tiedote_poluraps.pdf.xml

SÁMEDIKKI STIVRA CELKKII BOAZODOALLO- JA LUODDUEALÁHUSAID	SÄMITIGE STIVRÂ CEELHIJ PUÁSUITUÁLU- JÁ LUÁNDUIÄLÁTTÂSÂI RUTTÂDEMLAAVÂST
Sámedikki stivra attii 17-siidosaš cealkámuša Eana- ja meahccedoalloministeriija válmmaštallan ráđđehusa evttohusas boazodoallo- ja luondduealáhusaid ruhtadanlágas (maŋŋá POLURA) čoahkkimis 28.5.2009.	Sämitige stivrâ adelij 17-sijđosâš ciälkkámuš Eennâm- já meccituáluministeriö valmâštâllâm stiivrâ iävtuttâsâst puásuituálu- já luánduiäláttâsâi ruttâdemlaavâst (maŋ. POLURA) čuákkimistis 28.5.2009.
Sámediggi anii buorrin, ahte evttohusas doarjaga oažžuid ahkerádjá bajiduvvo 63 jagis 65-jahkái ja atná dan leat vuođustallon.	Sämitigge oonij pyerrin já oonij tom lemin še agâstâllum, et iävtuttâsâst torjuu uážžoi aherääji loptejuvvoo 63 ivveest 65-ihán.
Positiivvalaš lea maiddái dálá vehá buoret skáhppondoarjagat mohtorgielkkáid ja njealjejuvllagiid skáhppomii ja lassin boazodáluid vuođđodivvumii.	Positiivlâš lii meiddei tááláást ucánjáhháá pyerebeh haahâmtorjuuh- moottorkiälhái já muávloi hahâmân sehe puásuitáálui vuáđutivomân.
Sámediggi lea oalle duhtameahttun dan vuohkái mo POLURA-láhkaásaheapmi lea válmmaštallon.	Sämitigge lii uáli tutâmettum tom vuáhán maht POLURA-lahâasâttâs lii valmâštâllum.
J. 2007 vuođđoláhkaváljagoddi lea gáibidan, ahte sámedikki ovddastusa láhkaválmmaštallamis galgá sihkkarastit álggu rájes ja stáhtaráđđi galgá álgit oppalašođastussii, mas sámiid kultuvrralaš ja vuoigatvuođalaš sierrasajádat váldojuvvo áššelaččat vuhtii.	Ive 2007 vuáđulahâváljukodde lii vaattâm, et sämitige ovdâstem lahâvalmâštâlmist kalga visásmitteđ aalgâ rääjist já staatârääđi kalga riemmâđ olesuđâsmitmân, mast sämmilij kulttuurlâš já vuoigâdvuođâlâš sierânâssajattâh váldoo ääšimiäldásávt vuotân.
Vuođđoláhkaváljagotti rávvagat eai leat ollašuvvan.	Vuáđulahâváljukode raavâ ij lah olášum.
Sámediggi oaidnáge, ahte POLURA evttohus lea čielgasit sámeálbmoga ja sámeboazodoallokultuvrra vealaheaddji mátta boazodoalu ektui.	Sämitigge uáiná-uv POLURA iävtuttâs lemin čielgâsávt säämi aalmug já säämi puásuituálukulttuus olgošteijee verdittijn máddáápiälááš puásuituálun.
Sámediggi lea oalle duhtameahttun láhkatekstii ja dan sisttisdoallan áššefeaillaide ja teavsttas vuhtton jurddašanvuohkái sámeboazodollui.	Sämitigge lii uáli tutâmettum lahâteekstân já ton sistetoollâm äššifeiluid já teevstâst spejâlistee munejuurdâlâšvuotân säämi puásuituálu kuáttá.
Sámedikki perspektiivvas evttohus POLURA ii ovddas buori láhkaválmmaštallanvuogi.	Sämitige uáinimčievâst iävtuttâs POLURA:n ij oovdâst šiev lahâvalmâštâllâmvyevi.
Sámediggi evttohage, ahte POLURA galggašii divvut dahje válmmaštallat ollásit ođđasit vuhtii váldimiin vuođđoláhkaváljagotti rávvagiid ja sámekultuvrra suoji.	Sämitigge iävtut-uv, et POLURA kolgâččij tivvoođ tâi valmâštâllâđ ollásávt uđđâsist väldimáin vuotân vuáđulahâváljukode ravvuid já sämikulttuur syeje.
Cealkámušas Sámediggi geardduha POLURA- bargojovkui evttohuvvon evttohusa guođohandoarjagis, man galgá sihkkarastit POLURAs sorjjasmeahttun sierraruhtademiin.	Ciälkkámušâstis Sämitigge täävist POLURA-pargojuávkun toohâm iävtuttâsâs kuáđuttemtorjust, mon kalga turviđ sierânâsruttâdâssáin, já mii ij lah POLURAst kiddâ.
