index2.php_option=com_content_task=view_id=1036_lang=davvi.html.xml

Sámedikki stivrra čoahkkin 20.3.2015 Sämitige stiivrâ čuákkim 20.3.2015 Sámedikki stivra čoahkkanii 20.3.2015 Anáris. Sämitige stivrâ čokkânij 20.3.2015 Anarist. Čoahkkin válmmaštalai aššiid dievasčoahkkimii ja válljii ovddasteaddjiid bargojoavkkuide. Čuákkim valmâštâlâi aašijd almosčuákkimân já valjij ovdâsteijeid sierâlágán pargojuávhoid. Sámedikki stivra evttohii dievasčoahkkimii, ahte dat mieđiha earu Klemetti Näkkäläjärvii sámedikki ságajođiheaddjái barggus, stivrra lahttuvuođas ja buot luohttámusdoaimmain. Sämitige stivrâ oovdânpuovtij almosčuákkimân, ete tot mieđeet iäru Klemetti Näkkäläjärvin sämitige saavâjođetteijee pargoost, stiivrâ jeessânvuođâst já puoh luáttámuštooimâin. Lassin stivra mearái evttohit sámedikki čoahkkimii, ahte dat vállje bargoortnega 3 §:a ja 5 §:a mielde sámedikki fásta lahtuin ollesáigásaš ságajođiheaddji ja dárbbu mielde várreságajođiheaddji ja/dahje ođđa stivrra lahtu. Lasseen stivrâ meridij oovdânpyehtiđ sämitige čuákkimân, ete tot väljee pargo-oornig 3 § já 5 § miäldásávt sämitige eidusijn jesânijn váldutoimâlii saavâjođetteijee já táárbu mield värisaavâjođetteijee já / teikâ uđđâ stiivrâ jeessân. Lassin stivra mearái, ahte Sámediggi joatká barggu ILO 169-soahpamuša ratifiserema várás ja ulbmilin lea oažžut girjema soahpamuša ratifiseremis čuovvovaš ráđđehusprográmmii. Lasseen stivrâ meridij, ete Sämitigge juátká pargo ILO 169-sopâmuš ratifisistmân já ulmen lii finniđ kirjim sopâmuš ratifisistmist čuávuváá haldâttâsohjelmân. Stivra namuhii Giehtaruohttasa meahcceguovlo-eatnamiid ja Saana guovllu Akwe: Kon jovkui Per-Oula Juuso, Lars-Jona Valkeapää, Anne-Maret Labba, Tuomas Aslak Juuso ja Per Ande Labba. Haldâttâs nomâttij Kietâruottâs meccikuávlu já Saana kuávlu Akwe: Kon juávkun Per-Oula Juuso, Lars-Jona Valkeapää, Anne-Maret Labba, Tuomas Aslak Juuso já Per Ande Labba. Birasministeriija lea bivdán sámedikki almmuhit evttohasaid álbmotlaš IPBES (Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) – panela lahttun badjái 2015-2018. Pirâsministeriö lii pivdám sämitige almottiđ iävtukkâsis aalmuglii IPBES (Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) – paaneel jesânin pajan 2015-2018. Stivra mearái, ahte Sámedikki ekonomalaš dili geažil sámediggi ii bastte buhttet ovddasteaddjiidis oassálastingoluid. Stivrâ meridij, ete Sämitige ekonomâlii tile tiet sämitigge ij pyevti luávdiđ ovdâsteijes uásálistemkoloid. Juos birasministeriija buhtte sámedikki ovddasteaddji goluid, sámediggi evttoha iežas ovddasteaddjin birasčálli Anni-Helena Ruotsala. Jis pirâsministeriö luávdá sämitige ovdâsteijee koloid, te sämitigge oovdânpuáhtá ovdâsteijen pirâsčällee Anni-Helena Ruotsala. IPBES-panela lea ráđđehusaid gaskasaš iešráđálaš orgána, man ulbmilin lea nannet diehtaga ja politihka vuorrováikkuhusa luonddu máŋggahápmásašvuođa ja ekosystemabálvalusaid guoski gažaldagain máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami ovddideami várás sihke olbmo buresveadjima ja suvdilis ovdáneami dorvvasteami várás guhkes áigegaskkas. IPBES-paaneel lii haldâttâsâi koskâsâš jiešmerideijee orgaan, mon ulmen lii nanodiđ tiettuu já politiik vuáruvaikuttâs luándu maaŋgâhámásâšvuotân já ekosysteempalvâlussáid kyeskee koččâmušâin maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem já pištee kevttim oovdedmân sehe ulmuu pyereestvaijeem já pištee ovdánem turviimân kuhes áigáduvvâst. Stivra nammadii ovddasteaddjin Ohcejoga gieldda Gáregasnjárga-Ohcejohka mohtorgielkágeinnodaga ekoniijaváikkuhusaid árvvoštallama stivrenjovkui Urpo Vuolab fástalahttun ja su várrelahttun Jorma Harlin. Stivrâ nomâttij ovdâsteijen Ucjuv kieldâ Kärigâsnjargâ-Ucjuuhâ moottorkiälkkákiäinu ekonomiavaikuttâsâi árvuštâllâm stivrimjuávkun Urpo Vuolab eidusâš jesânin já suu värijesânin Jorma Harlin. Lasssin stivra nammadii Ohcejoga gieldda Áilegas giellasiida-fidnu stivrenjovkui fásta lahttun Anna Morottaja ja su várrelahttubn Tiina Sanila-Aikio. Lasseen stivrâ nomâttij Ucjuv kieldâ Áilegas giellasiida- haavâ stivrimjuávkun eidusâš jesânin Anna Morottaja já suu värijesânin Tiina Sanila-Aikio. Stivra nammadii Suoma Máilmmi muitu - komitea lahttun sámedikki ovddasteaddjin Suoma Máilmmi muitu – komiteai Pauliina Feodoroff ja su várrenlahttun sámedikki kulturcálli. Stivrâ nomâttij Suomâ Maailm mušto (Suomen Maailman muisti) – komitea ovdâsteijen Pauliina Feodoroff já suu värijesânin sämitige kulttuurčällee. Unesco Máilmmi muitu – prográmma (Memory of the World) lea jagis 1992 čohkken iežas registariidda dehalamos áššegirje- ja girjerádjotradišuvnnaid. Unesco Maailm mušto - ohjelm (Memory of the World) lii ive 1992 rääjist nuurrâm registerijdis tehálumosijd äššikirje- já kirjerájuaarnijd. Stivra mearái vuostáváldit sámi parlamentaralaš ráđi ságajođiheaddjivuođa 1.6.2015 rájes. Stivrâ meridij vuástáväldiđ säämi parlamentaarlii rääđi saavâjođetteijeevuođâ 1.6.2015 rääjist. Ságajođiheapmi bistá 16 mánotbaji. Saavâjođetteijeevuotâ pištá 16 mánuppaijeed. Stivra nammadii Suvdilis ruvkedoaimma váimmusjovkui fásta lahttun sámedikki ságajođiheaddji ja lahtuid veahkkin láhkačálli. Stivrâ nomâttij Pištee ruukitooimâ vááimusjuávkun eidusâš jesânin sämitige saavâjođetteijee já jesânij išedeijen lahâčällee. Stivra mearái, ahte Sámediggi oassálastá Suoma delegašuvnnas eamiálbmot-áššiid suvdilis foruma 14. čoahkkimii New Yorkas dainna eavttuin, ahte Sámedikki ovddasteaddjis lea vejolašvuohta sáhkavurrui, mas bukto ovdan sápmelašáššiid dilli Suomas. Stivrâ meridij, ete Sämitigge uásálist Suomâ airâskode fáárust algâaalmugaašij pisovâš foorum 14. čuákkimân New Yorkist toin iävttoin, ete Sämitige ovdâsteijest lii máhđulâšvuotâ sahâvuárun, mast puáhtoo oovdân sämiaašij tile Suomâst. Stivra nammadii ovddasteaddjin sámedikki ságajođiheaddji. Stivrâ nomâttij ovdâsteijen sämitige saavâjođetteijee.