diedahus_140408.pdf.xml

Senaatti-giddodagat / Sámediggi	Seenaat-kidânjâsah / Sämitigge
Dieñáhus lea almmustahttinfriija vuossárgga 14.4. diibmu 15.00	Tiäđáttâs uážžu almostitteđ vuossaargâ 14.4. tme 15.00
Sápmelaččaide iežaset kulturguovddáš Anárii	Sämmiláid jieijâs kulttuurkuávdáš Anarân
- Senaatti-giddodagat ordne plánemis almmolaš arkiteaktagilvvu	- Seenaat-kidânjâsah uárnee vuáváámist almos arkkitehtkišto
Sápmelaččat ožžot Anárii iežaset kulturguovddáža, man ulbmilin lea ásahit sápmelaččaide buoret vejolašvuoñaid eaktodáhtus doalahit ja ovddidit iežaset kultuvrra, giela ja servodateallima, dikšut ja ovdánahttit tiežaset gielalaš ja kultuvrralaš iešmearridanhálddahusa sihke doarjut sámiid oktasaš eallindiliid ovdáneami.	Sämmiliih uážžuh Anarân jieijâs kulttuurkuávdáá, mon uáivilin lii adeliđ sämmilijd pyerebijd iävtuid toollâđ já ovdediđ jiešráđálávt kulttuuris, kielâs já ohtsâškodde-elimis, tipšođ já ovdediđ kielâlâš já kulttuurlâš jiešhaldâšem sehe tuárjuđ sämmilij almos eellimtile ovdedem.
Dasa lassin mihttomearrin lea buoridit vejolašvuoñaid viiddidit ja oažžut dieñuid sápmelaččain álgoálbmogin.	Lasseen uáivilin lii pyerediđ máhđulâšvuođâid vijđediđ já finniđ tiäđu sämmilijn algâaalmugin.
Sámekulturguovddážii bohtet sajit sámekultuvrralaš doaimmaide, Sámedikki hálddahuslaš doibmii ja sámiid oahpahus- ja dutkamušdoaimmaide.	Säämi kulttuurkuávdážân ráhtojeh sajeh sämikulttuurân kullee tooimân, Sämitige haaldâšlâš tooimân sehe säämi máttááttâs- já tutkâmtooimân.
Kulturguovddáža guokte váldogeavaheaddji leaba sápmelaččaid iešmearridanorgána Sámediggi ja stáhta oahppolágádussan doaibmi Sámiguovllu oahpahusguovddáš.	Kulttuurkuávdáá kyehti váldukevttee lává säämi jiešhaldâšem ovdâsteijeeorgaan Sämitigge já staatâ oppâlájádâssân tuáimee Säämi máttááttâskuávdáš.
Dasa lassin guovddážii bohtet sajit Anára gieldda girjerádjosii, sámeservviide ja Lappi leanaráññehussii.	Lasseen kuávdážân šaddeh sajeh Aanaar kieldâ kirjerájutooimân, sämiservijd já Laapi läänihaldâttâsân.
Kulturguovddáža hukseheaddjin lea Senaatti-giddodagat, mii ordne huksema plánemis almmolaš arkiteaktagilvvu.	Kulttuurkuávdáá huksit Seenaat-kidânjâsah, mii uárnee kuávdáá vuáváámist almos arkkitehtkišto.
Vistti plánen álggahuvvo oññajagimánus 2009 ja huksendoaimmaid beassá álggahit giññat 2010.	Eidusâš vuávám algâttuvvoo uđđâivemáánust 2009 já huksimpargoh algâttuvvojeh kiđđuv 2010.
Plána mielde visti váldojuvvo atnui jagi 2012 áigge.	Vuáváámij mield táálu váldoo kiävtun ive 2012 ääigi.
