saamen_kieliteko_2013_pohjoiss.pdf.xml

Sámi gielladahku	Säämi kielâtaho
- bálkkašumi dárkkuhussan lea addit dovddastusa sámegiela sajádaga ja sámegielat bálvalusaid ovddideapmin dahkkon mearkkašahtti barggus Suomas.	– palhâšume uáivilin lii adeliđ tubdâstâs sämikielâ sajattuv já sämikielâlij palvâlusâi oovdedmân porgum merhâšittee pargoost Suomâst.
Sámi giellaráđđi mieđiha Sámi gielladahku - bálkkašumi Yle Sápmái čuovvovaš vuođustusaiguin:	Säämi kielârääđi mieđeet Säämi kielâtaho – palhâšume Yle Sápmin čuávvoo agâiguin:
Yle Sápmi lea guhkálaš, logiidjagiid bistán bargguin ánssolaččat ovddidan sámegielaid sajádaga ja fállan bálvalusaid sámegielaiguin.	Yle Sápmi lii meritiätulâš luvij iivij pargoin ánsulávt ovdedâm sämikielâ sajattuv já fáálám palvâlusâid sämikielâiguin.
Yle Sápmi lea iežas vuođđobarggu dieđujuohkima lassin doaibman sámegielaid ealasin ceavzima ja maiddái sámegielaid ealáskahttima buorrin.	Yle Sápmi lii vuáđupargos tiäđusirdem paaldâst toimâm sämikielâi ellen siäilum já meid sämikielâ iäláskittem peeleest.
Yle Sápmi lea iežas doaimmain bajidan sámegielaid stáhtusa nu sámiid ruovttuguovllus go olles Suomas.	Yle Sápmi lii jieijâs toimáin pajedâm sämikielâi sajattuv sehe sämikuávlust ete ubâ Suomâst.
Sámiin badjel bealli ássá suomagielat birrasis miehtá Suoma sámiid ruovttuguovllu olggobealde.	Sämiaalmugist paijeel peeli áásá suomâkielâlâš pirrâsist jieškote-uv kuávluin Suomâst sämikuávlu ulguubeln.
Ássanbirrasis, gos sámegiela gullá dušše hárve, iežasgielat ođđasiid ja sámegielat eará prográmmaid dehalašvuohta deattuhuvvá.	Aasâmpirrâsist, kost sämikielâ kulloo tuše harvii, jieijâskielâlij uđđâsij já eres sämikielâlij ohjelmij tergâdisvuotâ tiäduttuvá.
Yle Sápmi geavaha Suomas hállon buot sámegielaid.	Yle Sápmi kiävttá puoh Suomâst sárnum sämikielâid.
Anárašgiella, nuortalašgiella ja davvisámegiella gullojit Yle Sámi vuolggahusain beaivválaččat, muhto movttiidahttit Yle Sámi lasihit anáraš- ja nuortalašgielat prográmmafálaldaga.	Anarâškielâ, nuorttâlâškielâ já tavesämikielâ kullojeh Yle Sápmi vuolgâttâsâin piäiválávt, mut Yle Sápmi movtijdittoo lasettiđ anarâškielâlâš já nuorttâlâškielâlâš ohjelmpyevtittâs.
Yle Sámi sámegielat rádiovuolggahusat, davviriikkalaš tv-ođđasat Ođđasat sihke Yle Sámi juovlamánu 2013 álggus álgán eahkesbeaivve tv-ođđasat leamašan mearkkašahtti lávkkit iežasgielat dieđujuohkima ovdáneamis ja leat lasihan sámegielaid oidnoma ja gulloma.	Yle Sápmi sämikielâliih radiovuolgâttâsah, ohtsâštaveeennâmliih tv-uđđâseh Ođđasat sehe Yle Sápmi juovlâmáánu 2013 aalgâst algâttâm eehidpeeivi tv-uđđâseh láá lamaš merhâšittee läävhih jieijâskielâlii tiäđusirdem ovdánmist já toh láá lasettâm sämikielâi oinumvuođâ já kullumvuođâ.
Yle Sápmi lea ovddidan prográmmafálaldaga buot ahkeluohkáide.	Yle Sápmi lii ovdedâm ohjelmpyevtittâs puoh ahejuávhoid.
Ođđaseamos fálaldat lea nuorra ollesolbmuide dárkkuhuvvon rádioprográmma, mii jođihuvvo anárašgillii ja davvisámegillii.	Uđđâsumos lii nuoráid rävisulmuid uáivildum radioohjelm, mii laiđiistuvvoo anarâškielân já tavesämikielân.
Yle Sápmi lea ovddidan bálvalusaid maiddái interneahtas.	Yle Sápmi lii ovdedâm palvâlusâidis meid interneetist.
Yle Sámi internetsiidduin leat ođđasat lohkanláhkai buoremus dilis golmmain sámegielain sihke suomagillii.	Yle Sápmi internetsiijđoin láá uđđâseh luuhâmnáál pyeremuu tááhust kuulmâ sämikielân sehe suomâkielân.
Doppe sáhttá luđet sámegielat rádio- ja tv-prográmmaid.	Tobbeen puáhtá luođiđ sämikielâlijd radio- já tv-ohjelmijd.
