeimivuođâ iähtu.
Bargis lea ámmátlaš ovddasvástádus vuolggahit ja bajásdoallat bajásgeassinguoibmávuođa.	Pargest lii áámmátlâš ovdâsvástádâs pieijâđ joton já toollâđ šoddâdemkyeimivuođâ.
7.2.	7.2.
Máŋggasuorggat ovttasbargu	Maaŋgâáámmátlâš ovtâspargo
Árabajásgeassin, rávvehat, ovdaoahpahus ja vuođđooahpahus dahket máná ovdáneami dáfus njuolgguslaččat ovdáneaddji oppalašvuođa.	Aarâhšoddâdem, ravviittâh, ovdâmáttááttâs já vuáđumáttááttâs taheh párnáá ovdánem tááhust systemáátlávt ovdáneijee ubâlâšvuođâ.
Máná šaddama ja ovdáneami joatkevašvuođa dorvvasteapmin čavga ovttasbargu rávvehagaid, skuvllaid ja árabajásgeassinbálvalusaid gaskkas lea dehálaš.	Párnáá šoddâm já ovdánem jotkum turviimân čovgâ ovtâspargo ravviituvâi, škoovlâi já aarâhšoddâdempalvâlusâi kooskâst lii tehálâš.
Maiddái rávvehaga bargun lea ovddidit máná šaddama, ovdáneami ja oahppama sihke doarjut vánhemiid sin ruovttubajásgeassimis.	Meid ravviittuv pargon lii ovdediđ párnáá šoddâm, ovdánem já oppâm sehe tuárjuđ vaanhimijd sii päikkišoddâdmist.
Sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija ávžžuha, ahte beaivedivššu ja mánnárávvehaga gaskkas leat oktasaččat sohppojuvvon ovttasbargo- ja dieđulonohallanmeannudeamit.	Sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö avžut, et peivitipšo já párnáiravviittuv kooskâst láá oovtâst sooppum ovtâspargo- já tiäđulonottemvuáháduvah.
Máŋgga báikkis leat ovddidan 3- ja 5-jahkásaš mánáid ovddideami čuovvumii vánhemiid, rávvehaga ja beaivedivššu ovttasbargomálle. Ovttasbargu lea veahkehan	Maaŋgâin ohtâduvâin lii ovdedum 3- já 5-ihásij párnái ovdánem čuávumân vaanhimij, ravviittuv já peivitipšo ovtâspargomalli.
beaivedikšobargoveaga ain buorebut leat diđolaš máná persovnnalaš dárbbuin.	Ovtâspargo lii išedâm peivikiäččupargeid ovdiist pyerebeht tiäđuštiđ párnáá ohtâgâslâš torjuu táárbuid.
Dehálaš árabajásgeassima ovttasbargoguoibmin doibmet vánhemiid lassin ee. mánnárávvehat, skuvla, psykologa, sosiála- ja bearašbargit, hállan-, doaibma- ja fysioterapevta, earálágan máŋggasuorggat bargojoavkkut, bátnedikšu, searvegoddi ja organisašuvnnat.	Tehálâš aarâhšoddâdeijei ovtâspargokyeimin tuáimih vaanhimij lasseen el. párnáiravviittâh, škovlâ, psykoloog, sosiaal- já peerâpargeeh, sárnum-, toimâ- já fysioterapeut, sierâlágán maaŋgâáámmátlâš pargojuávhuh, pänitipšo, servikodde já seervih.
7.3.	7.3.
Guovlulaš ja rájáid rasttildeaddji ovttasbargu	Kuávlulâš já raajijd rastaldittee ovtâspargo
Árabajásgeassimis dahkat ovttasbarggu báikkálaš, guovlulaš, rájáid rasttildeaddji ja eamiálbmotdásis.	Aarâhšoddâdmist pargoo ovtâspargo páihálâš, kuávlulâš, raajijd rastaldittee já algâaalmugtääsist.
Sápmelaš bálvalusaid ovddidanfidnu áigge lea sámeguovllu bargoveagas badjánan dárbu ovttasbargguin plánet ja ovddidit sápmelaš árabajásgeassindoaimma.	Sämmilij palvâlusâi ovdedemhaavâ ääigi lii sämikuávlu pargojuávhust pajanâm tárbu ovtâspargoost vuáváđ já ovdediđ säämi aarâhšoddâdemtooimâ.
Bargiid gaskasaš dáidduid lonohallan ovddida maiddái iežas barggu ovddideami.	Pargei koskâsii mättim lonottem oovded meid jieijâs pargo ovdedem.
Sápmelaš árabajásgeassima ovddideami joatkin gáibida jeavddalaš fierbmedeaivvademiid.	Säämi aarâhšoddâdem ovdedemen juátkim váátá merikoskâsijd viármádâhkuáhtáámijd.
Árabajásgeassinovttadagat galget sáhttit doallat jahkásaš ovddidan- ja plánendilálašvuođaid, main bargit sáhttet ovttas smiehttat mo sápmelaš kulturárvvut ollašuvašedje buoremusat árgabeaivvi bajásgeassindoaimmain.	Aarâhšoddâdemohtâduvah kalgeh pyehtiđ toollâđ ihásávt ovdedem- já vuávámtilálâšvuođâid, main pargeeh pyehtih oovtâst suogârdiđ maht säämi kulttuuráárvuh pyeremustáá olášuuččii aargâ šoddâdemvuáháduvâst.
Ovttasbargu báikkálaš kulturdoibmiiguin nanne máná oktavuođa iežas gillii ja kultuvrii.	Ovtâspargo páihálij kulttuurtuáimeiguin naanood párnái ohtâvuođâ jieijâs kielân já kulttuurân.
Báikkálaš kulturdoibmiid livččii doaimmasteaset buorre váldit árabajásgeassima dárbbuid vuhtii.	Ličij pyeri, et páiháliih kulttuurtuáimeeh váldáččii toimâstis vuotân meiddei aarâhšoddâdem táárbuid.