Sámekulturguovddáš lea mearriduvvon huksejuvvot Juvddujohgáddái Anára kirkosiidii, man atnet leat Suoma beali sápmelaččaid hálddahuslaš ja kultuvrralaš guovddážin.	Säämi kulttuurkuávdáš lii meridum huksiđ Juvduu riidon Aanaar kirkkosiijdân, já tast šadda Suomâ sämmilij haaldâšlâš já kulttuurlâš kuávdáš.
Anára kirkosiiddas leat Sámedikki lassin maid Siida (Sámemusea ja Davimus-Sámi luondduguovddáš), Sámeguovllu oahpahusguovddáš ja Yleisradion sámeovttadat (Sámi Radio).	Aanaar markkânist láá Sämitige lasseen Sijdâ (Sämimuseo já Paje-Laapi luándukuávdáš), Sämikuávlu máttááttâskuávdáš já Yle sämmilâšohtâdâh (Säämi Radio).
Sámekulturguovddáš lea plánejuvvon leat oassin dán oppalašvuoñas nu, ahte dát lágádusat ja organisašuvnnat dorjot nubbi nuppi.	Säämi kulttuurkuávdáš lii vuávájum uássin taam oleslâšvuođâ nuuvt, et tah lájádâsah já organisaatioh tuárjuh nubijdis.
Sámekulturguovddážis šaddá Suoma beali sápmelaččaid iešstivrejumi sihke ealáš ja ovdáneaddji kultuvrra symbolan.	Säämi kulttuurkuávdáást šadda Suomâ sämmilij jiešhaldâšem sehe ellee já ovdáneijee kulttuur symbool.
Kulturguovddáš lea vuosttas sajis oaivvilduvvon sámiid iežaset atnui.	Kulttuurkuávdáš lii vuosâsajasávt uáivildum sämmilij jieijâs kiävtun.
Kulturguovddáš lea oktanaga nu sápmelaččaid parlameantaviessu go kultur-, skuvlen- ja čehppodatguovddáš ja maiddái dáhpáhusviessu gos earálágan čoahkkimat, musihkka-, filbma- ja teáhterčájáhusat dollojuvvojit.	Kulttuurkuávdáš lii siämmáá-áigásávt sehe sämmilij parlamenttâtáálu já kulttuur-, škovlim- já mättimkuávdáš já meiddei tábáhtustáálu jieškote-uvlágán čuákkimijdiskuin, muusik-, elleekove- já teatterčáittusijdiskuin.
Dát oassedoaimmat leat lávgalágaid ja dorjot nuppiideaset nu sisdoalu go sajige dáfus.	Ko tah uásitooimah láá paldluvâi siskáldâsâidiskuin já sojijdiskuin, toh tuárjuh nubijdis.
Sámekulturguovddáš boahtá máŋggaid oassedoaimmaidisguin geasuhit guvlui eanet olbmuid ja doalahallat sámi nuoraid háliidusa fárret eret iežaset ruoktoguovllus.	Säämi kulttuurkuávdáš šadda maaŋgâi uásitoimâdiskuin lasettiđ kuávlu pivnoshisvuođâ já jieijâs uásild estiđ sämmilâšnuorâi haalu varriđ meddâl päikkikuávlustis.
Kulturguovddáš fállá skuvlejuvvon sámenuoraide oñña bargovejolašvuoñaid, čohkke oktii sierra surggiid sápmelaš čehpiid ja doaibmá sámeservodaga ofelažžan, mas sierra surggiid čeahpit ovdánahttet sámeservodaga árbevirolaš árvvuid, dieñu ja máhtu vuoñul.	Kulttuurkuávdáš fáálá škuávlejum säminuoráid uđđâ pargomáhđulâšvuođâid, čuákkee oohtân jieškote-uv suorgij sämmilâšmätteid já tuáimá sämmilâšsiärváduv sundečäitten, mast jieškote-uv suorgij sämmilâšmätteeh ovdedeh sämmilâš ohtsâškode ärbivuáválâš áárvui, tiettim já mättim vuáđuld.
