gielladahku_duodji_matleena_fofonoff_2011.pdf.xml

Vettiin ráhkaduVVon Veaddegore lohkiin, láibelihtti ja Sohkarlihtti	Viäddáin rahtum Veddikoori luhhijn, leibikoVli já Sukkârlitte
Veattit roggojuvvojit eatnamis dalán go doallu lea suddan ja daid sáhttá roggat dassážii, go eana fas galbmá čakčat ja šaddá doallu.	Viäddáid kuáivuh enâmist tállán tuálu suddâm maŋa já taid puáhtá kuáivuđ ton räi ko čohčuv oppeet eennâm jiäŋu já šadda tuálu.
lego guohcarássi lieđđu, dalle buhtisteapmi lea álkit ja ” luondu veahkeha ” buhtistanbarggus.	Pyeremus äigi putestiđ viäddáid lii njollâäigi, talle ko ulâštooŋâs liäđu, talle putestem lii älkkeb já “ luándu iššeed ” putestempargoost.
Bargoneavvun leat guohkki, buvku, ráigojuvvon dákti dahje čoarvi.	Tyejiniävuh láá kuáhčá, puuvko, raigum tähti tâi čuárvi.
Ráigojuvvon dákti lea	Raigum tähti lii rahtum poccuu oođâtäävtist siäm
ráhkaduvvon bohcco čuožžamasas dego gođđimis geavahuvvon soairuge.	máá ko kođemist kevttum náskál-uv.
Buhtistuvvon veattit goikaduvvojit ja seailluhuvvojit goike ja itkos sajis ovdamearkan áittis smávva nođđun.	Putestum viäddáid kuškâdeh já siäilutteh uccâ uáiváát-tân koške já iptoos saajeest ovdâmerkkân ääitist.
Ávdnedettiin veattit sodjalahttojuvvojit báhkka čázis ja gođa luddejuvvo.	Aamnâstijn pieijih viäddáid kume čáácán njyebžiluđ já kuuđâlm lyeddejuvvoo.
Duvddav	Tuu
eaddi lea jorbbas.	vdâveedâ lii juurbâs.
Duvddaveatti lihkahemiin oažžu duodjái háliduvvon hámi.	Tuuvdâviäddá lihâttâlmáin finnee tuáján halijdum häämi.
Gođđimis adno-juvvo bargoneavvun bohccodávttis ráhkaduvvon soairu.	Kođemist kevt-tih tyejiniävvun poccuu täävtist rahtum náskál.
Smávva buvkkoš lea buorre veahkki	Uccâ puuvkoš lii šiev iše viäddái luáddum
vettiid luddemii álggos, muhto dan maŋŋá veattit luddejuvvojit gieđaiguin.	aalgâst, mut tast maŋa viäddái luáddum tábáhtuvá kieđâiguin.
Duodji báidnojuvvo ostočáziin ja loahpas dat vel vuoiddaduvvo oljjuin.	Tyeje sessiisteleh ivniimáin ton ostoost já loopâst vala vuoidâmáin oljoin.
(Teaksta Matleena Fofonoff)	(Tekstâ Matleena Fofonoff)