Davvisámegiella lea oktasaš Davvikálohta guovllus ja nuortalašgiella Ruoššas ja Suomas ássi nuortalaččaiguin.	Tavesämikielâ lii ohtsâš kielâ Tave-Kaaloot kuávlu sämmilij koskâvuođâst já nuorttâsämikielâ Ruošâst já Suomâst ässee nuorttâsämmilij koskâsvuođâst.
Sápmelaččaide ovttasbargu rájáid rastá lea lunddolaš ja bistevaš.	Sämmiláid raajijd rastaldittee ovtâspargo lii luándulâš já juátkojeijee.
Árabajásgeassinovttadagaid oktavuođadoallan sápmelaš beaiveruovttuid gaskka rájáid badjel rájáid nanne sápmelaš oktiigullevašvuođa dovddu ja kultuvrra dovdamuša.	Aarâhšoddâdemohtâduvâi ohtâvuođâtoollâm raajij paijeel sämmilij peivikiäjuiguin naanood sämmilij oohtânkulluuvâšvuođâ tobdo já kulttuurij tubdâm.
Sámeguovllu gielddain leat soahpamušat Ruoŧa ja Norgga lagašguovllu gielddaid gaskka árabajásgeassinbálvalusaid oastimis rájá rastá.	Sämikuávlu kieldâin láá sopâmušah Ruotâ já Taažâ aldakuávlu kieldâiguin aarâhšoddâdempalvâlusâi uástimist rääji paijeel.
Maiddái eará eamiálbmogiin lea seammasullasaš hástalusat iežas giela, kultuvrra ja servodatlašvuođa bajásdoallamis ja nannemis.	Meid eres algâaalmugijn láá siämmáálágáneh hástuseh jieijâs kielâ, kulttuur já siärvuslâšvuođâ paijeentolâmân já naanoodmân.
Árabajásgeassinbargovehkii lea ávkin oahpásmuvvat maiddái eará eamiálbmogiid buorre geavadagaide giela ja kultuvrra sirdimis boahttevaš sohkabuolvvaide.	Aarâhšoddâdempargojuávhu lii pyeri uápásmuđ eres algâaalmugij puorijd vuáválâšvuođáid kielâ já kulttuur sirdemân puáttee suhâpuolváid.
Eamiálbmotovttasbargu lea álggahuvvon sápmelaš kulturguovddáža doaimmas mánáidkultuvrra oasis.	Algâaalmugovtâspargo lii algâttum párnáikulttuur uásild säämi párnáikulttuurkuávdáá tooimâst.
8.	8.
SÁPMELAŠ ÁRABAJÁSGEASSIMA OVDDIDEAPMI	SÄÄMI AARÂHŠODDÂDEM OVDEDEM
Eamiálbmoga gielaid áitatvulošvuohta gáibida virgeoapmahaččain positiivva meannudeami, mainna gielaid seailun ja ođđa sohkabuolvvaide sirdašuvvan sáhttá dorvvastuvvot.	Algâaalmug kielâi uhkevuálásâšvuotâ váátá virgeomâháin positiivlâš sierânâskohtâlem, moin kielâi siäilum já uđđâ suhâpuolváid sirdâšume puáhtá turviđ.
Plánaid mielde dahkkojuvvon giela- ja kulturealáskahttinprográmma dahkan árabajásgeassimii ja vuođđooahpahussii máhcahivččii sámegiela dan manahan sápmelaččaide sihke dagašii sámegielain sámeservodaga bajásdoalli fámu.	Vuáválâš kielâ- já kulttuuriäláskittemohjelm rähtim aarâhšoddâdmân já vuáđumáttááttâsân išedičij macâttiđ sämikielâ ton monâttâm sämmiláid sehe toohâđ sämikielâin sämmilâšohtsâškode kyeddee vyeimivääri.
Sápmelaš árabajásgeassima hástalussan lea eandalii nuortalaš- ja anárašgielat árabajásgeassima dahkan.	Säämi aarâhšoddâdem hástusin lii eromâšávt nuorttâ- já aanaarsämikielâlâš aarâhšoddâdemmateriaal rähtim.
Sápmelaš materiálabáŋkku dahkan internehttii lea dehálaš sámegielat árabajásgeassinmateriála oktii čohkkemii.	Säämi materiaalpaaŋki ovdedem interneetin lii tehálâš sämikielâlâš aarâhšoddâdemmateriaal čokkiimân oohtân aarâhšoddâdempargojuávhu já vaanhimij kiävtun.
Dát báŋku livččii oaivvilduvvon árabajásgeassinbargoveaga ja vánhemiid atnui.	Aarâhšoddâdem siskáldâs ovdedem lii vuáđupargo uássin porgum pargo. Pedagogâlâš tooimâ
Árabajásgeassima sisdoalu ovddideapmi lea bargu, man galgá bargat vuođđobarggu olis.	iävtui oovdedmân lii tehálâš kiddiđ huámášume uccâjuávhui hammimmáhđulâšvuotân, tooimân, soojijd já riäidoid.
Pedagogalaš doaimma eavttuid ovddideapmin lea dehálaš giddet fuopmášumi smávvajoavkkuid ceggenvejolašvuođaide, doibmii, sajiide ja gaskaomiide.	Pargojuávhu porgâmtile ađai pargopirrâs oovdedmân lii tehálâš väldiđ vuotân pargojuávhu škovlimmáhđulâšvuođâid já pargoost vaijeem.
Bargoveaga bargodiliid ovddideapmin lea dehálaš váldit vuhtii bargoveaga skuvlenvejolašvuođaid ja barggus veadjima Bargoveahka dárbbaša doarjaga ja stivrema sámegillii ja kultuvrii gullevaš pedagogalaš geavadagaid earuheamis, árvvoštallamis ja ovddideamis.	Pargojuávkku taarbâš torjuu já stivrim sämikielân já kulttuurân kullee pedagogâlâš vuáválâšvuođâi tubdâmist, árvuštâlmist já oovdedmist.
