tiedote_pohj_ulottuvuuden_parla_foorumi.pdf.xml

Eamiálbmogiid osolašvuođa galgá sihkkarastit davvi dimenšuvnna ovttasbarggus	Algâaalmugij uásálistemvuođâ kalga turviđ tave ooláádmudo oovtâstpargoost
Otne nogai nubbi davvi dimenšuvnna parlamentáralaš forum. Forumas sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) ovddastii Suoma sámedikki ja SPR ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi.	Onne nuuvâi nubbe tave ooláádmudo parlamentaarlâš foorum, mast säämi parlamentaarlâš rääđi (SPR) ovdâstij Suomâ sämitige já SPR saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi.
Forum sáddii nana signála davvi dimenšuvnna ovttasbargui oassálasti stáhtaide.	“ Foorum vuolgâttij noonâ saavâ tave ooláádmudo oovtâstpaargon uásálistee stattáid.
Foruma loahppaárvalusas gáibiduvvui, ahte stáhtat ovttasbarggus eamiálbmogiiguin ráhkadit málle, mo eamiálbmogiid oassálastin- ja váikkuhanvejolašvuođat sihkkarastojit davvi dimenšuvnna ovttasbarggus ” muitala Näkkäläjärvi, gii lei SPR:a ja eamiálbmogiid áidna ovddasteaddjin ráhkadeamen foruma loahppaárvalusa.	Almosciälkkámušâst foorum váátá staatâid oovtâstpargoost algâaalmugijguin rähtiđ maali, maht algâaalmugij uásálistem- já vaikuttemmáhđulâšvuođah torvejuvvojeh tave ooláádmudo oovtâstpargoost ” muštâl Näkkäläjärvi, kote lâi SPR já algâaalmugij áinoo ovdâsteijen valmâštâlmin foorum almosciälkkámuš.
Davvi dimenšuvdna (DD) lea ovttasbargu njealji dásseárvosaš oassebeali Eurohpa Uniovnna, Ruošša, Norgga ja Islándda gaskkas.	Tave ooláádmuddo (TO) lii oovtâstpargo neelji täsiárvusii kyeimi: Euroop Union, Ruošâ, Taažâ já
Eatnandieđalaččat Davvi dimenšuvnna guovlu gokčá Oarjedavve-Ruošša, Nuortameara ja árktalaš guovlluid, fárus maiddái Barentsguovlu.	Island kooskâ. Eennâmtieđâlávt tave ooláádmudo kuávlu luávdá Taveviestâr-Ruošâ, Nuorttâmeerâ já arktâsijd kuávluid, fáárunluhâmáin Barents kuávlu.
Ovttastuvvan stáhtat ja Kanada leat davvi dimenšuvnna dárkojeaddjeriikkat.	Ovtâstumstaatah já Kanada lává tave
Davvi dimenšuvnnas leat njeallje guoibmevuođa: biras-, sosiála- ja dearvvasvuohta-, johtalus- ja logistihkka- sihke kulturguoibmevuohta.	ooláádmudo tárkkojeijee-enâmeh. Tave ooláádmuddoost láá nelji kyeimivuođâ: pirâs-, sosiaal- já
Vuosttas davvi dimenšuvnna parlamentáralaš foruma dollui Brysselis jagi 2009.	Vuossâmuš tave ooláádmudo parlamentaarlâš foorum tollui Brysselist ive 2009.
Sámit oassálaste forumii SPR:a ja árktalaš parlamentarihkáriid bissovaš komitea bokte.	Sämmiliih uásálistii foorumân SPR já arktâsij parlamiänttárij pissoo komitea pehti.
Parlamentáralaš forum evttoha eamiálbmogiid vuoigatvuođaid vuhtiiváldima davvi dimenšuvnna barggus. ”	Parlamentaarlâš foorum iävtut algâaalmugij vuoigâdvuođâi vuotânväldim tave ooláádmudo pargoost.
Lean hui duhtavaš foruma loahppaárvalussii ja SPR barggai olu loahppaárvalusa ovdii.	“ Lam uáli tuđâvâš foorum almosciälkkámušân já SPR poorgâi ennuv almosciälkkámuš oovdân.
