index2.php_option=com_content_task=view_id=1044_lang=davvi.html.xml

Dáiddadáhpáhus lei sámenuoraid ja oahpaheaddjiid dáidduid čájáhus Taaiđâtábáhtus lâi säminuorâi já máttáátteijei tááiđui čäittim Sámenuoraid dáiddadáhpáhus, mii ordnejuvvui Ohcejogas njukčamánu 25.-26. beivviin lei fas sámenuoraid ja oahpaheaddjiid dáidduid ivdnás čájáhus. Säminuorâi taaiđâtábáhtus, mii uárnejui Ucjuuvâst njuhčâmáánu 25.-26. peeivi, lâi oppeet säminuorâi já – máttáátteijei ivnáás tááiđui čäittim. Dáhpáhusa váldotemán lei musihkka, mii čuojai Ohcejotnjálmmi skuvlla sáles luđiin, leuddiin, lávlagiin ja räppiin, maid mieđuštedje máŋggat nuoraid iežaset čuojahanjoavkkut. Muusik, mii lâi tábáhtus válduteeman, čuojâi Ucjuvnjäälmi škoovlâ salist juáigusin, lavlun já räppin, maid čuojâldittii maaŋgah nuorâi jieijâs muusikjuávhuh. Sámediggi giitá buohkaid, geat iešguđet vugiiguin oassálaste dáhpáhusa ordnemii, bures lihkkostuvvan dáhpáhusas ! Sämitigge kijttá puoh taaiđâtábáhtus orniimân sierâ vuovijn uásálistem peelijd luhostum tábáhtusâst ! Sámenuoraid ovddasteaddjin riikka dási SOUNDS-dáhpáhussii Porvoo-gávpogii válljejuvvuiga ohcejohkalaš Villat - joavku ja avvillaš Čagaldahttit - joavku. Säminuorâi ovdâsteijen väldikodálii SOUNDS-tábáhtusân Porvoon väljejuvvojii ucjuvlâš Villat - juávkku já avveellâš Čagaldahttit - juávkku. Villat-joavku vuolgá riikka dási dáhpáhussii bihtáinis Dan man oainnát, man bagadallin bargá Niilo Villat-juávkku vuálgá väldikodálii tábáhtusân pitáinis Dan man oainnát, mon stivrejeijen lii Niilo Rasmus. man leat bagadallan Maarit Niittyvuopio, Laura Niittyvuopio ja Hannu Huumonen. Avveel vyelitääsi škoovlâ juávkku Čagaldahttit vuálgá Porvoon pitáinis Čagaldahttin, mon stivrejeijen láá Maarit Niittyvuopio, Laura Niittyvuopio já Hannu Huumonen. Ohcejotnjálmmi skuvlla sále dievai maŋimuš stuolu mielde duorastaga 26.3. Taaiđâtábáhtus nuurâi Ucjuvnjäälmi škoovlâ sali aaibâs tievâ ulmuid tuorâstuv 26.3. Báikki alde ledje sámenuorat, oahpaheaddjit, fuolaheaddjit ja geahččit badjel 400. Pääihi alne lijjii säminuorah já sii máttáátteijeeh, huolâtteijeeh já keččeeh pajeláhháá 400 olmožid. Oassálastit bohte oktiibuot badjel 15 skuvllas sámeguovllus ja dan olggobealde. Uásálisteeh pottii ohtsis paijeel 15 sierâ škoovlâst sämikuávlust já ton ulguubeln. Sámeguovllus ledje oassálastit measta juohke skuvllas. Sämikuávlust uásálisteeh pottii masa jyehi škoovlâst. Sámeguovllu olggobealde oassálaste nuorat Helssegis ja Roavvenjárggas. Sämikuávlu ulguubeln uásálisteeh lijjii Helsigist já Ruávinjaargâst. Sullii bealli dáiddadáhpáhussii oassálastan nuorain ledje mielde juo dáiddadáhpahusbargobájiin ja rahpandilálašvuođas, mat ordnejuvvojedje gaskavahku 25.3. Suulân peeli taaiđâtábáhtusân uásálistum nuorâin uásálistii taaiđâtábáhtus pargopáájáid já lekkâmtilálâšvuotân, moh uárnejuvvojii jo koskoho 25.3. Bargobájiid váldotemán lei teáhter, mainna hálidedje juo ráhkkanit jagi 2016 dáhpahussii. Pargopáájái válduteeman lâi teatter, moin halijdii ráhtádâttâđ ive 2016 tábáhtusân. Suoivanteáhtera bargobáji bagadalai giellabeassebagadalli ja musihkkár Heli Aikio, eará teáhterbargobájiid filbmabagadalli Pauliina Feodoroff, musihkkár-neavttár Sverre Porsanger, neavttár-doaimmaheaddji Heli Huovinen ja mánáid TV-prográmma Unna Junnás dovddus neavttár Irene Länsman. Suoivâteatterpargopáájá stivrij kielâpiervâlstivrejeijee já musijkkár Heli Aikio já eres teatterpargopáájáid elleekovestivrejeijee Pauliina Feodoroff, musijkkár-niävttár Sverre Porsanger, niävttár-toimâtteijee Heli Huovinen já párnái TV-ohjelm Unna Junnást uápis niävttár Irene Länsman. Oassi nuorain oahpásnuvai ráidogovvabargui govvadáiddar Sunna Kitti oahpus. Uási nuorâin finnejii uápástem ráiđukovepaargon uápásteijen kovetaaiđâr Sunna Kitti. Oassi nuorain oaččui oahppodiimmu sámegielat rápmusihka suollemasvuođaide musihkkár