8jtiedote_nettiin_pohjsaame.pdf.xml

Raporta: sámiid árbevirolaš dieđu suodjaleapmi gáibida doaimmaid	Pirâsministeriö já Sämitigge tieđettává
Varas raporta eaktuda, ahte Suopma doaibmá beaktilabbot sámiid luonddu máŋggahámat-‐ vuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu dorvvasteamis.	Vorâs raapoort váátá Suomâ ruokâsmuđ sämmilij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu turviimist.
Raportta mielde sámiid árbevirolaš dieđus ja árbevirolaš luonddugeavaheamis lea guovddáš mearkkašupmi eandalitge davvi luonddu máŋggahámatvuhtii.	Raapoort mield sämmilij ärbivuáválâš tiäđust já ärbivuáválâš luándukevttimist lii tehálâš merhâšume aainâs tavekuávlu luándu maaŋgâhámásâšvuotân.
Odne birasministeriijai luohpaduvvon raportta ráhkadii birasministeriija ásahan viiddes áššedovdijoavku.	Onne pirâsministeriön luovâttum raapoort raahtij pirâsministeriö asâttem vijđesvuáđusâš äššitobdeejuávkku.
Sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš diehtu lea luonddu dáfus geavatlaš ja albmana erenomážit sámegielas, birasgaskavuođas ja ealáhusain.	Sämmilij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválâš tiätu lii luándus peeleest alda vuáválâšvuođâ já tiättoo eromâšávt sämikielâst, pirâskoskâvuođâst já iäláttâsâsâin.
Sámiid árbevirolaš ealáhu-‐ sat dahjege boazodoallu, meahccebivdu, guolásteapmi, čoaggin ja duodji sirdet árbevirolaš dieđu buolvvas nubbái.	Sämmilij ärbivuáváliih iäláttâsah ađai puásuituálu, meccipivdo, kyelipivdo, nuurrâm já tyeji sirdeh ärbivuáválii tiäđu suhâpuolvâst nuubán.
Sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš diehtu lea áitatvuložin hedjoneamen servodatnuppástusaid dihte.	Sämmilij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválâš tiätu lii vaarâst hiäjusmuđ ohtsâškodálij nubástusâi puátusin.
Bargojoavku evttoha dili divvuma várás 28 doaibmabiju ja ávžžuhusaid.	Pargojuávkku iävtut tile tivomân 28 toimâd já avžuuttâssâd.
Doaibmabijuin evtto-‐ huvvojit luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu vuhtiiváldin láhkaásaheami ja hálddahusa ovddidanfidnuin ja maiddái skuvlejumis.	Tooimâin iävtuttuvvoo luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu vuotân väldim lahâasâttâs já haldâttâs ovdedemhaavâin sehe škovliimist.
Bargojoavku evttoha, että resurssat stivrejuvvojit sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu vurkemii, dut- suodjaleapmin. ‐ kamii ja ealáskahttimii.	Pargojuávkku iävtut, et resursseh stivrejuvvojeh sämmilij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu vuorkkiimân, tutkâmân já iälás-‐ kitmân.
Bargojoavku evttoha maiddái, ahte luonddu máŋggahámatvuođa-‐ strategiijai, mii dál ođasmahtto, ja doaibmanprográmmai merkejuvvojit ođđa doaibmabijut árbevirolaš dieđu	Pargojuávkku iävtut meid, et luándu maaŋgâhámásâšvuođâstrategian já toimâoh-‐ jelmân, mon láá eidu uđâsmitmin, kirjejuuččii uđđâ tooimah ärbivuáválii tiäđu suoijâlmân.
Bargojoavkku ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi oaidná, ahte raportta válmmaštuvvan lea mearkkašahtti boađus ja dat fállá buori vuođu sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš luonddu máŋggahámatvuođapolitihkai. ”	Pargojuávhu saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi uáiná raapoort valmâštume merhâšittee jukson já tot lääjid šiev vuáđu aalmuglii já aalmugijkoskâsii luándu maaŋgâhámásâšvuođâpo-‐ li ¨tiijkán. ”
Guovddáš ministeriijat ja virgeoapmahaččat čatnasit ovddidit sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu.	Kuávdášliih ministeriöh já virgeomâhááh čonnâseh ovdediđ sämmilij luándu maaŋgâ ¨hámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu.
Lea dehalaš, ahte bargu ii bisán dása ja bargojoavkku evttohan doaibmabijut álgojit ollašuhttot ”, Näkkäläjärvi dadjá.	Lii tehálâš, et pargo ij ooroost taas já pargojuávhu iävtuttâm tooimâid riemih olášutteđ ”, Näkkäläjärvi iätá.
Raporta ovddida bealistis riikkaidgaskasaš biodiversitehtasoahpamuša artikla 8(j) ollašuht-‐ tima Suomas.	Raapoort oovded jieijâs uásild aalmugijkoskâsii biodiversiteettisopâmuš artikla 8(j) olášuttem Suomâst.