Čállingotti álgomuttu evttohusas loahppaárvalussan ii lean álggos sátnige eamiálbmogiid vuoigatvuođain.	Čäällimkode vuáđusteijee iävtuttâsâst almosciälkkámuššân ij lamaš aalgâst säänigin algâaalmugij vuoigâdvuođâin.
Dál eamiálbmogiid vuoigatvuođat leat vuhtiiváldon viidát loahppaárvalusas ja dan guoibmevuohtaprográmmain.	Tääl algâaalmugij vuoigâdvuođah láá valdum vuotân vijđáht almosciälkkámušâst já ton kyeimivuođâohjelmijn.
Lea dehalaš, ahte eamiálbmogiid vuoigatvuođat vuhtiiváldojit horisontálalaččat ” muitala Näkkäläjärvi duđavažžan.	Lii tehálâš, et algâaalmugij vuoigâdvuođah váldojeh vuotân horisontaallávt ” muštâl Näkkäläjärvi tuđâvâžžân.
Forum gáibida loahppaárvalusas, ahte davvi dimenšuvnna ja eamiálbmogiid gaskasaš ovttasbarggu galgá lasihit ja čiekŋudit.	Foorum vaađâi almosciälkkámušâstis, et tave ooláádmudo já algâaalmugij koskâsii oovtâstpargo kalga lasettiđ já jieŋâlmittiđ.
Birasguoibmevuođas forum ávžžuhii stáhtaid sihkkarastit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ovddidettiin ođasmuvvi energiija.	Pirâskyeimivuođâst foorum avžuuttij staatâid turviđ algâaalmugij vuoigâdvuođâid uđâsmuvvee energia oovdeddijn.
Lassin luondduresurssaid ávkingeavaheamis galgá giddet erenomáš fuopmášumi eamiálbmogiid vuoigatvuođaide ja kultur- ja birasváikkuhusaide. ”	Lasseen luánduriggoduvâiguin ávhástâldijn kalga kiddiđ eromâš huámášume algâaalmugij vuoigâdvuođáid já kulttuurlijd já pirâslijd vaikuttâssáid.
Lean erenomáš duhtavaš go loahppaárvalusas gáibiduvvui, ahte ođasmuvvi energiijahámiid ja luondduresurssaid ávkingeavaheapmi eai oaččo áitit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid.	“ Lam uáli tuđâvâš ko almosciälkkámuš vátámâššân lâi, et uđâsmuvvee energiahamijguin já luánduriggoduvâiguin ávhástâllâm ij uážu äštiđ algâaalmugij vuoigâdvuođâid.
Maiddái Ruošša stáhta dohkkehii dás namuhuvvon hábmemiid.	Meid Ruošâ staatâ tuhhiittij mieldičuávvoo hammiimijd.
Bieggafápmorusttegat leat birra sámeguovllu áitán boazodoalu.	Pieggâvyeimimuorâstuvah láá jieškote-uv sämmilij asâttem kuávluid áštám puásuituálu.
Luondduresurssaid ávkingeavaheapmi, nugo oljju bovren, erenomážit Ruoššas lea áitán máŋggaid eamiálbmogiid áigáiboađu ja kultuvrra jotkkolašvuođa.	Luánduriggoduvâiguin ávhástâllâm, tego oljo poorám, eromâšavt Ruošâst lii áštám maaŋgâi algâaalmugij áigápuáđu já kulttuur jotkâšume.
Sávvamis loahppaárvalus vuhtiiváldo Ruošša energiijapolitihkas. ”	Tuáivumield almosciälkkámuš váldoo vuotân Ruošâ energiapolitiijkâst. ”
Näkkäläjärvi muitala.	Näkkäläjärvi muštâl.
Forum evttohii, ahte sosiála- ja dearvvasvuohtaguoibmevuhtii váldošii ođđa oassi, mii guoská árbevirolaš ealáhusaid sihkkarastima ja ovddideami. ”	Foorum iävtuttij, et sosiaal- já tiervâsvuođâkyeimivuotân valduuččij uđđâ uási, mii kuáská ärbivuáválij iäláttâsâi turvim já ovdedem.
Dát lea oalle dehalaš evttohus.	“ Taat lii uáli tehálâš iävtuttâs.