Fidnus leat maid positiivvalaš váikkuhusat guovllu bargguiduhttimii, eallinvuoibmái ja sosiálalaš buresbirgejupmái.	Tooimâst láá meiddei positiivliih vaikuttâsah kuávlu pargotilálâšvuotân, eellimvuáimálâšvuotân já sosiaallâš pyereestpiergiimân.
Máŋggabealát sajit bálvalit earálaganis doaimmaid	Maaŋgâpiälásâš sajeh palvâleh jieškote-uvlágán tooimâ
Senaatti-giddodaga mihttomearrin lea hukset sámekultuvrra čalmmuštahtti arkiteaktalaččat buori vistti.	Seenaat-kidânjâsâi mittomeerin lii huksiđ sämikulttuur čäittee arkkitehlávt ollâtásásâš táálu.
Senaatti-giddodagaid doaimma mielde vistái leat ásahuvvon čavga birasulbmilat ja eallenagi mihttomearit ja dat plánejuvvo lávga ovttasbargguin dan boahttevaš geavaheaddjiiguin.	Seenaat-kidânjâsâi tooimâ miäldásávt táálun láá asâttum čovgâ pirâs- já ahemittomereh já tot vuávájuvvoo tetis ohtsâšpargoin kevtteiguin
Vistti guovddáš sadjin šaddet leat rabas guovddášlatnja gos máŋggalágan doaimmaide ja bálvalusaide lea sadji ja dan birra leat čoahkis sajit álbmogii, čájáhallamiidda ja máŋggalágan doaimmaide, girjerádjui ja restauráŋgii.	Táálu kuávdášlâš sajeh šaddeh leđe maaŋgâtooimâ- já palvâlemuási pirâstittee sajeh ulmuid: lávtástâllâm- já maaŋgâtooimâsajeh, kirjerááju já raavâdviäsu.
Čájáhallan ja máŋggadoaimma sajit geavahuvvojit Sámedikki iežas kulturdoaimmaide ja doaluide. Sámeguovllu oahpahusguovddáža oahpahuslatnjan ja čoahkkimiidda, kongreassaide ja ávvudoaluide.	Lávtástâllâm- já maaŋgâtooimâsajeh kiävttojeh Sämitige ornim kulttuurtooimân já tábáhtussáid, Säämi máttááttâskuávdáá máttááttâssaijeen sehe čuákkimáid, kongressáid já juhlijd.
Sajiid sáhttá maid láigohit dálu olggobeali geavaheaddjiide.	Soojijd puáhtá laiguuttiđ meid táálu ulguupiälááš tuáimeid.
Hálddahus- ja oahpahussajit leat čoahkis iežaset guovlun, goitge nu, ahte doaimmahatlanjaid ja daid veahkkelanjaid atnin lea álki ja lunddolaš.	Haldâšem- já máttááttâsvisteh čokkâneh jieijâs soojijd, kuittâg nuuvt, et toimâttâhvistij išesoojij ohtsâškevttim lii älkkee já luándulâš.
Ráññádallan- ja čoahkkinlanjat bohtet čoahkkinguovddážii.	Ráđádâllâm- já čuákkimvisteh šaddeh leđe čuákkimkuávdáást.
Buohkat, geat leat doaimmas guovddážis sáhttet várret lanjaid iežaset atnui ja čoahkkinlanjaid sáhttá láigohit guovddáža olggobeali atnui.	Viistijd pyehtih puoh táálust tuáimeeh väridiđ já lasseen čuákkimviistijd puáhtá laiguuttiđ táálu ulguupiälásâš kiävtun.
Media ja musihka oahpahuslanjat leat Sámeguovllu oahpahusguovddáža lassin maid ee. Álgoálbmogiid filbmaguovddáža ja Sámi mánáidkulturguovddáža anus.	Media já muusik máttááttâsvisteh láá nuuvt Säämi máttááttâskuávdáá já meid om. Algâaalmugij elleekovekuávdáá já Säämi párnáikulttuurkuávdáá kiävtust.
