index2.php_option=com_content_task=view_id=1016_lang=davvi.html.xml

Sámedikki stivrra čoahkkin 24.2.2015	Sämitige stiivrâ čuákkim 24.2.2015
Sámedikki stivra čoahkkanii gieđahallat hohpolaš áššiid sámedikki dievasčoahkkima oktavuođas.	Sämitige stivrâ čokkânij kieđâvuššâđ huápulijd aašijd sämitige eidusii čuákkim ohtâvuođâst.
Hohpolaš ášši guoskkai sámedikki oassálastima Giellagáldu-prošektii.	Puoh huápumus äššiubâlâšvuotâ kuoskâi sämitige uásálistmân Kielâkäldee-haahân.
Suoma sámediggi oaččui guovvamánu beallemuttus váilu dieđuid oktasašbargopartneriin ruhtadanohcamuššii.	Suomâ sämitigge finnij kuovâmáánu pelimuddoost váiloo tiäđuid oovtâstpargokuoimijn ruttâdemucâmušân.
Sáfá2-prošeakta lei jođus 1.1.2013-30.6.2014, man áigge doaibman Sámi Giellagáldu lei golmma riikka sámedikkiid oktasaš sámegielaid fidno- ja resursaguovddáš.	Sáfá2-haahâ lâi joođoost 1.1.2013-30.6.2014, mon ääigi toimâm Säämi Kielâkäldee lâi kuulmâ eennâm sämitigij ohtsâš sämikielâi áámmát- já reesuurskuávdáš.
SPR:a stivra mearridii, ahte Suoma sámediggi válmmaštallá ruhtadanohcamuša Giellagáldu joatkkaprošeaktan.	Säämi parlamentaarlii rääđi (SPR) stivrâ meridij, ete Suomâ sämitigge valmâštâl ruttâdemucâmuš Kielâkäldee jotkâprojektin.
Prošeavtta dárkkuhussan lea álggahit Interreg-ruđaiguin prošeavtta Giellagáldu, vuoi Sámi Giellagáldu doaimma sáhtášii álggahit ođđasit ja man áigge resursa- ja fidnoguovddáža bissovaš ruhtadeapmi boađášii sihkkarastot.	Haavâ ulmen lii pieijâđ joton Interreg-ruttâdlâš haavâ Kielâkäldee, vâi Säämi Kielâkäldee tooimâ puávtáččii pieijâđ uđđâsist joton já mon ääigi finniiččii visásmittuđ reesuurs- já áámmátkuávdáá pisovâš ruttâdem.
Giellagáldu barggut leat giellagáhtten, giela ovddideapmi, terminologiijabargu, normerenbargu ja nammabálvalus.	Kielâkäldee pargoid kuleh kielâtipšom, kielâ ovdedem, terminologiapargo, normâdem já nommâdâhpalvâlus.
Prošeavttas barggašedje lullisáme-, juliv-, anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela bargit.	Kielâpargeeh haavâst porgâččii maadâ-, julev-, anarâš-, nuorttâlâš- já tavesämikielâst.
Suoma sámediggi lea prošeavttas váldoprošeaktapartner ja prošeaktapartnerat leat Norgga ja Ruoŧa sámedikkit.	Suomâ sämitigge lii haavâst válduhahâkyeimi já hahâkyeimin láá Taažâ já Ruotâ sämitigeh.
Prošeavtta bistu lea 34 mánotbaji ja dat lea plánejuvvon álgit 1.8.2015 ja nohkat 31.5.2018.	Haavâ pištem lii 34 mánuppaijeed já lii suunnâttâllum, ete tot álgá 1.8.2015 já nohá 31.5.2018.
Prošeavttas barggašedje 12 bargi.	Haavâst porgâččii 12 olmožid.
Suomas barggašedje prošeaktahoavda, prošeaktačálli ja giellabargit davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgielas.	Suomâst porgâččii proojeekthovdâ, proojeektčällee já kielâpargeeh tavesämi-, anarâš- já nuorttâlâškielâst.
Prošeavtta ollesbušeahtta lea 3 170 927 €, mas Suoma sámedikki oassi lea 238 000 euro (7,5 % Suoma sámedikki ruhtadanoassi čohkiida vuoigatvuohtaministeriija sámediggái jahkásaččat mieđihan stáhtadoarjagis oktasaš giellaoktasašbargui.	Haavâ olesbudjet lii 3 170 927 €, mast Suomâ sämitige uási lii 238 000 eurod (7,5 % Suomâ sämitige ruttâdemuási šadda riehtiministeriö sämitiigán ihásávt mieđettem staatâtorjust ohtsii kielâoovtâstpaargon.