Artikla suodjala eamiálbmogiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbeviro-‐ laš dieđu, geavadagaid ja innovášuvnnaid.	Artikla suoijâl algâaalmugij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu, keevâtlâšvuođâid já innovaatioid.
Akwé: Ko rávvagat geavahussiii Suomas	Akwé: Kon - ravvuuh kiävtun Suomâst
Bargojoavku evttoha, ahte sámiid ruovttuguovllu eanageavaheami plánemis ja stivremis hei-‐ vehuvvojit biodiversitehtasoahpamuša Akwé: Ko -‐rávvagat sisriikkalaš láhkaásaheami olis.	Pargojuávkku iävtut, et sämikuávlu eennâmkevttim vuáváámist já stivriimist heiviittuvvojeh biodiversiteettisopâmuš Akwé: Kon -‐ravvuuh aalmuglii lahâasâttem ooleest.
Meahciráđđehus ovttas sámedikkiin lea jo álggahan rávvagiid heiveheami Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun-‐ ja geavahanplána ráhkadeamis, vuosttasin máilmmis. ”	Meccihaldâttâs oovtâst sämitiggijn lii jo algâttâm ravvui heiviittem Pänituoddâr meccikuávlu hoittám-‐ já kevt-‐ tinvuávám rähtimist, vuossâmužžân mailmist.
Oažžut Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun-‐ ja geavahanplána ráhkadeamis buriid vásáhusaid, ja Meahciráđđehus lea čatnasan ráhkadit bissovaš meannudanvuogi Akwé: Ko -‐ rávvagiid heiveheapmái Meahciráđđehusa doaimmas ”, illuda bargojoavkku ságajođiheaddji Näkkäläjärvi.	” Uážžup Pänituoddâr meccikuávlu hoittám-‐ já kevttinvuávám rähtimist tivrâs vuáttámušâid, já Meccihaldâttâs lii čonnâsâm rähtiđ pissoo lattimvyevi Akwé: Kon -‐ravvui heivitmân Mecci-‐ haldâttâs tooimâst ”, illood pargojuávhu saavâjođetteijee Näkkäläjärvi.
Bargojoavku atná dehalažžan, ahte maiddái gielddat vuhtiiváldet rávvagiid iežaset fidnuin.	Pargojuávkku ana tehálâžžân, et meid kieldah väldih ravvuid vuotân jieijâs haavâin.
Eaktodáhtolaš Akwé: Ko rávvagat leat válmmaštallon ovttas eamiálbmogiid ovddasteaddjii-‐ guin ja dohkkehuvvon biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkimis jagi 2004.	Iävtutátuliih Akwé: Kon ravvuuh láá valmâštâllum oovtâst algâaalmugij ovdâsteijeiguin já tuhhiittum biodiversiteettisopâmuš uásipeličuákkimist ive 2004.
Suomas rávvagat gusket dakkár sámiid ruovttuguovllus ollašuhtton fidnuid, mat sáhttet váikkuhit sámiid kultuvrai ja ealáhusaide.	Suomâst ravvuuh kyeskih sämikuávlust tagarijd haavâid, moi olášuttem puáhtá vaikuttiđ sämmilij kulttuurân já iäláttâssáid.
Bargojoavku evttoha, ahte go birrasa geavaheami ja árbevirolaš sámeealáhusaid stivrejeaddji láhkaásaheapmi ovddiduvvo, vuhtiiváldojit biodiversitehtasoahpamuša geatnegasvuođat ja heivvolaš osiin Akwé: Ko -‐rávvagat.	Pargojuávkku iävtut, et ko pirrâs kevttim já ärbivuáválijd sämi- ‐ iäláttâsâid stivrejeijee lahâasâttâs ovdeduvvoo, te kalga väldiđ vuotân biodiversiteettisopâmuš kenigâsvuođâid já heivejeijee oosijn Akwé: Kon -‐ravvuid.
Bargojoavku evttoha, ahte birasministeriija addá rávva-‐ giid Akwé: Ko -‐rávvagiid heiveheamis birasváikkuhusaid árvvoštallanprosessain ja maiddái eanageavahan-‐ ja huksenlága ollašuhttimis.	Pargojuávkku iävtut, et pirâsministeriö addel ravvuid Akwé: Kon -‐ravvui heivitmist pirâsvaikuttâsâi árvuštâllâmprosessist sehe eennâmkevttim-‐ já huksimlaavâ olášutmist.
Bargojoavku lea jorgalan suomagillii ja olggosaddán Akwé: Ko rávvagiid.	Pargojuávkku lii jurgâlâm suomâkielân já almostittán Akwé: Kon ravvuid.
Suomagielat jorgalus lea okta máilmmi vuosttamus jorgalusain rávvagiin.	Suomâkieljurgâlus lii ohtâ maailm vuossâmuin ravvuin toohum jurgâlusâin.