Árbevirolaš ealáhusaid heajos gánnáhahttivuohta ja ealáhusaiguin barganeavttuid hedjoneapmi leat dagahan muhtin eamiálbmotservošiin lossa váttisvuođaid.	Ärbivuáválij iäláttâsâi hiäjus kannattemvuotâ já iäláttâsâi hárjuttemiävtui hiäjunem lii jođettâm motomijn algâaalmugsiärvusijn tuođâlijd vädisvuođáid.
Ovdamearkan Kanadas, go njurjonáhki gávpi lea EU:a gildosa dihte geahppánan, meahcásteaddjiid boađut leat njiedjan ja máŋgasat leat gártan heaitit ealáhusa.	Ovdâmerkkân Kanadast, ko nuárjunähkikävppi lii EU kieldim keežild uccom, te miäcásteijee tienâstääsi lii hiäjusmâm já maŋŋgah láá karttâm luoppâđ iäláttâsâst.
Dát lea dolvon sosiálalaš váttisvuođaide nugo alkoholismii ja juoba iešsorbmemiidda ” Näkkäläjärvi čilge.	Taat lii jođettâm sosiaallijd vädisvuođáid tegu alkoholismân já jobá jiešsurmijd ” Näkkäläjärvi muštâl.
Davvi dimenšuvnna ođđaseamos guoibmevuohta lea kulturguoibmevuohta.	Tave ooláádmudo uđđâsumos kyeimivuotâ lii kulttuurkyeimivuotâ.
Forum deattuhii, ahte eamiálbmogiid aktiivvalaš oassálastin kulturguoibmevuhtii lea erenomáš dehalaš. ”	Foorum tiäduttij, et algâaalmugij aktiivlâš uásálistem kulttuurkyeimivuotân lii eromâš tehálâš.
Eamiálbmogiin lea olu addámuš kulturguoibmevuhtii.	“ Algâaalmugijn lii ennuv addeelmâš kulttuurkyeimivuotân.
Eamiálbmogiid musihkka, dáidda, duodji ja ovdanbukti dáidagat galggašedje leat guoibmevuođa guovddážis ” Näkkäläjärvi oaidná.	Algâaalmugij muusik, taaidâ, tyeji já oovdânpyehtee taiduuh kolgâččii leđe kyeimivuođâ kuávdážist ” Näkkäläjärvi uáiná.
” Dál leat ožžon dehalaš áššiid foruma loahppaárvalussii ja mii galgat fuolahit das, ahte dat maiddái vuhtiiváldojit davvi dimenšuvnna sierra guoibmevuođain ja ovttasbarggus.	“ Tääl lep finnim tehálijd aašijd foorum almosciälkkámušân já mij kolgâp huolâttiđ tast, et toh meiddei váldojeh vuotân tave ooláádmudo jieškote-uv kyeimivuođâin já oovtâstpargoost.
Mii eamiálbmogat ja SPR galgat ráhkadit evttohusaid das, mo loahppaárvalusa dehalaš áššiid sáhttá ollašuhttit.	Mij algâaalmugeh já säämi parlamentaarlâš rääđi kolgâp rähtiđ iävtuttâsâid tast, maht julgáštâsâst čuážžoo tehálijd aašijd puáhtá olášuttiđ.
Erenomážiti mii galgat guorahallat dan, mo eamiálbmogiid osolašvuođa sáhttá buoremusat sihkkarastit davvi dimenšuvnna ovttasbarggus.	Eromâšávt mij kolgâp suogârdâllâđ tom, maht algâaalmugij uásálistemvuođâ puáhtá pyeremustáá turviđ tave ooláádmudo oovtâstpargoost.
Boahtit giehtadallat ášši SPR:a stivrra čuovvovaš čoahkkimis cuoŋománus ja sávvamis oažžut dalle válmmaštallanbarggu bures álgui ”, Näkkäläjärvi muitala.	Puáttip kieđâvuššâđ ääši SPR stiivrâ puáttee čuákkimist cuáŋuimáánust já tuáivumield finnip talle valmâštâllâmpargo pyereest aalgân ”, Näkkäläjärvi muštâl.
Davvi dimenšuvnna goalmmát parlamentáralaš forum lágiduvvo Ruoššas jagi 2013.	Kuálmád tave ooláádmudo parlamentaarlâš foorum uárnejuvvoo Ruošâst ive 2013.