tiedote_saamelaisen_kulttuuriperinnon_suoja_v48.pdf.xml

Sámi kulturárbbi suoji ferte buoridit	Säämi kulttuuräärbi syeje kalga pyerediđ
Sámedikki 3.12. lágidan semináras Levis ságastallui sámi kulturárbbi suoji dárbbuin.	Sämitige 3.12. ornim seminaarâst Levist savâstâllui säämi kulttuuräärbi syeje táárbuin.
Semináras bođii ovdan, ahte sámekultuvrra suoji buorideapmi gáibida lasi resurssaid ja rávvagiid.	Seminaarâst čielgâi, et sämikulttuur syeje pyeredem váátá lase naavcâid já ravvuid.
Seminára rahpan sámedikki ealáhus- ja vuoigatvuođalávdegotti várreságajođiheaddji Heikki Paltto muitalii sámegiela ja ealáhusaid gaskavuođas. ”	Seminaar lehâstâm sämitige iäláttâs- já vuoigâdvuođâlävdikode värisaavâjođetteijee Heikki Paltto muštâlij sämikielâ já iäláttâsâi koskâvuođâst.
Sámegiela ja sámeealáhusaid boahttevuohta laktásit oktii.	“ Sämikielâ já sämi-iäláttâsâi puátteevuotâ lohtâsává oohtân.
Almmá fámolaš sámeealáhusaid sámegiella hedjona ”.	Eellimvuáimálij sämi-iäláttâsâittáá sämikielâ hiäjusmuvá ”.
Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi hálai sámiid ávnnahis kulturárbbi suodjaleami dilis Suomas ja sámedikkiid gaskasaš ovttasbarggus.	Sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi sáárnui säämi immateriaallâš kulttuuräärbi suojâlem tiileest Suomâst já sämitige koskâsii oovtâstpargoost.
Ságajođiheaddji Näkkäläjärvi lohpidii lávga ovttasbarggu sámi álbmotservošiin sámekultuvrra sajádaga buorideapmin. ”	Saavâjođetteijee Näkkäläjärvi lopedij čovgâ oovtâstpargo säämi aalmugsiärváduvváin sämikulttuur sajattuv pyereedmân.
Mii, sámediggi ja dáiddarat ja duojárat galggašeimmet čohkket fámuid oktasaš sámekulturpolitihkalaš prográmma ráhkadeapmái.	“ Mii, sämitigge já taidâreh já tuájáreh kolgâččijm ovtâstittiđ vuoimijdân ohtsii säämi kulttuurpoolitlii ohjelm rähtimân.
Sámediggi lágida giđđat 2011 oktasaščoahkkima sámiid kultur- ja dáiddaservviiguin.	Sämitigge uárnee kiđđuv 2011 ohtsii čuákkim säämi kulttuur- já taaidâservijguin.
Čoahkkimis lea dárkkuhus ovttas válmmaštallat evttohusaid sámeskultuvrra suoji buorideapmin.	Čuákkimist lii uáivilin valmâštâllâđ oovtâst iävtuttâsâid sämikulttuur syeje pyereedmân.
Sámekultuvrra suoji buorideapmi gáibida lasi resurssaid ja vuoigatvuođalaš suoji ovddideami ”	Sämikulttuur syeje pyeredem váátá lase naavcâid já vuoigâdvuođâlii syeje ovdedem ”
Sámemusea Siidda, sámi álbmotmusea, hoavda Tarmo Jomppanen gieđahalai ságastis sámi materiálalaš kulturárbbi suodjaleami dárbbuid. ”	Sämimuseo Siijdâ, sämmilij aalmugmuseo, jođetteijee Tarmo Jomppanen kieđâvušâi jieijâs saavâst säämi materiaallii kulttuuräärbi suojâlem táárbuin.
Museadoaimma ja sámi materiálalaš kultuvrralaš suoji ovddideami sihkkarastima várás Suoma museain leahkki sámečoakkáldagaid galggašii oažžut sámeservoša bálvalussii ja čoakkáldagaid galggašii oažžut almmolaččat oidnosii.	“ Museotooimâ já säämi materaallii kulttuurlâš syeje ovdedem turviimân Suomâ museoi sämičuágálduvâid kolgâččij finniđ sämisiärváduv palvâlusân já čuágálduvâid kolgâččij finniđ almolávt uáinusân.
Čuovvovaš ráđđehusáigodahki galgá ásahit ulbmilin Sámemusea Siidda viiddideami ja dan ruhtadeami sihkkarastima. ”	Puáttee haldâttâspajan kalga asâttiđ mittomeerrin Sämimuseo Siijdâ vijđedem já ton ruttâdem turvim. ”
Sámi Duodji rs ságajođiheaddji Rauna Triumf muitalii duoji kultuvrralaš mearkkašumis ja duoji doarjjadárbbuin. ”	Sámi Duodji ry saavâjođetteijee Rauna Triumf muštâlij säämi tyeje kulttuurlii merhâšuumeest já säämi tyeje toorjâtáárbuin.
Duodji lea eallinvuohki, sámi sosiálalaš vuogádaga oassi, mainna bajásšaddojuvvo ja ohppojuvvo.	“ Tyeji lii eellimvyehi, uási säämi sosiaallii vuáháduv, moin ulmuuh šaddeh já uáppih.
Duodji lea sámiid kollektiivvalaš opmodat ja dat ovdanbuktá sámekultuvrra holisttalaš jurddašeami, mas buot váikkuhit buot áššiide.	Tyeji lii sämmilij kollektiivlâš omâdâh já tot puáhtá uáinusân sämikulttuur holistilii jurdâččem, mast puoh ääših vaikutteh puoh aššijd.
Lea váidalahtti, ahte Sámi Duoji sajádat ii leat doarvái buorre skuvlemis ja servodagas.	Lii vaidâlittee, et Sámi Duodji sajattâh ij lah tuárvi pyeri škovliimist já ohtsâškoddeest.
Sámi Duoji sihkkarastin eaktuda lasi resurssaid ja duoji skuvlema ovddideami sámi vuolggasajiin.	Sámi Duodji turvim váátá lase naavcâid já tyeje škovlim ovdedem kolgâččij tábáhtuđ säämi vuolgâsoojijn.
Lassin háliidan giitit sámedikki ja sámedikki ságajođiheaddji Sámi Duoji dárbbuid fuopmášeamis ”.	Lasseen halijdâm kijtteđ sämitige já ton saavâjođetteijee Sámi Duodji táárbui vuotânväldimist ”.
Juoigi, sámedikki stivrra lahttu Petra Magga-Vars muitalii luođi mearkkašumis sihke sániiguin ja juoigamiin: ” Luohti govve sámekultuvrra.	Jyeigee, sämitige stiivrâ jeessân Petra Magga-Vars muštâlij juoigâm merhâšuumeest nuuvt sanijguin ko juáigusijguin-uv: “ Juáigus čáittá sämikulttuur.
Luođi sisdoaluin sáhttá čielgasit oaidnit báikkálaškultuvrra iešvuođaid ja oahppat máttarvánhemiid historjjás.	Juáigus siskáldâsâst puáhtá čielgâsávt uáiniđ páihálii kulttuur almoonmijd já oppâđ madârvanhimij historjást.
Luođi sajádat ii Suomas leat doarvái buorre.	Juáigus sajattâh ij lah Suomâst tuárvi pyeri.
Luohti dárbbaša eanet doarjaga, resurserema ja oidnoma olles Suomas.	Juáigus taarbâš eenâb torjuu, resurssistem já uáinusistorroom ubâ Suomâst.
Skuvllat galggašedje váldit luođi oahppaplánaid oassin vuoi luođis boahtá servodaga lunddolaš oassi. ”	Škoovlah kolgâččii väldiđ juáigus máttááttâsvuámij uássin, vâi juáigusist finniiččij ohtsâškoodán luándulii uási ”.
Seminára sáddii nana signála oahpahus- ja kulturministeriijai, sámediggái ja sámi oahpahusguovddážii sámeduoji oahpahusa ovddidandárbbuin.	Seminaar vuolgâttij noomâ viestâ máttááttâs- já kulttuurministeriön, sämitiigán já säämi máttááttâskuávdážân säämi tyeje máttááttâs ovdedemtáárbuin.
Sámi oahpahusguovddáža sámeduoji oahpahus ii bálval sámekultuvrra dárbbuid, go oahpahus lágiduvvo suopmelaš kultuvrra vuolggasajiin.	Säämi máttááttâskuávdáá säämi tyeje máttááttâs ij palvâl sämikulttuur táárbuid, ko máttááttâs tábáhtuvá syemmilâš kulttuur vuolgâsoojijn.
Seminára gávnnahii, ahte skuvlla oahpahusa galgá nuppástuhttit nu, ahte oahpahus hovkkahallá maiddái sámenuoraid.	Seminaar páhudij, et škoovlâ máttááttâs kalga nubástutteđ nuuvt, et máttááttâs hokâttâl meid säminuorâid.
Kulturministtar Wallin sáddii čálalaš dearvvahusa seminárai.	Kulttuurminister Wallin vuolgâttij kirjálii tiervâttâs seminaarân.
Girdinstreaika esttii kultur- ja valástallanministara mátkki Levii.	Kirdeejasko eestij kulttuur- já valastâllâmminister määđhi Levin.
Ministtar Wallin muitalii diehtit Suomas ássi ruoŧagielat olmmožin makkár lea eallit giellavehádahkan.	Minister Wallin muštâlij tietimist Suomâst ellee ruotâkielâlâžžân, maggaar lii eelliđ kielâucceeblovvoost.
Iežan duogáža dihte sáhtán bures govahallat mo din mielas orru, go bealuštehket iežadet vuoigatvuođaid.	Jieččân tuáváá keežild puávtám pyereest jurdâččiđ, maht tist oro ko piäluštvetteđ jieijâd vuoigâdvuođâid.
Ministtar Wallin čálii leat erenomáš ilolaš das, ahte sámenuorat leat nu aktiivvalaččat sámekultuvrra gáhttemis ja ovddideamis. ”	Minister Wallin čaalij, et sun lii eromâš ilolâš tast, et säminuorah láá nuuvt aktiivliih sämikulttuur aaitârdmist já oovdedmist.
Ráđđehusa boahtte jagi bušehttii gullá maiddái sámegielat oahppamateriálamearreruđa bajideapmi.	“ Haldâttâs puáttee ive budjetiävtuttâsân kulá meiddei sämikielâlii oppâmateriaalmeriruuđâ luptim.
Lasáhusain máinnašuvvo, ahte sámegielat oahppamateriálaruđain galgá čujuhit doarvái ruđaid maiddái nuortalaš- ja anárašgielat oahppagirjjiide. ”	Lasattâsâin mainâšuvvoo, et sämikielâlij oppâmateriaalruuđâin kalga čuosâttiđ tuárvi ennuv ruuđâid meid nuorttâ- já aanaarsämikielâlâš oppâkirjijd. ”
, Wallin čálii.	, Wallin čaalij
Lassidieđut: Ságajođiheaddji Näkkäläjärvi (050-5242109) Seminára ságajođiheaddji Aslak Paltto (+358405620354)	Lasetiäđuh: Saavâjođetteijee Näkkäläjärvi (050-5242109) Seminaar saavâjođetteijee Aslak Paltto (+358405620354)