Kulturguovddáža bruttoviidodat dahjege oppalaš viidodat lea 4 670 njealjadasmehtera.	Kulttuurkuávdáá bruttovijđodâh ađai olesvijđodâh lii 4 670 neljihâšmeetterid.
Go viessu gárvvásmuvvá, doppe leat barggus 64 olbmo.	Ko táálu lii vaalmâš tobbeen pargeh 64 olmožid.
Čoahkkin-, ráññádallan-, girjerádjo- ja mediasajit šaddet bálvalit olu stuorát geavaheaddjimeriid.	Čuákkim-, ráđádâllâm-, kirjerááju- já mediavisteh šaddeh palvâliđ čuuvtij stuárráb kevtteemere.
Huksenfidnu golloárvvoštallan lea sullii 11,5 miljovnna euro.	Huksimtooimâ budjet lii suullân 11,5 miljovn eurod.
Fidnu lea ožžon 5 miljon euro EU-ruhtadeami.	Haahân lii mieđettum 5 milj. euro EU-ruttâdem.
Sámekulturguovddáža plánemis ordnejuvvo guovtteoasát arkiteaktagilvu	Säämi kulttuurkuávdáá vuáváámist uárnejuvvoo almos kyevtimuddosâš arkkitehtkišto
Árkiteaktagilvvu, mii dál almmuhuvvo, vuosttas muttus lea idealunddot gilvu mainna ohcat kulturguovddáža arkitektonalaš ja doaimmaide heivvolaš tevnnegiid.	Taan arkkitehtkišto vuosmuš puddo tuálloo idealuándusâžžân kišton kulttuurkuávdáá arkkitehtlâš já toimâlâš konsept kavnâmân.
Nuppi muddui bovdet 3-7- eanemusat ovdánahttingelbbolaš evttohusa.	Nube muudon puávdejuvvojeh 3-7 ovdánemtohálumos iävtuttâs.
Nuppi muttus ovdánahttit erenoamážit evttohusa doaimmaide heivvolaš ja ekonomalaš iešvuoñaid.	Nube muddoost ovdeduvvojeh eromâšávt iävtuttâs toimâlâš já ekonomâlâš jiešvuođah.
Gilvu lea rabas buohkaide Suoma, Eurohpa Uniovnna ja dan skáhpponláhkanjuolggadusaid birii gullevaš riikkaid olbmuide, guñege fámus leahkki soahpamušaid ja lágaid mielde.	Kišto lii áávus puohháid Suomâ, Euroop Union já tom haahâmlahâasâttâs pirrâdâhân kullee enâmij aalmugjesânáid, jieškote-uv vyeimist orroo sopâmušâi já laavâi miäldásávt.
Oassálastiin galgá goit leat riekti doaimmahit arkiteavtta ámmáha iežas ássanriikkas.	Uásálistein váttoo, et sist lii vuoigâdvuotâ porgâđ arkkitáámmát päikkienâmistis.
Gilvvus juohkit bálkkašumiid ja lotnumiid oktiibuot 100 000 € ovddas čuovvovaččat:	Kištoost juáhhoo palhâšummeen já lonástâssân ohtsis 100 000 € čuávvoht:
1. vuoitu 35 000 € 2. vuoitu 25 000 € 3. vuoitu 20 000 € guokte lotnuma, goabbáge 10 000 €	1. palhâšume 35 000 € 2. palhâšume 25 000 € 3. palhâšume 20 000 € kyehti lonestem, kuábáš-uv 10 000 €
Vuoitolávdegoddi sáhttá ovttamielalaš mearrádusain juohkit vuoitosubmi nuppeláhkáige Suoma arkiteaktalihtu gilvonjuolggadusaid mielde.	Palhâšumelävdikodde puáhtá oovtmielâlâš miärádâssáin jyehiđ palhâšumesume nubenáál-uv Suomâ Arkkitehtlito kištonjuolgâdusâi mield..