Iežas barggu ovddideapmi veahkeha oaidnit barggu ođđa čalmmiiguin, loktet dan árvvus atnima, earuhit iežas máhttima sihke oahppat ođđa bargovugiid ja –	Jieijâs pargo ovdedem iššeed uáiniđ pargo uđđâ uáinimčievâst, luptiđ ton áárvustanneem, tubdâđ jieijâs mättim sehe oppâđ uđđâ pargovuovijd.
metodaid. Ovddideami hástalussan lea sápmelaš bálvalusaid ovddidanfidnu áiggedahkkon ovddidanfierpmádaga bajásdoallan, ovttasbargoeavttuid dorvvasteapmi sihke bargoveaga ja vánhemiid oasálašvuođa nannen ovddidanbarggus.	Ovdedemen hástusin láá sämmilij palvâlusâi ovdedemhaavâ ääigi laaččum ovdedemviärmáduv paijeentoollâm, ovtâspargoiävtui turvim sehe pargojuávhu já vaanhimij uásálâšvuođâ nanodem ovdedempargoost.
Árabajásgeassima stivremis ja jođiheamis vástideaddji beliiguin lea maiddái guovddáš rolla ovddidanbarggu ovdáneamis.	Aarâhšoddâdem stivriimist já joođeetmist västideijee peelijn lii meiddei kuávdášlâš rooli ovdedempargo ovdánmist.
Sápmelaš bálvalusaid ovddidanbarggus lea badjánan resurssaid váilevuohta, mii dahká ovttasbarggu bargama ja doaimma ovddideami váttisin.	Sämmilij palvâlusâi ovdedempargoost lii luptânâm uáinusân resurssij vááijuvvuotâ, mii taha vädisin ovtâspargo porgâm já tooimâ ovdedem.
Sámeguovllus dárbbašuvvo oppa guovllu oktasaš sápmelaš árabajásgeassinstivrejeaddji.	Sämikuávlust lii tárbu ubâ kuávlu ohtsii säämi aarâhšoddâdemstivrejeijei.
Árabajásgeassinstivrejeaddji bargguide gulašedje beaivedivššuin, giellabesiiguin, ovdaoahpahusain ja rávvehagaiguin dahkkon ovttasbargu sihke stivren ja dieđiheapmi sámegiela, kultuvrra, bajásgeassima ja máŋggagielatvuhtii guoskevaš áššiin.	Aarâhšoddâdemstivrejeijee pargoid kulâččii peivitipšo, kielâpiervâlij, ovdâmáttááttâs já ovtâspargo ravviituvâigin sehe stivrim já tieđettem sämikielân, kulttuurân, šoddâdmân já maaŋgâkielâlâšvuotân kullee aašijn.
8.1.	8.1.
Árabajásgeassima bargoveaga oažžun, skuvlen ja máhttin	Aarâhšoddâdem pargojuávhu finnimvuotâ, škovlim já mättim
Sápmelaš árabajásgeassima stuorámus hástalussan lea sámegielat skuvlejuvvon bargoveaga oažžun.	Säämi aarâhšoddâdem styeremus hástusin lii sämikielâlâš škuávlejum pargojuávhu finnimvuotâ.
Sápmelaš vuolggačuoggáin plánejuvvon ámmátlaš ja allaskuvladási skuvlejumi galggašii sáhttit oažžut sápmelaččaid ruovttuguovllus.	Sämmilijn vuolgâsoojijn vuávájum áámmátlâš já ollâtääsi škovlim kolgâččij pyehtiđ oppâđ sämikuávlust.
Suomas eai lágit sámegielat árabajásgeassinsuorggi skuvlejumi.	Suomâst ij uárnejuu sämikielâlâš aarâhšoddâdemsyergi škovlim.
Oulu universiteahta, oahpaheaddjiskuvlenlágádusas, lea earri (2 báikki) riegádeamis sámegielagiidda mánáidgárdeoahpaheaddjiohcciide suomagielat skuvlejupmái.	Oulu ollâopâttuvâst, máttáátteijeeškovlimlájádâsâst lii tiätumeeri (2 saje) algâalgâlâš sämikielâlâš párnáikärdimáttáátteijeeocceid suomâkielâlâš škovliittâsân.
Lagamus sápmelaš árabajásgeassinoahpahusa fálli allaskuvla lea Davvi-Norggas.	Aldemus säämi aarâhšoddâdemmáttááttâs fällee ollâškovlâ lii Tave-Taažâst.
Suomabeale sámegielagiin lea vuoigatvuohta ohcat Norgii oažžut skuvlejumi mánáidgárdeoahpaheaddjin.	Suomâpele sämikielâlijn lii vuoigâdvuotâ ucâluđ Taažân luuhâđ párnáikärdimáttáátteijen.
Sámeguovllu oahpahusguovddážis Anáris lea ordnejuvvon sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi vuođđodutkosii doalvu lagašdivššárskuvlejumi jagi 1997 rájes.	Säämi máttááttâskuávdáást Anarist lii uárnejum sosiaal- já tiervâsvuođâsyergi vuáđututkosân jođetteijee aldatipšooškovlim ive 1997 rääjist.
Skuvlen lea dahkan álkibun eatnigielat sámegielat skuvlejuvvon bargoveaga oažžuma.	Škovlim lii helppim eenikielâlâs škuávlejum pargojuávhu finnim.
Oahpahusplánii gullá buohkaide oktasažžan dušše 2 oahppavahku sámegielat skuvlejupmi ja 2 (ov) máŋggakultuvrrat oahput.	Máttááttâsvuáváámân kuleh puohháid ohtsâžžân tuše 2 oppâoho sämikielâ máttááttâs já 2 (oo) maaŋgâkulttuurlâšvuotâ oopah.
Friija válljejuvvon oahpuide (10 ov) sáhttá váldit sámegiela ja kultuvrra oahpuid.	Rijjâ väljejum oppáid (10 oo) puáhtá siskáldittiđ sämikielâ já kulttuur oopâid.
Sámeguovllus ordnejuvvon skuvlejumiide galggašii váldot olu eanet sámegiela ja kultuvrra oahpuid.	Sämikuávlust uárnejum škovliimáid kolgâččij siskáldittiđ čuuvtij eenâb sämikielâ já kulttuur oopâid.
Árabajásgeassinbargoveaga barggut leat pedagogalaččat, sosiálalaččat ja servodatlaččat rievdan eambo gáibideaddjin.	Aarâhšoddâdempargojuávhu pargoh láá pedagogâlávt, sosiaallávt já ohtsâškodálávt muttum vätteebin.
Máná gielladáiddu earálágan dássi ja persovnnalaš dárbbut dahket bargiide iežas lassihástalusaid.	Párnái kielâtááiđu sierâlágán tääsi já ohtâgâslâš táárbuh asâtteh pargeid jieijâs lasehástusijd.
Árabajásgeassimis ollesolbmuid gaskanas gaskavuođat ja barggus veadjin čuhcet mánáide ja bargobáikki birrasii. Lea dehálaš deattuhit bargoveaga barggus veadjima,	Aarâhšoddâdmist rävisulmui koskâsâš koskâvuođah já pargoost vaijeem spejâlisteh párnáid já tipšosaje tilán já pirrâdâhân.
bargostivrema ja skuvlejumi.	Lii tehálâš lemniđ pargojuávhu pargoost vajemân, pargostivriimân já škovliidâtmân.
Bajásgeassái lea buorre smiehttat iežas doaibmavugiid ja háleštallat earálágan diliid bokte boahtán dovdduin ja reagerenvugiin.	Lii pyeri, et šoddâdeijee suogârdâl jieijâs toimâmvuovijd já savâstâl jieškote-uvlágán tilálâšvuođâi tovâttem tobdoin já reagistemvuovijn.
Árabajásgeassinbargoveahka dárbbaša doarjaga ja máhttima nannema	Aarâhšoddâdempargojuávkku taarbâš torjuu já mättim nanodem
- pedagogalaš geavadagaid ja metodaid árvvoštallamis ja ovddideamis	- pedagogâlâš vuáválâšvuođâi já vuovij árvuštâlmist já oovdedmist
- seammaláganiindahkanproseassa váikkuhusaid ja vuogádagaid earuheamis; mo dat stivrejit jurddašeami ja doaimma (kolonialisma)	- oovtnálásittemproosees vaikuttâsâi já vuáháduvâi tubdâmist; maht toh stivrejeh jurdâččem já tooimâ (kolonialism)
- máná sámegiela ja kultuvrra nannemis	- párnái sämikielâ já kulttuur naanoodmist
- sámegielain ja kultuvrras - iežas sápmelaš ámátidentitehta nannemis	- sämikielâin já kulttuurijn
- sápmelaš kultuvrra vuolggačuoggáin dáhpáhuvvan árabajásgeassima ulbmiliid, sisdoalu ja	- jieijâs säämi áámmátidentiteet naanoodmist - säämi kulttuur vuolgâsoojijn tábáhtuvvee aarâhšoddâdem uulmij, siskáldâs já tooimâi
doaimmaid plánemis	vuáváámist
- kulturáddejumi mearkkašumis giela ja kultuvrra seailluheaddjin	- kulttuuribárdâs merhâšuumeest kielâ já kulttuur siäilutteijen - maaŋgâkielâlâšvuođâšoddâdmist.
- máŋggagielatvuohtaskuvlejumis sápmelaš bálvalusaid ovddidanfidnu áigge lea ilbman dárbu plánet ja ordnet skuvlejumi giellabeassebargovehkii ja vánhemiidda sámegiela ja kultuvrra ealáskahttimis.	Sämmilij palvâlusâi ovdedemhaavâ ääigi lii ittáám tárbu vuáváđ já orniđ škovlim kielâpiervâlpargojuávhoid já vaanhimáid sämikielâ já kulttuur iáláskitmist.
8.2.	8.2.
Árabajásgeassinbálvalusaid máŋggahámatvuohta	Aarâhšoddâdempalvâlusâi maaŋgâhámásâšvuotâ
Sápmelaš bearaš- ja bargoeallima oktiiheiveheapmin galggašii ovddidit sámegielat árabajásgeassinbálvalusaid máŋggaláganvuođa nu, ahte ordnet rabas riekkes- ja stoahkandoaimma sihke oasseáigásaš árabajásgeassinbálvalusaid.	Sämmilij peerâ- já pargoeellim oohtânheivitmân kolgâččij ovdediđ sämikielâlâš aarâhšoddâdempalvâlusâi maaŋgâhámásâšvuođâ orniimáin ávus kerho- já sierâdemtooimâ sehe uásiáigásijd aarâhšoddâdempalvâlusâid.
Máŋggaláganvuohta dagašii vejolažžan buorebut sápmelaččaid árbevirolaš ja lotnolasealáhusain birgejumi oažžu bearrašiid dárbbuid vuhtii váldima beaivedikšunáiggiid ordnemiin ja dikšunhámiid ollašuhttimis.	Maaŋgâhámásâžžântoohâm adeličij pyerebeht máhđulâšvuođâ sämmilij ärbivuáválijn já kuálusiäláttâsâin áigápuáđus finnejeijee perrui táárbui vuotânväldimân peivitipšoaaigij orniistâlmist já tipšohaamij olášutmist.
Mielddus 1.	Lahtos 1.
SOAHPAMUŠAT JA LÁGAT, MAT STIVREJIT ÁRABAJÁSGEASSIMA	Aarâhšoddâdem stivrejeijee sopâmušah já laavah
Riikkaidgaskasaš soahpamušat	Aalmugijkoskâsiih sopâmušah
Árabajásgeassima árvvuid linnjáid čájehit máŋggat riikkaidgaskasaš soahpamušat.	Aarâhšoddâdem arvuvuáđu linjejeh maaŋgah aalmugijkoskâsiih sopâmušah.
Suopma le ratifiseren máŋggaid riikkaidgaskasaš soahpamušaid, maiguin dat lea čatnasat sápmelaččaid giela ja kultuvrra seailluheapmái ja ovddideapmái.	Suomâ lii ratifisistám maaŋgâid aalmugijkoskâsijd sopâmušâid, moiguin tot lii čonâsâm sämmilij kielâ já kulttuur siäilutmân já oovdedmân. Tágáreh láá el.
Dákkárat leat ee. Guovlulaš gielaid ja unnitlogu gielaid guoskevaš Eurohpalaš vuođđogirji (SopS 23/1998) ja Nášuvnnalaš unnitlogugielaid guoskevaš vuođđorápmasoahpamuš (SopS 2/1998), KP-soahpamuš (SopS 7/1976) ja Máná vuoigatvuođaid soahpamuš (SopS 60/1991).	Kuávlulâš kielâid tâi ucceeblohokielâid kyeskee Eurooplâš vuáđukirje (SopS 23/1998) já Aalmuglâš ucceeblovoi suojâlem kyeskee raamialmossopâmuš (SopS 2/1998), KP-sopâmuš (SopS 7/1976) já Párnáá vuoigâdvuođâi sopâmuš (SopS60/1991).
Jagi 2007 dohkkehuvvon ON eamiálbmogiid guoskevaš julggaštus čujuha morálalaš áššegirjin maiddái háltelinnjá eamiálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid	Ive 2007 tuhhiittum OA algâaalmugijd kyeskee julgáštus čuujoot mooraallâš äššikirjen sunde meiddei algâaalmugij olmoošvuoigâdvuođâi ovdánmân puátteevuođâst.
Máná vuoigatvuođaid soahpamuš geatnegahttá soahpamušstáhta dorvvastit mánnái ossodaga servodaga resurssain, vuoigatvuođa oassálastit alcces guoskevaš mearrádusaide ja servodateallimii sihke vuoigatvuođa suodjaleapmái ja fuolaheapmái.	Párnáá vuoigâdvuođâi sopâmuš kenigit sopâmušriijkâid turviđ párnáid uási ohtsâškode vyeimivaarijn, vuoigâdvuođâ uásálistiđ jieijâs kyeskee miärádâstohâmân já ohtsâškodde-elimân sehe vuoigâdvuođâ suoijâlmân já huolâtmân.
Beaivedivššus máná oasalašvuođas lea jearaldat servodahkii gullamis ja dasa váikkuheamis.	Peivitipšoost párnáá uásálâšvuođâst lii saahâ siärvusân kulâmist já toos vaikutmist.
Soahpamušas deattuhit máná ovddu viŋkila buot máná guoskevaš doaimmain.	Sopâmušâst tiäduttuvvoo párnáá hiäđu uáinimčievâ puohâin párnáá kyeskee tooimâin.
Suoma láhkaásaheapmi	Suomâ lahâasâttâs
Vuođđolága vuođđovuoigatvuođaásahusain árabajásgeassima guovddaš vuoigatvuođat leat ovttaveardásašvuohta, olmmošárvvu loavkitmeahttunvuohta, ovttaskasfriijavuohta, vuoigatvuođaid dorvvasteapmi, oskku friijavuohta, máná vuoigatvuohta oassálastit ja váikkuhit iežas árgabeaivvi ja ovdánandási dáfus dehálaš áššiide sihke gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođat.	Vuáđulaavâ vuáđuvuoigâdvuođânjuolgâdusâin aarâhšoddâdem olášutmist kuávdášlâš vuoigâdvuođah láá oovtviärdásâšvuotâ, olmoošáárvu luávkkááhánnáávuotâ, ohtâgâs rijjâvuođâ já vuoigâdvuođâi turvim, oskoldâhrijjâvuođâ, párnáá vuoigâdvuotâ uásálistiđ já vaikuttiđ jieijâs aargâ já ovdánemtääsi tááhust tehálâš aššijd sehe kielâlâš já kulttuurlâš vuoigâdvuođah.
Suoma vuođđolága mielde sápmelaččain lea eamiálbmogin vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit gielas ja kultuvrras (PL.	Suomâ vuáđulaavâ mield lii sämmilijn algâaalmugin vuoigâdvuotâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur (PL.
17.3 §).	17.3 §).
Almmolaš válddi geatnegasvuohta lea vuođđolága 22 § mielde dorvvastit vuođđovuoigatvuođaid ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvan.	Almolâš vääldi kenigâsvuottân lii vuáđulaavâ 22 §:n mield turviđ vuáđuvuoigâdvuođâi já olmoošvuoigâdvuođâi olášuttem.
Sápmelaččaid vuođđovuoigatvuođanjuolggadus ovttas 22 §:ain geatnegahttá almmolaš válddi doarjut sápmelaš eamiálbmoga giela ja kultuvrra ovddideami.	Sämmilij vuáđuvuoigâdvuođânjuolgâdus oovtâst 22 §:jn kenigit almolâš vääldi tuárjuđ säämi algâaalmug jieijâs kielâ já kulttuur ovdedem.
Sápmelaš gielalaš vuoigatvuođain lea meroštallon sámi giellalágas (1086/03).	Sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođâin lii asâttum säämi kielâlaavâst (1086/03).
Eará árabajásgeassimis vuhtii váldojuvvon lágat ja almmolaš linnjágeassimat: ovttaveardásašvuođaláhka, láhka sosiálafuolahusa áššehasa sajádagas ja vuoigatvuođain, láhka sosiálafuolahusa ámmátlaš bargoveaga dohkálašvuođagáibádusain ja árabajásgeassinplána vuođustusat.	Eres aarâhšoddâdmist almolâš linjiimeh já laavah, maid kalga väldiđ vuotân: oovtviärdásâšvuođâlaahâ, laahâ sosiaalhuolâttâs äššigâš sajattuvâst já vuoigâdvuođâin, laahâ sosiaalhuolâttâs áámmátlâš pargojuávhu tohálâšvuođâvátámâšâin já aarâhšoddâdemvuávám vuáđustâsah.
Láhka mánáid beaivedivššus	Laahâ párnái peivitipšoost
Mánáid beaivedivššus addojuvvon láhka (875/1981) geatnegahttá gielddaid atnit fuola, ahte mánáid beaivedivššu sáhttá fállat máná eatnogiellan sámegillii (11 §).	Párnái peivitipšoost adelum laahâ (875/1981) kenigit kieldâid huolâttiđ tast, et párnái peivitipšo puáhtá adelil párnáá eenikieláin ađai sämikieláin (11 §).
Mánáid beaivedivššus addojuvvon ásahusa (239/1973) 1 a § (1336/1994) mielde máná beaivedivššu ulbmiliidda gullá earret eará sápmelaččaid iežas giela ja kultuvrra doarjun ovttasbargguin dán kultuvrra ovddasteddjiiguin.	Párnái peivitipšoost adelum asâttâs (239/1973) 1 a § (1336/1994) mield párnái peivitipšo šoddâdemulmijd kulá eres lasseen sämmilij jieijâs kielâ já kulttuur tuárjum ovtâspargoost áášánkullee kulttuur ovdâsteijeiguin.
Mielddus 2.	Lahtos 2.
ON MÁINÁID VUOIGATVUOĐAID JULGGAŠTUS	OA PÁRNÁI VUOIGÂDVUOĐÂI SOPÂMUŠ LYHYESTI
1.	1.
Juohkehaš vuollel 18-jahkásaš lea manna 2.	Juáháš vuálá 18-ihásâš lii páárnáš. 2.
Máná vuoigatvuođat gullet juohke mánnái.	Párnáá vuoigâdvuođah kuleh jyehi páárnážân.
Máná ii oaččo soardit su dahje su váhnemiid iešvuođaid, oaiviliid dahje máttuid geažil.	Oovtâgin párnáá ij uážu olgoštiđ suu tâi suu vaanhimij jiešvuođâi, uáivilij tâi algâpuáttim keežild.
3.	3.
Mánnái guoskevaš mearrádusaid dahkamis galgá álo váldit vuosttamužžan vuhtii máná ovddu.	Párnáid kyeskee miärádâsâi tovâdijn kalga ain vuosmužžân väldiđ vuotân párnáá hiäđu.
4.	4.
Stáhta galgá ollašuhttit vuoigatvuođaid, maid Mánáid vuoigatvuođaid soahpamuš mearrida.	Staatâ kalga olášutteđ párnáá vuoigâdvuođâi sopâmuš meridem vuoigâdvuođâid.
5.	5.
Stáhta galgá gudnejahttit váhnemiid dahje eará máná fuolaheddjiid ovddasvástádusa, vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid máná šaddadeamis.	Staatâ kalga kunnijâttiđ vaanhimij tâi párnáá eres huolâtteijei ovdâsvástádâs, vuoigâdvuođâid já kenigâsvuođâid párnáá šoddâdmist.
6.	6.
Mánás lea vuoigatvuohta eallimii.	Párnáást lii vuoigâdvuotâ elimân.
Stáhta galgá dáhkidit nu buriid eavttuid go vejolaš máná ceavzimii ja čálgamii su iežas čálganmuttu mielde.	Staatâ kalga tähidiđ nuuvt šiev iävtuid ko máhđulâš párnáá rippâsmân já ovdánmân jieijâs tahtáin.
7.	7.
Mánná galgá registrerejuvvot dalán riegádeami maŋŋá.	Párnáá kalga registeristiđ tállán šoddâm maŋa.
Riegádan mánás lea vuoigatvuohta nammii ja riikkavulošvuhtii.	Šoddâm párnáást lii vuoigâdvuotâ noomân já aalmugjeessânvuotân.
Mánás lea vuoigatvuohta dovdat váhnemiiddis ja orrut vuosttažettiin sudno divššus.	Párnáást lii vuoigâdvuotâ tubdâđ vanhimijdis já leđe vuosâsajasávt sunnuu tipšoost.
8.	8.
Mánás lea vuoigatvuohta seailluhit iežas identitehta, riikkavulošvuođa, nama ja fuolkegaskavuođaid.	Párnáást lii vuoigâdvuotâ siäiluttiđ persovnvuođâs, aalmugjeessânvuođâs, noomâs já hyelkkikoskâvuođâs.
9.	9.
Álgovuolggalaččat mánná galgá beassat eallit iežas váhnemiiguin, juos sus lea buorre ja oadjebas dilli sudno luhtte.	Párnáást lii vuolgâsajasávt vuoigâdvuotâ eelliđ vanhimijdiskuin, jis sust lii pyeri já torvolâš leđe sunnuin.
Mánás, guhte ii ása váhnemiiddis luhtte, lea vuoigatvuohta deaivat guktuid váhnemiid.	Vanhimijdis lunne iärust ässee párnáást lii vuoigâdvuotâ kuáhtáđ já toollâđ merikoskâsávt ohtâvuođâ kuohtuid vaanhimáid.
Deaivvadeami sáhttá eastit dalle, juos dat lea máná ovddu vuostá.	Kuáhtám puáhtá estiđ, jis tot lii párnáá hiäđu vuástásâš.
10.	10.
Juos mánná ja su váhnemat gártet guhtege sierra riikkaide, stáhtas lea geatnegasvuohta gieđahallat ohcamuša bearraša ovttastahttimii miehtemielalaččat ja ájitkeahttá.	Jis páárnáš já suu vanhimeh šaddeh sierâ enâmáid, lii staatâ kenigâsvuotâ kieđâvuššâđ ucâmuš mietimielâlávt já ájáttâlhánnáá perruu uđđâsistoovtâstmân.
11.	11.
Stáhta galgá caggat mánáid lágahis doalvuma riikkas nubbái.	Staatâ kalga estiđ párnái lavâttis jođettem enâmist nuubán.
12.	12.
Mánás lea vuoigatvuohta iežas oaiviliidda buot áššiin, mat gusket su.	Párnáást lii vuoigâdvuotâ pyehtiđ uáivilijdis rijjâ puohâin jieijâs kyeskee aašijn.
Máná oaivil galgá váldojuvvot vuhtii su agi ja čálganmuttu mielde.	Párnáá uáivil kalga väldiđ vuotân avvees já ovdánemtääsis mield..
13.	13.
Mánás lea oaiviliiddis ovdanbuktimii vuoigatvuohta ohcat, váldit vuostá ja juohkit dieđu ja jurdagiid lupmosit, go dat fal ii čuoza eará olbmuid vuoigatvuođaide.	Párnáást lii uáivilijdis olgospyehtimân vuoigâdvuotâ uuccâđ, vuástáväldiđ já levâttiđ tiäđu já jurduid rijjâ, jis tot ij luávkkáá iärásij vuoigâdvuođâid.
14.	14.
Mánás lea vuoigatvuohta jurdda-, oamedovdo- ja oskkoldatluomusvuhtii.	Párnáást lii vuoigâdvuotâ jurduu-, uámitobdo- já oskolduvrijjâvuotân.
15.	15.
Mánás lea vuoigatvuohta searvat servviide ja doaibmat dain.	Párnáást lii vuoigâdvuotâ servâđ servijd já toimâđ tain.
16.	16.
Mánás lea vuoigatvuohta priváhtavuhtii, ruovtturáfái ja reivesuollemasvuhtii.	Párnáást lii vuoigâdvuotâ priivaatvuotân, päikkiráávhun já reivâsyelimâsvuotân.
17.	17.
Mánás lea vuoigatvuohta oažžut dieđihangaskaomiid bokte dakkár dieđu, mii lea dehálaš su ahtanuššama ja buresbirgema dáfus.	Párnáást lii vuoigâdvuotâ finniđ tieđettemniävui pehti taggaar tiäđu, mii lii tehálâš suu ovdánem já pyereestvaijeem tááhust.
Máná ferte suodjalit dakkár dieđus ja materiálas, mii sáhttá vahágahttit su buresbirgejumi.	Párnáá kalga suojâliđ suu pyereestvaijeem tááhust vaahâglâš tiäđust já amnâstuvâst.
18.	18.
Váhnemiin lea vuosttamuš ja oktasaš ovddasvástádus máná šaddadeamis.	Vanhimijn lii vuosâsajasâš já ohtsâš ovdâsvástádâs párnáá šoddâdmist.
Sis lea vuoigatvuohta oažžut dasa doarjaga.	Sist lii vuoigâdvuotâ finniđ torjuu pargosis.
Váhnemat galget bargat máná ovddu mielde.	Vaanhimeh kalgeh toimâđ párnáá hiäđu miäldásávt.
Stáhta galgá dáhkidit beaivedikšo ja mánáidsuodjalanbálvalusaid.	Staatâ kalga turviđ peivitipšom- já párnáisuojâlempalvâlusâid.
19.	19.
Máná galgá suodjalit buotlágán veahkaválddis, berošmeahttun meannudeamis ja buorringeavaheamis.	Párnáá kalga suojâliđ jyehimuđusii viehâvääldist, peerustmettum kohtâlmist já ávhástâlmist.
20.	20.
Mánás, guhte ii sáhte eallit iežas bearrašiin, lea vuoigatvuohta oažžut earenomáš suoji ja doarjaga.	Párnáást, kote ij pyevti aassâđ perruinis oovtâst, lii vuoigâdvuotâ finniđ sierânâs suojâlem já torjuu.
Dalle galgá giddet fuopmášumi máná šaddadeami boahtteáigái sihke máná etnihkalaš, oskkolaš ja gielalaš duogážii.	Talle kalga kiddiđ huámášume párnáá šoddâdem jotkuuvâšvuotân sehe párnáá etnisâš, oskoldâhlâš já kielâlâš tuáváážân.
21.	21.
Mánná sáhttá adopterejuvvot, juos dat lea su dáfus buoremus molssaeaktu.	Párnáá puáhtá adoptisistiđ, jis tot lii suu tááhust pyeremus molsâiähtu.
22.	22.
Báhtareaddjimánás lea vuoigatvuohta oažžut earenoamáš divššu.	Patâreijeepárnáást lii vuoigâdvuotâ finniđ sierânâs huolâttâs, mon sun taarbâš.
23.	23.
Lámis mánná galgá oažžut buoremus vejolaš divššu ja veahki, mii ovddida su iešluohttámuša ja oassálastima.	Vádulâš páárnáš kalga finniđ nuuvt šiev tipšo já iše ko máhđulâš, mii oovded suu jiešluáttámuš já uásálistemvuođâ.
24.	24.
Mánás lea vuoigatvuohta eallit nu dearvan go vejolaš ja oažžut dárbbus mielde dearvvaš- ja buozalmasvuođadivššu.	Párnáást lii vuoigâdvuotâ eelliđ nuuvt tiervâsin ko máhđulâš já finniđ tiervâsvuođâ- já pyecceetipšo, maid taarbâš.
Etniide galgá dáhkidit áššáigullevaš dearvvašvuohtadivššu.	Ennijd kalga tähidiđ ášálii tiervâsvuođâtipšo.
25.	25.
Šaddanruovttu olggobeallái gártan mánás lea vuoigatvuohta dasa, ahte su dikšu ja su dikšui bidjama ákkat dárkkistuvvojit gaskkohagaid.	Šoddâmpääihis ulguubel sajaldittum párnáást lii vuoigâdvuotâ sunjin adelum tipšo já suu soijimsaje vuáđusij koskâttuvâi tábáhtuvvee täärhistmân.
26.	26.
Mánás lea vuoigatvuohta sosiáladorvui.	Párnáást lii vuoigâdvuotâ sosiaaltoorvon.
27.	27.
Mánás lea vuoigatvuohta eallindássái, mii lea dárbbašlaš su ahtanuššamii.	Párnáást lii vuoigâdvuotâ suu ovdánem tááhust kelijdeijee eellimtáásán.
28.	28.
Mánás lea vuoigatvuohta oažžut vuođđooahpahusa nuvttá.	Párnáást lii vuoigâdvuotâ finniđ nuuvtá vuáđumáttááttâs.
