index2.php_option=com_content_task=view_id=1002_lang=davvi.html.xml
Sámediggi doarjala riikkabeaiáirasiidda
Sämitigge kiäsá aalmugovdâsteijeid
Sámedikki stivra čoahkkanii 10.2.2015 telefončoahkkimii.
Sämitige stivrâ čokkânij 10.2.2015 puhelinčuákkimân.
Sámedikki stivra mearridii sáddet ávžžuhusa buot Suoma riikkabeaiáirasiidda, vai riikkabeaivvit dohkkehivččii Ráđđehusa evttohusaid sámediggelága ođastussan ja ILO 169-soahpamuša ratifiseremis ráđđehusa evttohusa mielde vel dán riikkabeaibajis.
Sämitige stivrâ meridij vuolgâttiđ áánnum puoh Suomâ aalmugovdâsteijeid, vâi ovdâskodde tuhhiittičij haldâttâs iävtuttâsâid sämitiggelaavâ uđâsmitmân já ILO 169-sopâmuš ratifisistmân haldâttâs iävtuttâsâi miäldásávt vala taan ovdâskoddepaajeest.
Stivra deattuhii, ahte lea vealtameahttun, ahte sámediggeláhkii evttohuvvon sámedikki válggaide guoski njuolggadusat čuvvojuvvojit čavčča 2015 válggain.
Stivrâ tiäduttij, ete lii velttidmettum, ete sämitiggelaahân oovdânpuohtum sämitige valjáid kyeskee njuolgâdusâid nuávditteh čoovcâ 2015 vaaljâin.
Stivra deattuhii, ahte goasge ovdal riikkabeivviin ii leamaš láhkaevttohus, mas livččii sámedikki ja stáhtaráđi dievas doarjja.
Stivrâ tiäduttij, ete kuássin ovdil ovdâskoddeest ij lah lamaš lahâiävtuttâs, mast ličij sämitige já staatâräädi oles toorjâ.
Evttohusaid doarju viiddes sámeservodat sihke nuortalaččaid giličoahkkin.
Iävtuttâsâid tuárju vijđes sämisiärvádâh sehe nuorttâlâšâi sijdâčuákkim.
Sámediggi sávvá, ahte evttohusain eai šattaše bellodatpolitihkalaš gažaldagat, muhto baicce evttohusaide gávdnošii viiddes doarjja rastá bellodatrájáid ja riikkabeaivvit čájehivččii suopmelaš demokratia fámu ja návccaid dahkat vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođalaš mearrádusaid.
Sämitigge tuáivu, ete iävtuttâsâin iä šodâččii piäládâhpoolitliih koččâmušah, peic iävtuttâssáid kavnuučij vijđes toorjâ piäládâhraajij rasta já ovdâskodde čáitáčij syemmilii demokratia vyeimi já naavcâ toohâđ vuáđu- já olmoošvuoigâdvuođâi kuáttá mietâmielâlijd miärádâsâid.
Sámediggi deattuhii, ahte riikkabeivviin lea historjjálaš vejolašvuohta čoavdit dili ja dohkkehit ráđđehusa evttohusaid ja báhcit Suoma historjái vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid ektui miehtemielalaš riikkabeaivin.
Sämitigge tiäduttij, ete ovdâskoddeest lii historjálâš máhđulâšvuotâ čuávdiđ tile já tuhhiittiđ haldâttâs iävtuttâsâid já pääcciđ Suomâ historján ovdâskodden, mii lii mietâmielâlâš vuáđu- já olmoošvuoigâdvuođâi kuáttá.
Olgoáššiidministeria lea bivdán sámedikkis oainnuid eamiálbmogiid rivttiid ovddideamis ja dorvvasteamis ja eamiálbmogiid kulturárbbi dorvvasteamis sihke oassálastimis politihkalaš ja almmolaš eallimii.
Olgoašijministeriö lii pivdám sämitiggeest uáinuid algâaalmugij vuoigâdvuođâi oovdedmist já turviimist já algâaalmugij kulttuuräärbi turviimist sehe uásálistmist poolitlii já almos elimân.
ON:a olmmošvuoigatvuođaráđđi lea julgacealkagisttis gáibidan ON:a eamiálbmotáššiid áššedovdimekanismma gárvvistit áššis raportta.
OA olmoošvuigâdvuođârääđi lii miärádâsciälháttâsist vaattâm OA algâaalmugaašij äššitobdeemekanism rähtiđ ääšist raapoort.