Nuppi gilvomuddui bovdejuvvon plánejeaddjiide máksojuvvo juohkehažžii seammá stuorra oassi oktiibuot 75 000 euro sturrosaš submis.	Nube kištomuudon puávdejum ulmuid máksoo jieškiäs-uv siämmáá stuorrâ uási ohtsis 75 000 euro summeest.
Gilvvu vuosttas muddu álgá 14.4.2008 ja nohká 30.6.2008.	Kišto vuosmuš muddo álgá 14.4.2008 já nohá 30.6.2008.
Gilvvuid nubbi muddu álgá 1.9.2008 ja nohká 3.10.2008.	Kišto nubbe muddo álgá 1.9.2008 já nohá 3.10.2008.
Gilvvu vuoiti almmuhuvvo 3.12.2008 Lassedieñut: Hálddahushoavda Juha Guttorm tel. 0400 142 518 (sajis 14.4. rájes), www.samediggi.fi Huksenfidnu ja arkitekturagilvu, sadjehoavda Tanja Rytkönen-Romppanen, Senaatti-giddodagat, tel. 0205 811 665, www.senaatti.fi	Lasetiäđuh: Haldâšemhovdâ Juha Guttorm p. 0400 142 518 (pääihialn 14.4. rääjist) www.samediggi.fi Huksimhaahâ já arkkitehtkišto: táluhovdâ Tanja Rytkönen-Romppanen, Seenaat-kidânjâsah, p. 0205 811 665, www.senaatti.fi
Vuoitolávdegotti lahtut:	Palhâšumelävdikode jesâneh:
Senaatti-giddodagat: - doaimmahushoavda Aulis Kohvakka, ságadoalli - hoavda Risto Rautiola, várreságadoalli - joñiheaddji áššedovdi Marjatta Erwe, arkiteakta SAFA - sadjehoavda Tanja Rytkönen-Romppanen, arkiteakta SAFA - bušeahttaráññi Pekka Pelkonen, stáhtaráñiidministeriija	Seenaat-kidânjâsah: - toimâttâshovdâ Aulis Kohvakka, saavâjođetteijee - hovdâ Risto Rautiola, värisaavâjođetteijee - njunos äššitobdee Marjatta Erwe, arkkiteht SAFA - táluhovdâ Tanja Rytkönen-Romppanen, arkkiteht SAFA - budjetneuvos Pekka Pelkonen, staatâvarijministeriö
Sámediggit: - hálddahushoavda Juha Guttorm - lahttu Pekka Aikio	Sämitigge: - haldâšemhovdâ Juha Guttorm - jeessân Pekka Aikio
Anára gielda: - teknihkalaš hoavda Arto Leppälä	Aanaar kieldâ: - teknisâš hovdâ Arto Leppälä
Suoma Arkiteaktalihttu lea nammadan: - professor Juhani Pallasmaa, arkiteakta SAFA - arkiteakta SAFA, Anssi Lassila	Suomâ Arkkitehtlito nomâttem: - professor Juhani Pallasmaa, arkkiteht SAFA - arkkiteht SAFA, Anssi Lassila
Vuoitolávdegotti čállin lea arkiteakta Katriina Jauhoa-Seitsalo ISS Proko Oy:s.	Palhâšumelävdikode čällen tuáimá arkkiteht Katriina Jauhola-Seitsalo ISS Proko Oy:st.
Goasttádus-ja viidodatrehkenastimiid dahká ISS Proko.	Kolo- já vijđedemreknistmijd taha ISS Proko.
Gilvoprográmma ja čuovusáššegirjjiid oažžu 15.4.2008 rájes čuovvovaš čujuhusain:	Kišto-ohjelm lahtosäššikirjeh láá 15.4.2008 rääjist finniimist čuávvoo čujottâsâin: