index2.php_option=com_content_task=view_id=1000_lang=davvi.html.xml

Sajosa auditorio dievai álbmotbeaivve ávvudeaddjiin	Aalmugpeeivi juhle kiäsuttij ulmuid Saijoos auditorio tievâ
Sámiid álbmotbeaivve Anáris lei fállun máŋggalágan prográmma buot ahkásaččaide ja beaivvi bajálašte Sámedikki lágidan eahketdoalut Sámekulturguovddáš Sajosa auditorios.	Säämi aalmugpeeivi Anarist lâi fálusist maaŋgâlágán ohjelm puoh ahasáid já peeivi njunoštábáhtus lâi Sämitige ornim eehidjuhle Säämi kulttuurkuávdáš Saijoos auditoriost.
Ávvudeapmi devddii Sajosa auditorio gussiin, ávvudeami ledje boahtán čuovvut miehtá sámeguovllu s. 350 olbmo.	Juhle kiäsuttij Saijoos auditorio tievâ ulmuid, juhle lâi puáttâm čuávvuđ suulân 350 ulmud miätá sämikuávlu.
Ávvudeami sáhtii čuovvut maiddái live stream-vuolggahusa bokte, mii čohkkii ruvtto lusa badjel čuohte geahčči.	Juhle peesâi čuávvuđ meid live stream-vuolgâttâs peht, mii nuurâi ruuvdu paaldân pajeláhháá 100 keččed.
Ávvudeami rahpanságas Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi bajidii ovdan ovddit buolvvaid garra barggu sihke servviid dehálaš rolla kultuvrra seailluheamis.	Juhle lekkâmsaavâst Sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi puovtij oovdân oovdeb suhâpuolvâi korrâ pargo sehe seervij tergâdis rooli kulttuur siäilumist.
Son maiddái deattuhii nuorra dáiddáriid mearkkašumi, geat barget servodatlaš ja searvvušlaš dáidaga modearnna teknologiija vehkiin, juhket dieđuid sápmelaččain áibbas ođđa vugiin ja bastet burgit váldokultuvrra ráhkadan stereotypiaid sámiin.	Sun meid tiäduttij nuorâ taaidârij merhâšume, kiäh rähtih ohtsâškodálii já siärvuslii taiđuu moodeern teknologia vievâst, jyehih tiäđu sämmilijn aaibâs uđđâ vuovijn já pasteh raččođ väldikulttuur lääččim stereotypiaid sämmilijn.
Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi oaidná sápmelaččaid boahttevuođa čuovgadin: ” Sámeálbmoga boahttevuohta ii leat eahpesihkkar nu guhká, go seailluhit kultuvrra árvvuid, árbevieruid ja searvvušlašvuođa.	Sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi uáiná sämmilij puátteevuođâ čuovvâdin: ” Sämiaalmug puátteevuotâ ij lah epivises nuuvt kuhháá, ko siäiluttep mii kulttuur áárvuid, ärbivuovijd já mii siärvuslâšvuođâ.
Boahttevuohta lea čuovgat.	Mii puátteevuotâ lii čuovvâd.
Sámi identitehta lea nanus.	Sämmilâš identiteet lii kievrâ.
Mii diehtit, geat mii leat, gos boahtit ja gosa leat mannamin. ”	Mij tiettip, ete kiäh mij lep, kost mij puáttip já kuus mij lep monâmin. ”
Álbmotbeaivve ávvudemiin loaiddastedje njunuš sámeartisttat miehtá sámeguovllu.	Aalmugpeeivi juhleest lávdástii sämiartisteh miätá sämikuávlu.
Ávvudeamis juige Suoma Big Brother gilvvus birgen Andte Gaup-Juuso ja guovdageaidnolaš Inger Marie Nilut.	Juhleest juoigáin Suomâ Big Brother kištoost miänástum Andte Gaup-Juuso já kuovdâkiäinulâš Inger Marie Nilut.
Nuortalašgielat artistan gulaimet Jaakko Gauriloff sihke Anna Lumisalmi ja Tauno Ljetoff.	Nuorttâlâškielâ kullui Jaakko Gauriloff sehe Anna Lumisalmi já Tauno Ljetoff oovdânpyehtimijn.
Ávvudeamis loaiddastedje maiddái Aila duo, Ánnámáret Ensemble ja Hildá Länsman ovttas Erkki Feodoroffiin, Nicholas ja Kevin Francettiin.	Juhleest lávdástii meid Aila duo, Ánnámáret Ensemble sehe Hildá Länsman, kiäin čuojâttii Erkki Feodoroff sehe Nicholas já Kevin Francett.
Rauna Paadar-Leivo muitalii ávvudeamis mánnávuođa ja nuorravuođa muittuin, lassin ávvudeamis čájehuvvojedje Ima Aikio-Arianaick musihkkavideot Unna guoláš čierru, Buoidda jorrá borrá, Stálu čiegát.	Rauna Paadar-Leivo mainâstij juhleest pärnivuođâ já nuorâvuođâ muštoin, lasseen juhleest oovdânpuovtii Ima Aikio-Arianaick muusikvideoh Unna guoláš čierru, Buoidda jorrá borrá já Stálu čiegát.
Andte Gaup-Juuso	Ánnámáret Ensemble