Siidduin lea maiddái sámegielat, buohkaide rabas Shoutbox-ságastallanbálstá, mii lea nuoraid dehalaš gielageavahan areena.	Siijđoin lii meid sämikielâlâš, puohháid áávus Shoutbox-savâstâllâmsaje, mii lii tergâdis nuorâi kielâkevttimaareen.
Yle Sámi rádiokanála lea vejolaš guldalit Internetrádio bokte olles Suomas ja gos guovllos máilmmi beare.	Yle Sápmi radiokanava lii máhđulâš kuldâliđ Internetradio peht ubâ Suomâst já kost peri maailmist.
Sámediggi ja Sámi giellaráđđi sávvet Sámi gielladahku - bálkkašumi movttiidahttit Yle Sámi joatkit ja ain ovddežis buoridit sámegielaid buorrin dahkkon buori barggu.	Sämitigge já Säämi kielârääđi tuáivuv, et Säämi kielâtaho – palhâšume movtijdit Yle Sápmi juátkiđ já ovdiist pyerediđ sämikielâi oovdân ráhtám šiev pargos.
” Málagovaid vuolggasadjin lea oktavuohta lagašbirrasa duovdagii, sierra eanabáikkiid historjái, muitalusaide ja iežas vásáhusaide daid birra.	Áiligas, eennâm suddá ” já ” Kolle-eennâm ”.
Geahččalan viiddidit jurdaga duovdaga geahččamis dan vásiheapmái, oppalašvuhtii, masa gullet maiddái duovdagii gulavaš myhtat ja máidnasat.	” Maalâkuuvij vuolgâsaijeen lii muu koskâvuotâ aldâpirrâs enâdâhân, jieškote-uv enâdâhsoojij historján, mainâsáid já muu jieččân ferimáid tain.
Mun lean beroštuvvan, mo duottarluondu lea seamma háve nu meahcci go kulturbiras.	lohtâseijee oskomušah já mainâseh. Muu kiäsut, ete maht tuodârluándu lii siämmást sehe meccikuávlu ete kulttuurpiirâs.
Nuvvos Áiligas lea dološ áigge bassiduottar man vielttit leat ain dievva mearkkašumiid.	Nuvvos Áiligas lii toovláš pase tuodâr mon vieltih láá ain tievâ merhâsuumijn.
Málagovaid ravddaid čiŋahit sámegáktái gullevaš silkki riessamat.	Maalâkuuvij roobdâid čiŋâtteh sämimááccuh liijne riessâmeh.
Mu dujiin dávjá oidnon árbevirolaš sámeduoji elemeanttat čatnet oktavuođa olbmuide, geat ellet dahje leat eallán málagovain govviduvvon báikkiin.	Muu tuojijn távjá uáinojeijee ärbivuáváliih sämityeje elemeentih lääččih ohtâvuođâ ulmuid, kiäh eellih teikâ láá iällám maalâkooveest kovvejum saajeest.
Lean beroštuvvan lihkadit govvadáidaga ja duoji rájá alde, ” muitala Outi Pieski málagovaid birra.	Muu kiäsut jotteeđ kovetaiđuu já tyeje rääjist, ” maainâst Outi Pieski suu maalâkuuvijn.
Govvadáiddár Outi Pieski (r. 1973) ássa ja bargá Ohcejogas ja Helssegis.	Kovetaaidâr Outi Pieski (š. 1973) áásá já parga Ucjuuvâst já Helsigist.
Davvi luondu vuhtto máŋggain su dujiin.	Tave luándu puátá oovdân maaŋgâin suu tuojijn.
Pieski dáidda sisttisdoallá málagovaid, čoggosiid ja stuorát báikedujiid, mat dávjá leat hábmejuvvon sámeduodjeteknihkain.	Pieski taaiđâ siskeeld maalâkuuvijd, taaiđâubâlâšvuođâid já sajetaaiđâráhtusijd, moh távjá láá amnâstum sämityejitek-niikâid kevttimáin.
Bargamis oidno luonddu ja kultuvrra nana oktavuohta.	Porgâmist uáinoo luándu já kulttuur noonâ ohtâvuotâ.
Realisma viidu persovnnalašvuođa ja agálašvuođa dovdamuššii.	Realism juállán persovnlâšvuođâ já äigittemvuođâ tobdon.
Outi Pieski lea gárvánan Govvadáiddaakatemias jagi 2000.	Outi Pieski lii valmâštum Kovetaaiđâakatemiâst ive 2000.
Son lea doallan priváhtačájáhusaid davviriikkain ja su duojit leamašan ovdan máŋggain oktasaš čájáhusain Eurohpás ja Davvi-Amerihkás.	Sun lii toollâm prii-vaatčáitálmâsâid tave-enâmijn já suu pargoh láá lamaš čáittusist maaŋgâin juávkkučáitálmâsâin Euroopâst já Tave-Amerikâst.
Pieski lea bargan maiddái albmosii dáidaga, ee. jagi 2012 Sámekulturguovddáš Sajosii, lassin su dáidda lea máŋggain almmolaš ja priváhta čoakkáldagain.	Pieski lii porgâm meid almos ráh-tusijd, el. ive 2012 Säämi kulttuurkuávdáš Sajosân, lasseen suu pargoh láá maaŋgâin almos já priivaat čuágálduvvâin.