Stáhta galgá ovddidit nuppi dási skuvlema ja oahppobagadeami ja atnit ávvira das, ahte mánát ja nuorat eai heaitte skuvlla gaskan.	Staatâ kalga ovdediđ nube tääsi škovlim já oppâstivrim sehe estiđ škovlâjotteem koskâldittem.
Skuvlla stivren galgá gudnejahttit máná olmmošárvvu.	Stiivrâtoollâm škoovlâst kalga kunnijâttiđ párnáá olmoošáárvu.
29.	29.
Skuvlen galgá gárgehit máná ovttaskas dáidduid ja bajidit máná olmmošvuoigatvuođaid ja iežas giela ja kultuvrra gudnejahttima, vásttolaš riikkavulošvuođa, utnolašvuođa, sohkabeliid dásseárvvu ja birrasa gáhttema.	Škovlim kalga ovdediđ párnáá persovnlijd tááiđuid, olmoošvuoigâdvuođâid sehe párnáá jieijâs kielâ já kulttuur kunnijâttem, ovdâsvástádâslâš aalmugjeessânvuođâ, unnuuvâšvuođâ, suhâpeelij täsiáárvu sehe pirrâs suojâlem.
30.	30.
Unnitlohkui dahje eamiálbmogii gullevaš mánás lea vuoigatvuohta iežas kultuvrii, oskui ja gillii.	Ucceeblohojuávkun tâi algâaalmugân kullee párnáást lii vuoigâdvuotâ jieijâs kulttuurân, oskoldâhân já kielân.
31.	31.
Mánás lea vuoigatvuohta vuoiŋŋastit ja duhkoraddat. Sus lea maiddái vuoigatvuohta friddjaáigái ja dáidda- ja kultureallimii.	Párnáást lii vuoigâdvuotâ vuoiŋâtmân, sierâdmâm já rijjâááigán sehe taaidâ- já kulttuurelimân.
32.	32.
Mánnái ii oaččo barggahit barggu, mii hehtte su oahpuid dahje vahágahttá su dearvvašvuođa dahje ahtanuššama.	Párnáá ij uážu porgâttiđ taggaar pargoin, mii häittid suu oopâid tâi vahâgid suu tiervâsvuođâ tâi ovdánem.
33.	33.
Máná galgá suodjalit gárrenávdnasiin ja lobihis gárrenávdnasiid vuovdimis.	Párnáá kalga suojâliđ narkotiikâin já lavâttis narkotiikkaavpâšmist.
34.	34.
Máná galgá suodjalit buotlágán seksuála buorringeavaheamis.	Párnáá kalga suojâliđ jyehimuđusii seksuaallâš ávhástâlmist.
35.	35.
Stáhtat galget caggat mánáid gávppašeami.	Staatah kalgeh estiđ páárnáškäävpi.
36.	36.
Máná galgá suodjalit buotlágan buorringeavaheamis, mii áitá su buresbirgejumi.	Párnáá kalga suojâliđ jyehimuđusii suu pyereestvaijeem äštee ávhástâlmist.
37.	37.
Máná ii oaččo biinnidit iige ráŋggáštit olmmošmeahttumit dahje badjelgeahččanvugiin.	Párnáá ij uážu pijnediđ. Párnáá ij uážu ráŋgáštiđ julmes tâi hálbášeijee vuovvijn.
Máná giddagassii bidjan galgá leat maŋimuš čoavddus ja dallege ferte váldojuvvot vuhtii su agi miel dárbbut.	Párnáá faŋgim kalga leđe majemuusajasâš vyehi já talle-uv kalga väldiđ vuotân suu ave miäldásijd táárbuid.
38.	38.
Vuollel 18-jahkásacca ii oaččo váldit soahtevehkii iige son oaččo oassálastit soahtái.	Vuálá 18-ihásii ij uážu uálguttiđ suátiviehân ige sun uážu uásálistiđ suátán.
Buotlágan doaimmain, main leat vearjjut mielde, máná galgá suodjalit.	Párnáid kalga suojâliđ viärjulâš stuuimijn.
* 39.	39.
Vearredaguid gillájeaddjin gártan máná galgá veajuidahttit ja su vuogáiduvvama servodahkii galgá doarjut.	Puástudkevttim uhrân šoddâm párnáá kalga išediđ puárániđ já suu ohtsâškoodán vuáhádem kalga ovdediđ.
40.	40.
Lága rihkkon máná galgá várjalit ja su vuoigatvuođaid galgá gudnejahttit.	Laavâ rikkom párnáá kalga suojâliđ já suu vuoigâdvuođâid kalga kunnijâttiđ.
Riektegeavvamis galgá sierra váldojuvvot vuhtii máná ahke- ja čálgandássi.	Vuoigâdvuođâääšist kalga sierâ väldiđ vuotân párnáá ahe- já ovdánemtääsi.
41.	41.
Juos stáhta sisriikkalaš láhkamearrideapmi dáhkida mánáide buoret vuoigatvuođaid go dát soahpamuš, de dan galgá čuovvut.	Jis staatâ aalmuglâš lahâasâttâs torvee párnáid pyereeb vuoigâdvuođâid ko taat sopâmuš, te tom kalga nuávdittiđ.
42.	42.
Stáhta galgá atnit ávvira das, ahte buot riikkavuložat dihtet mánáid vuoigatvuođain.	Staatâ kalga huolâttiđ, et puoh aalmugjesâneh tietih párnáá vuoigâdvuođâin.
43.	43.
Dán soahpamuša čuovvuma bearráigeahččá ON:a máná vuoigatvuođaid komitéa.	Taan sopâmuš nuávdittem kocá OA párnáá vuoigâdvuođâi komitea.
44.–54.	44 - 54.
Dát artiklat leat mearrádusat soahpamuššii searvamis, rievdadeamis, dan raporteremis ja soahpamuša eará fámus.	Tah artiklah láá miärádâsah sopâmušân servâmist, nubástutmist, tast raportistmist já sopâmuš eres vyeimistoromist.