Sámedikki dievasčoahkkima dohkkehan bušeahtta- doaibmaplánas dán jahkái oktan ulbmilin lei ásahuvvon ruhtadeami ohcan Sámi Giellagáldui ja doaimma ovddideapmi bissovažžan.	Sämitige almosčuákkim tuhhiittem budjet-toimâvuáváámist taan ihán ohtân ulmen lâi asâttum ruttâdem uuccâm Säämi Kielâkäldei já tooimâ ovdedem pisovâžžân.
Sámedikki stivra mearridii oassálastit Giellagáldu-prošektii ja sádde ruhtadanohcamuša Lappi Lihttui ja Eurohpa guovloovddidanfoandda Interreg Nord prográmmai.	Sämitige stivrâ meridij uásálistiđ Kielâkäldee-haahân já vuolgâttiđ ruttâdemucâmuš Laapi Liton já Euroop kuávluovdedemruttârááju Interreg Nord ohjelmân.
Stivra dohkkehii vástádusa ON:id olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddji doaimmahahkii ON:id eamiálbmotjulggaštusa ollašuhttimis.	Stivrâ tuhhiittij vástádâs OA olmoošvuoigâdvuođâváldálii toimâttâhân OA algâaalmugjulgáštuš olášutmist.
Mearriduvvui, ahte vástádus sáddejuvvo diehtun maiddái SPR:i, ovttaveardásašvuohtaáittardeaddjái ja ee. sierra ministeriijaidda.	Meridui, ete vástádâs vuolgâttuvvoo tiättun meid SPR:n, oovtviärdásâšvuođâváldálâžân ja el. sierâ ministeriöid.
ON:id olmmošvuoigatvuohtaráđđi lea bivdán loahppaárvalusas 27/13 (Human Rights and indigenous people) ON:id eamiálbmotáššiid áššedovdimekanismma (EMRIP) ON:id olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddji (OHCHR) doarjagiin ráhkadit čilgehusa, mas čielggaduvvojit stáhtaid ja eamiálbmogiid oainnut buoremus vugiin ollašuhttit ON:id eamiálbmotjulggaštusa geatnegasvuođaid.	OA olmoošvuoigâdvuođârääđi lii pivdám miärádâsciälkkámušâstis 27/13 (Human Rights and indigenous people) OA algâaalmugaašij äššitobdeemekanism (EMRIP) OA olmoošvuoigâdvuođâváldálii (OHCHR) torjuin rähtiđ čielgiittâs, mast selvâtteh staatâi já algâaalmugij uáinuid pyeremus vuovijn olášuttiđ OA algâaalmugjulgáštuš kenigâsvuođâid.
EMRIP ovdanbuktá raportta ON:id olmmošvuoigatvuohtaráđi 13 čoahkkimis čakčamánu 30. beaivve 2015.	EMRIP oovdânpuáhtá raapoort OA olmoošvuoigâdvuođârääđi 13 čuákkimist čohčâmáánu 30. peeivi 2015.
Sámediggi gieđahalai vástádusas eamiálbmotjulggaštusa ollašuhttima Suomas ja maiddái Eurohpa Uniovnnas.	Sämitigge kieđâvušâi vástádâsâstis algâaalmugjulgáštuš olášuttem Suomâst já meid Euroop Unionist.
Sámediggi gávnnahii, ahte stuorámus váttisvuohta eamiálbmotjulggaštusa geatnegasvuođaid ollašuhttimis lea stáhtaid hálo leat čatnaskeahttá julggaštussii doallamiin dan dušše morálalaččat geatnegahttin.	Sämitigge pahudij, ete stuárráámus čuolmâ algâaalmugjulgáštuš kenigâsvuođâi olášutmist lii staatâi haalu leđe čonâdâthánnáá julgáštušân já anneem tom tuše mooraallávt kenigitten.
Maiddái Suomas tulkojuvvo, ahte eamiálbmotjulggaštus ii geatnegahte Suoma juridihkalaččat.	Meid Suomâst tulkkojeh, ete algâaalmugjulgáštuš ij kenigit Suomâ riehtiopâlávt.
Julggaštus dollo dehálažžan dušše riikkaidgaskasaš eamiálbmotčoahkkimiin.	Julgáštuš aneh tergâdin tuše aalmugijkoskâsijn algâaalmugčuákkimijn.
Stuorámus problema julggaštusa geatnegasvuođaid ollašuhttimis lea dáhtu váilun.	Stuárráámus čuolmâ julgáštuš kenigâsvuođâi olášutmist lii haalu vääni.
Sámediggi deattuhii, ahte Suomas leat buorit vejolašvuođat ovddidit eamiálbmotjulggaštusa geatnegasvuođaid ollašuhttima, juos riikkabeaivvit dohkkehit sámedikki stivrra evttohusaid sámediggeláhkan ja ILO 169-soahpamuša ratifiserema evttohusaid mielde.	Sämitigge tiäduttij, ete Suomâst láá šiev máhđulâšvuođah ovdediđ algâaalmugjulgáštuš kenigâsvuođâi olášuttem, jis ovdâskodde tuhhit sämitige stiivrâ oovdânpyehtimijd sämitiggelaahân já ILO 169-sopâmuš ratifisistmân oovdânpyehtimij miäldásávt.
Sámedikki oainnu mielde eamiálbmotjulggaštusa geatnegasvuođaid ollašuhttima galggašii čuovvut jeavddalaččat.	Sämitige uáinu mield algâaalmugjulgáštuš kenigâsvuođâi olášuttem kolgâččii čuávvuđ merikoskâsávt.
Čuovvun galggašii leat stáhtaid mielde ja čuovvumis galggašii gullat maiddái stáhtas ássi eamiálbmogiid.	Čuávvum kolgâččij leđe staatâkuáhtásâš já čuávumist kolgâččii kuullâđ meid staatâ kuávlust ässee algâaalmugijd.
Stáhtai galggašii sáhttit addit ávžžuhusaid beavttálmahttit julggaštusa ollašuhttima.	Staatân kolgâččii pyehtiđ adeliđ avžuuttâsâid pehtilittiđ julgâštuš olášuttem.
Vuoi stáhtat ollašuhtašedje eamiálbmotjulggaštusa geatnegasvuođaid, lea vealtameahttun, ahte stáhtaide biddjo riikkaidgaskasaš deaddu ollašuhttit geatnegasvuođaid.	Vâi staatah olášutáččii algâaalmugjulgáštuš kenigâsvuođâid, lii velttidmettum, ete staatâid vuárnutteh aalmugijkoskâsávt olášuttiđ kenigâsvuođâs.
Sámediggi doalašii oalle dehalažžan ahte olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddji doaimmahat ja EMRIP dutkkašedje erenomážit Ruošša eamiálbmogiid dili.	Sämitigge anaččij uáli tergâdin ete olmoošvuoigâdvuođâváldálii toimâttâh já EMRIP tuđhâččii eromâšávt Ruošâ algâaalmugij tile.
Sámedikki oainnu mielde EU:a galgá ovddidit doaimma eamiálbmotvuoigatvuođaid ovddideami várás maiddái sispolitihkas.	Sämitige uáinu mield EU kalga ovdediđ tooimâs algâaalmugvuoigâdvuođâi oovdedmân meid sispolitiikâst.
EU:a galgá systemáhtalaččat deaivvadit ja gullat sihke ráđđádallat sámedikki ja SPR:a áššiin, mat váikkuhit sámiid oažžumii, erenomážit eamiálbmogiid ja sin vuoigatvuođaid guoski mearrádusbargamii friija, dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtama.	EU kalga systemaatlávt teivâđ já kuullâđ sehe ráđádâllâđ sämitige já SPR aašijn, moh vaikutteh sämmiláid, vâi finnejeh eromâšávt algâaalmugáid já sii vuoigâdvuođáid kyeskee miärádâstohâmân rijjâ, tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš.
Sámediggi bivdá, ahte EMRIP gidde fuopmášumi EU:a rollai eamiálbmotjulggaštusa ja eamiálbmogiid máilmmikonfereanssa loahppaáššebáhpára geatnegasvuođaid ollašuhttimis.	Sämitigge pivdá, ete EMRIP kiddee huámmášume EU roolin algâaalmugjulgáštuš já algâaalmugij maailmkonferens loppâäššikirje kenigâsvuođâi olášutmist.
Sámedikki stivrra čuovvovaš čoahkkin dollo njukčamánu álggus.	Čuávuvâš sämitige stiivrâ čuákkim tuálloo njuhčâmáánu aalgâst.