Stivra mearridii sáddet vástádusa olgoáššiidministeria lassin eamiálbmotáššiid áššedovdimekanismii ja sámi parlamentáralaš ráđđái.
Stivrâ meridij vuolgâttiđ vástádâs olgoašijministeriö lasseen algâaalmugaašij äššitobdeemekânismân já säämi parlamentaarlii rááđán.
Sámediggi gieđahalai vástádusastis sámi kulturárbbi dili ja oassálastinvejolašvuođaid almmolaš eallimii.
Sämitigge kieđâvušâi vástádâsâstis sämmilii kulttuuräärbi tile já uásálistemmáhđulâšvuođâid almos elimân.
Sámedikkis eai leat vejolašvuođat váikkuhit dasa, mo sámi ávnnaslaš kulturárbi suodjaluvvo, doalahuvvo, vurkejuvvo ja čájehuvvo.
Sämitiggeest iä lah máhđulâšvuođah vaikuttiđ toos, ete maht sämmilii materiaallii kulttuuräärbi suojâleh, paijeentuálih, vyerkkih já čäittih.
Sámediggi sáhttá beare addit cealkámušaid ja evttohusaid.
Sämitigge puáhtá tuše adeliđ ciälkkámušâid já iävtuttâsâid.
Stuorámus oassi sámi ávnnaslaš kulturárbbis lea museaid vuorkkáin ja arkiivvain sierra riikkaid oaivegávpotguovlluin.
Stuárráámus uási sämmilii materiaallii kulttuuräärbist láá museoi ráájuin já arkkâduvâin sierâ staatâi uáivikaavpugkuávluin.
Sámediggi lea evttohan, ahte iešguđet arkiivvaid diehtu sámiin digiterejuvvošii.
Sämitigge lii iävtuttâm, ete sierâ arkkâduvâin orroo tiäđuid sämmilijn piejâččii digiháámán.
Sámi kulturárbbiin ávkkástallo politihkalaččat ja ekonomalaččat eahpeetihkalaččat almmá, ahte sámesearvvuš sáhtášii dasa seahkanit.
Sämmilii kulttuurárbáin ávhástâleh poolitlávt já ekonomâlávt epieettisávt nuuvt, ete sämisiärvádâh ij pyevti toos tarvâniđ.
Sámi kulturárbi lea dákko buohta almmá lága dorvvu.
Sämmilii kulttuuräärbist ij lah taan uásild lahâasâttem torvo.
Stuorámus áitagat sámi kulturárbái leat dan buorringeavaheapmi, láhkaásaheami fuones ovdáneapmi ja árbevirolaš ealáhusaid heajos sajádat.
Stuárráámus uhkeh sämmilii kulttuuráárbán láá toin ávhástâllâm, ovdánmettum lahâasâttem já ärbivuáválij iäláttâsâi hiäjus sajattâh.
Sápmelaččaid vejolašvuođat doalahit iežaset politihkalaš institušuvnnaideaset ja oassálastit sámeservodahkii leat buorit.
Sämmilij máhđulâšvuođah paijeentoollâđ jieijâs poolitlijd instituutioid já uásálistiđ sämisiärvádâhân láá pyereh.
Sápmelaččain lea vejolašvuohta jienastit sámediggeválggain ja álgit evttohassan.
Sämmilijn lii máhđulâšvuotâ jienâstiđ sämitiggevaaljâin já älgiđ iävtukkâssân.
Nuortalaččain leat iežaset ovddastanorgánat.
Nuorttâlâšâin láá jieijâs ovtâstemorgaaneh.
Sápmelaččat leat ovddastuvvon gielddastivrras Eanodagas, Anáris, Soađegilis ja Ohcejogas.
Sämmiliih láá ovdâstittum kieldâ váldustiivrâin Iänuduvvâst, Anarist, Suáđigilist já Ucjuuvâst.
Gieldda olmmošmearri, bellodagaid politihkka ja sápmelaččaid relatiiva ossodat gieldda jietnavuoigadahtton olbmuin váikkuhit dasa, man galle sámi evttohasa válljejuvvojit gielddastivrii ja makkár doaibmavejolašvuođat sis leat.
Kieldâ ässeemeeri, piäláduvâi politiik já sämmilij koskâmiärálâš uási kieldâ jienâvuoigâdvuođâlijn vaikutteh toos, ete kalle sämmilâš iävtukkâs väljejuvvoo kieldâ váldustiivrân já magareh toimâmáhđulâšvuođah sist láá.
