gielladahku_2011_perustelut-su-da-an-nu_4_.pdf.xml

Sámi gielladahku – bálkkašumi vuođuStuSat	Säämi kielâtaho – palhâšume vuáđuStâSah
Sámi gielladahku - bálkkašumi ulbmilin lea addit árvvu sámegielat bálvalusaid ja sámegiela dili ovddideami várás dahkkojuvvon ánssolaš barggu ovddas Suomas.	Säämi kielâtaho - palhâšume uáivilin lii adeliđ tubdâstâs sämikielâlij palvâlusâi já sämikielâ sajattuv oovdedmân porgum ansulii pargoost Suomâst.
Sámi gielladahku - bálkkašupmi mieđihuvvo Eanodaga gieldda bearašbeaiveruoktu Miessái čuovvovaš ákkaid vuođul:	Säämi kielâtaho - palhâšume mieđettuvvoo Iänuduv kieldâ juávkkupeerâpeivikiäčču Miessin čuávvoo agâiguin:
Bearašbeaiveruoktu Miessi lea ánssolaččat ollašuhttán doaimmastis sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ja ovddidan sámegiela dili ja dan seailuma.	Juávkkupeerâpeivikiäčču Miessi lii ánsulávt olášuttâm jieijâs tooimâst sämmilij kielâlijd vuoigâdvuođâid já ovdedâm sämikielâ sajattuv já ton siäilum.
Bearášbeaiveruoktu Miessi lea ovdamearka das, mo smávva resurssain ja sitkadis bargguin sáhttá oažžut áigái mearkkašahtti daguid sámegiela seailluheami várás.	Juávkkupeivikiäčču Miessi lii ovdâmerkkâ tast, maht uccâ resurssijguin já meritiätuláin pargoin puáhtá uážžuđ ááigán merhâšittee tavvoid sämikielâ siäilumân.
Bearašbeaiveruoktu Miessi lea doaibman Eanodagas 10 jagi ja dán áigge Miessi lea dikšon jagiid mielde measta 40 sámemáná.	Juávkkupeivikiäčču Miessi lii toimâm Iänuduvâst 10 ihheed já ton ääigi Miessi lii tipšom ivijmield aldasáid 40 sämipárnážid.
Eanodaga gielda gullá sámiid ruovttuguvlui ja gielddas sámegielat álbmot leat smávva unnitlohkun.	Iänuduv kieldâ kulá sämikuávlun já kieldâ sämikielâlâš aalmug lii uccâ ucceeblohhoon.
Miesi dikšungiellan lea sámegiella ja dikšunbargoveaga eatnigiella lea sámegiella.	Miessi tipšokiellân lii tavesämikielâ já tipšoi eenikielâ lii tavesämikielâ.
Sámegielat boahtteáiggi sihkkarastima geažil lea dehálaš, ahte sámemánát ožžot sámegielat beaivedivššu ja ahte beaivedikšu dasa lassin vuođđuduvvá sámekultuvra árvvuide.	Sämikielâi puátteevuođâ turviimân lii tehálâš, et sämipárnááh uážžuh sämikielâlii peivitipšo. Lasseen peivitipšo vuáđuduvá sämikulttuur árvoid.
Mánáiguin barggadettiin lea hirbmat dehálaš systemáhtalaččat geavahit sámegiela váldogielaid nana sajádagas fuolakeahttá.	Miessi lii ovdâmerhâlâš peivitipšosaje ton tááhust, et ton pargeeh láá eenikielâs peeleest sämikielâliih já ij lah lonâttâm kielâs suomâkielân, veikkâ uási párnáin láá máttâm sämikielâ hyeneeht.
Miesi bargoveahka lea lihkostuvvan dán barggus ovdamearkkalaččat, daningo bargoveahka lea čatnasan iežas bargui.	Lasseen pargeeh láá čonnâsâm paargon.
Dáinna dikšunbargoveaga čatnasemiin iežas bargui ja nana sámegiela- ja kultuvra máŋggabealat ja soddjilis dáidduin leat ollášuhttojuvvon buot sámemánáid gielalaš vuoigatvuođat, maiddái daid sámemánáid, geaid sámegiela máhttu lea leamaš heittodut.	Tain tipšoi čoonnâsmáin jieijâs paargon já noonâ sämikielâ- já kulttuur maaŋgâpiälásáin já njyebžilis mättimáin láá olášittum puohâi sämipárnái kielâliih vuoigâdvuođah, meid toi sämipárnái, kiäi sämikielâtáiđu lii lamaš hiäđub.
Sitkadis bargguin lea leamaš mearkkašupmi sámegiela seailumii, mii fas oidno nu, ahte vuođđoskuvlii leat boahtán jahkásaččat sámegielat oahppit, geat lohket sámegiela dahje vázzet oahpu sámegillii.	Meritiätuláin pargoin lii lamaš merhâšume sämikielâ siäilumân mii oppeet uáinoo tast, et vuáđuškoovlân láá puáttám ihásávt sämikielâliih uáppeeh, kiäh loheh sämikielâ tâi sämikielân.
Sámi gielladahku – bálkkašumi ulbmil lea movttiidahttit bálkkašumi oažžu buoridit ovddežis dan barggu, mii bargojuvvo sámegiela ovdii ja movttiidahttit buot Eanodaga gieldda ja eará virgeoapmahaččaid buoridit sámegiela dili.	Säämi kielâtaho - palhâšume uáivilin lii movtijdittiđ palhâšume uážžoo pyerediđ ovdiist-uv pargo, maid pargeh sämikielâ oovdân já movtijdittiđ puohâid Iänuduv kieldâ já eres virgeomâháid pyerediđ sämikielâ sajattuv.
Sámi gielladahku - bálkkašumi mielde Eanodaga gieldda vástu sámegielat bálvalusaid ovdáneamis ja ovddideamis stuorru.	Säämi kielâtaho palhâšume mield Iänuduv kieldâ ovdâsvástádâs sämikielâlij palvâlusâi oovdedmist lassaan.
Sámediggi sávvá, ahte bálkkašupmi movttiidahttá Eanodaga gieldda buoridit sámegiela dili buot gieldda oassesurggiin ja maiddá eará virgeoapmahaččaid buoridit sámegielat bálvalusaid.	Sämitigge tuáivu, et palhâšume movtijdit Iänuduv kieldâ pyerediđ sämikielâ sajattuv ovdedem kieldâ puohâin uásisuorgijn já meid eres virgeomâháid pyerediđ sämikielâlijd palvâlusâid.