Sámediggi evttoha, ahte sámiid ruovttuguovllus várrejuvvo 420 000 euro sturrrosaš guođohandoarjja.	Sämitigge iävtut, et sämikuávlun väriduvvoo 420 000 euro ihásâš kuáđuttemtoorjâ.
Doarjaga mearri vuođđuduvvá sámeguovllu bálgosiid ollašuvvan rehketdollui boazodoallojagis 2007-2008.	Torjuu meeri vuáđuduvá sämikuávlu palgâsij olášum ruttâtuálun puásuitipšomivveest 2007-2008.
Doarjaga rehkenastima vuođđun lea govttolašvuohta ja ovttaveardásašvuohta.	Torjuu rekinistem vuáđustâssân lii kuáhtulâšvuotâ já oovtviärdásâšvuotâ.
Doarjaga dárkkuhussan lea buhttet guođoheamis boahtán badjelmearálaš boaldámuš- ja reaidogoluid.	Torjuu uáivilin lii sajanmäksiđ kuáđutmist šaddee paijeelmiärásâš puáldámuš- já kálvudâhkoloid.
Lassin doarjaga bokte sihkkarasto badjealbmáid dássebeallásaš meannudeapmi.	Lasseen torjuu pehti tähiduvvoo puásuituálleid täsipiälásâš kohtâlem.
Eará sajis boazodikšunguovllus badjealbmáid boađuiddási bajidit suoidne- ja bealdobuhtadusat.	Eres puásuituálukuávlust puásuituállei tienâstääsi loptejeh syeini- já piäldusajanmáávsuh.
Doarjagiin eandalitge sihkkarasto sámeboazodoallomálle jotkkolašvuohta.	Eromâšávt torjuin tähiduvvoo säämi puásuituálumaali jotkum.
Sámediggi evttoha, ahte stáhtaráđis álggahuvvo jođánit válmmaštallot boazodoallolága oppalašođastus, mas vuhtii váldojuvvo sámeboazodoalu riikkaidgaskasašvuoigatvuođalaš ja vuođđolágalaš suodji.	Sämitigge iävtut, et staatârääđist riämmoo jotelávt valmâštâllâđ puásuituálulaavâ olesuđâsmittem mast váldoo vuotân säämi puásuituálu aalmugijkoskâsâšvuoigâdvuođâlâš já vuáđulavâlâš syeji.
Boazodoallolága ođastusas galgá guorahallat maiddái vugiid maidguin sámenissoniid vejolašvuođat bargat boazodoaluin sihkkarastojit.	Puásuituálulaavâ uđâsmitmist kalga suogârdâllâđ meiddei vuovijd moi vievâst torvejuvvojeh säämi nisonij máhđulâšvuođah porgâđ puásuituálust.
Sámediggi gávnnaha, ahte POLURAs evttohuvvon nuorra badjealbmáid álggahandoarjja lea gávnnahuvvon doaibmevaš vuogádahkan ja erenomáš dárbbašlažžan sámiid ruovttuguovllus.	Sämitigge pááhud, et POLURAst iävtuttum nuorâ puásuituálupargei algâttemtoorjâ lii páhudum tuáimee vuáhádâhhân já eromâš tárbulâžžân sämikuávlust.
Doarjaga ruhtadeapmi lea nohkan dábálaččat gaskan iige buot hálideaddjiide ja doarjjaeavttuid deavdi ohcciide leat sáhttán mieđihit ruhtadeami.	Torjuu ruttâdem lii nuuhâm ovttuu koskân ige puohháid halulijd já toorjâiävtuid tevdee occeid lah puáhtám mieđettiđ ruttâdem.
Ruhtadeapmi ii galgga vuođđuduvvat vihkkehallamii ja ruhtadeami galgá sihkkarastit doarjjaeavttuid deavdi ohcciide.	Ruttâdem ij koolgâ vuáđuduđ kuorâttâllâmvárásâšvuotân já ruttâdem kalga turviđ toorjâiävtuid tevdee occeid.
Álggahandoarjaga mearis ja mieđiheamis galgá vuhtii váldit sámiid vuođđolágalaš sajádaga ja sámiid ruovttuguovllu nana sámeboazodoalloárbevieru.	Algâttemtorjuu meereest já mieđeetmist kalga väldiđ vuotân sämmilij vuáđulavâlâš sajattâh já sämikuávlu noonâ säämi puásuituáluärbivyehi.
Sámedikki cealkámuš gávdno obban čujuhusas www.samediggi.fi – cealkámušat 2009.	Sämitige ciälkkámuš kávnoo ubbân čujottâsât www.samediggi.fi – lausunnot 2009.
Lassidieđut: I várreságajođiheaddji Irja Seurujärvi-Kari	Lasetiäđuh: I värisaavâjođetteijee Irja Seurujärvi-Kari irja.seurujarvi-kari@samediggi.fi