Sámediggi gávnnahii vástádusastis, ahte stáhtalaš válggain sápmelaččaide lea duođaid váttis ja goasii veadjemeahttun oažžut sámi ovddasteaddji riikkabeaiáirrasin dahje europarlamentii almmá mearkkašahtti ekonomalaš doarjaga ja riikkadási dovddusvuođa iige nu, ahte olbmo sápmelašvuohta buktojuvvošii ovdan válgakámppas rahpasit.
Sämitigge pahudij vástádâsâstis, ete staatâ vaaljâin sämmilij lii tuođâi vaigâd já masa máhđuttem finniđ sämmilii ovdâsteijee aalmugovdâsteijen teikâ europarlameentân jis ij lah merhâšittee ekonomâlâš toorjâ já ijge lah väldikode tääsist tubdum ijge nuuvt, ete ulmuu sämmilâšvuotâ puohtuučij oovdân vaaljâkištoost ávusmielâlávt.
Sápmelaččaid vejolašvuođa oassálastit oktasaš áššiid dikšumii ja almmolaš eallimii heajuda sápmelašvuostásaš čálašeapmi.
Sämivuástásâš čäällim hiäjusmit sämmilij máhđulâšvuođâ uásálistiđ ohtsij aašij tipšomân já almos elimân.
Sámedikki stivra mearridii evttohit oahpahus- ja kulturministeriai ja birasministeriai, ahte dat dievasmahtášedje birasbajásgeassima ja – diđolašvuođa ovddideami bargojoavkku sámedikki ovddasteaddjiin.
Sämitige stivrâ meridij oovdânpyehtiđ máttááttâs- já kulttuurministeriön já pirâsministeriön ete toh tievâsmitáččii pirâsšoddâdem já – tiäđulâšvuođâ ovdedem pargojuávhu sämitige ovdâsteijein.
Bargojoavkku bargun lea ee. fuomášit birasbajásgeassima ovddidandárbbuid ja dahkat evttohusaid dain.
Pargojuávhu pargon lii el. tubdâstiđ pirâsšoddâdem ovdedemtáárbuid já toohâđ iävtuttâsâid tain.
Sámedikki oainnu mielde Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat ja biodiversitehtastrategia ja – doaibmaprográmma ollašuhttin gáibidit, ahte sápmelaččaid luonddu máŋggabealatvuhtii laktáseaddji árbevirolaš diehtu ja sámi birasbajásgeassima dárbbut váldojuvvojit vuhtii bargojoavkku barggus.
Sämitige uáinu mield Suomâ aalmugijkoskâsiih kenigâsvuođah já biodiversiteetstratergia- já toimâohjelm olášuttem väätih, ete sämmilij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválâš tiätu já sämmilii pirâsšoddâdem táárbuh váldojeh vuotân pargojuávhu pargoost.
Sámediggi gávnnahii ain, ahte birasbajásgeassin lea sámiide ja sámekultuvrii hui dehálaš.
Sämitigge pahudij ain, ete pirâsšoddâdem lii sämmiláid já sämikulttuurân uáli tergâd.
Sámedikki stivra nammadii ovddasteaddjiid Eanodaga gieldda bieggafápmooppalašláva Akwé: Kon – bargojovkui.
Sämitige stivrâ nomâttij ovdâsteijeid Iänuduv kieldâ pieggâvyeimiuásikaava Akwé: Kon – pargojuávkun.
Eanodahkii válmmaštallo bieggafápmooppalašlávva, mas meroštallojit bieggafápmui heivvolaš guovllut sihke dat guovllut, maidda bieggafápmu ii heive.
Iänudâhân valmâštâleh pieggâvyeimialmoskaava, mast miäruštâleh kuávluid, moh heivejeh pieggâvuáimán sehe taid kuávluid, kuus pieggâvyeimi ij heivee.
Bargojovkui nammaduvvojedje čuovvovaš ovddasteaddjit: Ulla Magga, Tuomas Palojärvi, Per-Oula Juuso, Per-Antti Labba ja Anni-Helena Ruotsala.
Pargojuávkun nomâttii čuávuváid ovdâsteijeid: Ulla Magga, Tuomas Palojärvi, Per-Oula Juuso, Per-Antti Labba, já Anni-Helena Ruotsala.
Sámedikki stivrra čuovvovaš čoahkkin dollojuvvo Anáris 17.2.2015.
Čuávuváš sämitige stiivrâ čuákkim tuálloo Anarist 17.2.2015.