Ailu Valle oahpus. Uási nuorâin finnejii oppâtiijme sämikielâlii räpmuusik syeligâsvuođáid uápásteijen musijkkár Ailu Valle. Sámenuoraid dáiddadáhpáhus eallá juo viđat jahkelogis ja dat lea šaddan áiggi mielde dehálaš arenan máŋgga nuoraide, geain leat dáiddalaš beroštumit. Säminuorâi taaiđâtábáhtus iälá jo viiđâd ihelovvees já tast lii iheluuvij mield šoddâm tergâdis aareen maŋgáid nuorâ taiđuu hárjutteijeid. Dáiddadáhpáhus, mii ordnejuvvo jahkásaččat, addá dehálaš loaiddastanvásihusaid ja mii buot deháleamos, iežasgielat guldaleaddjiid ja geahččiid. Taaiđâtábáhtus, mii uárnejuvvoo ihásávt, addel tergâdis lávdástemvuáttámušâid já mii puoh tehálumos, jieijâskielâlijd kuldâleijeid já keččeid. Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa giellan Ohcejogas ledje buot golbma Suoma sámegiela. Säminuorâi taaiđâtábáhtus kiellân Ucjuuvâst lijjii puoh kulmâ Suomâst sarnum sämikielâ. Dáhpáhusa láidesteaddjin barge nuortalašgielat Anna-Katariina Feodoroff, anárašgielat Martta Alajärvi ja davvisámegielat Tuomo Laiti. Tábáhtus laiđiisteijen lijjii nuorttâlâškielâlâš Anna-Katariina Feodoroff, anarâškielâlâš Martta Alajärvi já tavesämikielâlâš Tuomo Laiti. Dáhpáhusa duopmárin barge nuortalašgielat Anna Lumisalmi, anárašgielat Heli Aikio ja davvisámegielat Ailu Valle. Tábáhtus tuámmárin lijjii nuorttâlâškielâlâš Anna Lumisalmi, anarâškielâlâš Heli Aikio já tavesämikielâlâš Ailu Valle. Okta dáiddadáhpáhusa prinsihpain lea, ahte dat doaibmá sámegielain. Ohtâ taaiđâtábáhtus prinsiipijn lii, ete tot tuáimá sämikielân. Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa ordnii sámediggi ovttasbarggus Ohcejotnjálmmi skuvllain. Säminuorâi taaiđâtábáhtus ornij sämitigge oovtâstpargoost Ucjuvnjäälmi škovláin. Dáhpáhusa ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija. Tábáhtus ruttâd máttááttâs- já kulttuurministeriö. Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lea oassi riikaviidosaš Nuorra kultuvra-dáhpáhusas. Säminuorâi taaiđâtábáhtus lii uási väldikodálii Nuorâ kulttuur- tábáhtus. Dáhpáhusa teknihkas fuolahii Tuupa Records Jussi Isokoski jođihemiin. Tábáhtus tekniikâst västidij Tuupa Records jođetteijen Jussi Isokoski. Dáiddadáhpáhusa stipeanddain bálkášuvvojedje čuovvovaš joavkkut: Taaiđâtábáhtusâst stipendijguin palhâšuvvii čuávuváid juávhuid: Gáregasnjárgga skuvla, 6-9-jahkásaččat, bagadallin Kaaren Kitti Kärigâsnjaargâ škovlâ 6-9-ihásiih, stivrejeijee Kaaren Kitti Heahtá skuvla, 10-15-jahkásaččat, bagadallin Inga-Máret Gaup-Juuso ja Anne-Maria Kukkonen Heta škovlâ 10-15-ihásiih, stivrejeijeeh Inga-Máret Gaup-Juuso já Anne-Maria Kukkonen Avvila badjeskuvla, 10-15-jahkásaččat, bagadallin Katri Kittilä Avveel pajetääsi škovlâ, 10-15-ihásiih, stivrejeijee Katri Kittilä Čeavetjávrri skuvla, 10-15-jahkásaččat, bagadallin Erkka Antila ja Seija Sivertsen Čevetjäävri škovlâ, 10-15-ihásiih, stivrejeijee Erkka Antila já Seija Sivertsen Gárasavvona skuvla, 10-15-jahkásaččat, bagadallin Ulla Magga ja Taina Syväjärvi Käresavvoon škovlâ, 10-15-ihásiih, stivrejeijeeh Ulla Magga já Taina Syväjärvi Avvila logahat, 16-20-jahkásaččat, bagadallin Petra Kuuva Puállâm váimu: Ääših maid monâttáim tuulân Villat: Dan man oainnát Avveel luvâttâh, 16-20-ihásiih, stivrejeijee Petra Kuuva Ohcejotnjálmmi skuvla, 16-20-jahkásaččat, bagadallin Niilo Rasmus Ucjuvnjäälmi škovlâ, 16-20- ihásiih, stivrejeijee Niilo Rasmus Avvila vuolleskuvla, 10-15- jahkásaččat, bagadallin Maarit Niittyvuopio, Laura Niittyvuopio ja Hannu Huumonen Avveel vyelitääsi škovlâ, 10-15- ihásiih, stivrejeijeeh Maarit Niittyvuopio, Laura Niittyvuopio já Hannu Huumonen , govat Terhi Tuovinen. Keejâ täst TAAIĐÂTÁBÁHTUSKUUVIJD, koveh Terhi Tuovinen. Jagi 2016 Sámenuoraid dáiddadáhpáhus ordnejuvvo Anáris Sajosis ja temán lea teáhter. Ive 2016 Säminuorâi taaiđâtábáhtus uárnejuvvoo Aanaar Sajosist teeman teatter.