index2.php_option=com_content_task=view_id=1048_lang=davvi.html.xml
Sámedikki stivrra čoahkkin 17.4.2015
Sämitige stiivrâ čuákkim 17.4.2015
Sámedikki stivra čoahkkanii 17.4.2015 Anáris.
Sämitige stivrâ čokkânij 17.4.2015 Anarist.
Čoahkkin dohkkehii sámedikki cealkámušaid ja válljii ovddasteaddjiid sierra bargojoavkkuide Klemetti Näkkäläjärvi sadjái.
Čuákkim tuhhiittij sämitige ciälkkámušâid já valjij ovdâsteijeid sierâlágán pargojuávhoid Klemetti Näkkäläjärvi sajan.
Sámedikki stivra merkii diehtun Sámedikki bargoburesveadjinjearahallama bohtosa ja attii bargoburesveadjima guoski ovddidandoaibmabijuid válmmaštallama čuovvunjoavkku bargun, mii goziha bargoveahkapolitihkalaš áššebáhpáriid ollašuvvama.
Sämitige stivrâ merkkij tiättun Sämitige pargopyereestvaijeemkoijâdâllâm puáttus já adelij pargopyereestvajemân kyeskee ovdedemtooimâi valmâštâllâm pargoviehâpoolitlij äššikiirjij olášuttem čuávvumjuávhu pargon.
Stivra dohkkehii cealkámuša preassadoarjaga juohkimis jagi 2015 johtolat- ja gulahallanministeriijai doaimmaheami várás.
Stivrâ tuhhiittij ciälkkámuš lostâmedia torjuu jyehimist ive 2015 jotolâh- já viestâdemministeriön toimâttemnáál.
Stivra gieđahalai maiddái cealkámuša Suoma mearreáigeraportahápmosa nállevealaheami jávkadeami guoski riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuša ollašuhttimis.
Stivrâ kieđâvušâi meid ciälkkámuš Suomâ meriäigiraapoorthammiittâsâst näliolgoštem meddâlistmân kyeskee aalmugijkoskâsii almossopâmuš olášutmist.
Loahpalaš cealkámuš addojuvvo 24.4.2015.
Lopâlâš ciälkkámuš adeluvvoo 24.4.2015.
Oktasašsoahpamuša ulbmilin lea eastadit náli, liikeivnni, sohkaduogáža dahje álbmotlaš dahje etnihkalaš duogáža vuođul dáhpáhuvvan vealaheami.
Almossopâmuš ulmen lii estiđ nääli, liškeiivne, suhâtuávváá teikâ aalmuglii teikâ etnisii algâpuáttim vuáđuld tábáhtuvvee olgoštem.
Suoma 23. raporta addojuvvo komiteai borgemánus 2015.
Suomâ 23. raapoort adeluvvoo komitean porgemáánust 2015.
Stivra ságastalai boahttevaš ráđđehusprográmma várás dahkkon evttohusain lávdegottiid válmmaštallan áššebáhpára vuođul.
Stivrâ savâstâlâi oovdânpyehtimijn, maid taheh puáttee haldâttâsohjelmân lävdikuudij valmâštâllâm äššikirje vuáđuld.
Stivra dohkkehii cealkámuša guoskkadin bohccuid ja luondduealáhusaid ruhtadeami guoski muhtin ásahusaid eana- ja meahccedoalloministeriijai doaimmaheami várás.
Stivrâ tuhhiittij ciälkkámuš, mii kuáská motomijd poccui já luánduiäláttâsâi ruttâdmân kyeskee asâttâssáid toimâttemnáál eennâm- já meccituáluministeriön.
Cealkámuš guoskkai golbma sierra ásahushápmosa; stáhtaráđi ásahus boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadandoarjagis addojuvvon stáhtaráđi ásahusa nuppástuhttimis, stáhtaráđi ásahus boazodoalu ja luondduealáhusaid muhtin ráhkadusdoarjagiid ohcanáiggi álgimis sihke eana- ja meahccedoalloministeriija ásahus boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadandoarjaga čuoziheamis addojuvvon eana- ja meahccedoalloministeriija ásahusa nuppástuhttimis.
Ciälkkámuš kuoskâi kuulmâ sierâ asâttâshammiittâsân; staatârääđi asâttâs puásuituálu já luánduiäláttâsâi ruttâdemtorjust adelum staatârääđi asâttâs rievdâdem, staatârääđi asâttâs motomij puásuituálu já luánduiäláttâsâi ráhtustorjui uuccâmääigi älgimist sehe eennâm- ja meccituáluministeriö asâttâs puásuituálu já luánduiäláttâsâi ruttâdemtorjuu čuosâtmist adelum eennâm- já meccituáluministeriö asâttâs rievdâdmist.
Sámediggi doallá ásahusaid johtilis fápmuiboahtima erenomáš dehálažžan.
Sämitigge ana asâttâsâi jotelis vuáimánšoddâdem huámášittee tergâdin.
Stivra nammadii Klemetti Näkkäläjärvi sadjái ođđa ovddasteaddjiid čuovvovaš bargojoavkkuide: - ávnnahis kulturárbbi áššedovdijovkui Petra Magga-Vars, - Barentsa Euroárktalaš ráđi (BEAC) eamiálbmogiid bargojovkui Tiina Sanila-Aikio ja várrelahttun Anna Morottaja.
Stivrâ nomâttij Klemetti Näkkäläjärvi sajan uđđâ ovdâsteijeid čuávuváid pargojuávhoid: - immateriaallii kulttuuräärbi äššitobdeejuávkun Petra Magga-Vars, - Baareents Euroarktâsii rääđi (BEAC) algâaalmugij pargojuávkun Tiina Sanila-Aikio já värijesânin Anna Morottaja.
- olmmošvuoigatvuohtasáttagoddái Anne Nuorgam ja várrelahttun Heikki Paltto.
- olmoošvuoigâdvuođâairâskoodán Anne Nuorgam já värijesânin Heikki Paltto.
- Davviriikkalaš sámesoahpamuša ráđđádallangoddái Juha Karhu.
- Tave-eennâmlii sämisopâmuš ráđádâllâmkoodán Juha Karhu.
- Meahciráđđehusa Lappi ráđđádallangoddái Yrjö Musta ja várrelahttun Jouko Hetta.
- Meccihaldâttâs Laapi ráđádâllâmkoodán Yrjö Musta já värijesânin Jouko Hetta.
- Suoma iehčanasvuođa 100- jagi ávvujagi prošeavtta sáttagoddái Tiina Sanila-Aikio ja várrelahttun Ulla-Maarit Magga.
- Suomâ jiečânâsvuođâ 100- ivváášjuhleive proojeekt airâskoodán Tiina Sanila-Aikio já värijesânin Ulla-Maarit Magga.
Stivra evttohii dievasčoahkkimii, ahte dat mieđiha earu Veikko Porsangerii su bivdagis sosiála- ja dearvvasvuohtalávdegotti, kulturlávdegotti sihke ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti lahttovuođas ja ahte dievasčoahkkin vállje Porsanger sadjái sosiála- ja dearvvasvuohtalávdegoddái ođđa ságajođiheaddji, kulturlávdegoddái ođđa várreságajođiheaddji sihke ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegoddái ođđa várrelahtu.
Stivrâ oovdânpuovtij almosčuákkimân, ete tot mieđeet iäru Veikko Porsangerân suu pivdemist sosiaal- já tiervâsvuođâlävdikode, kulttuurlävdikode sehe iäláttâs- já vuoigâdvuođâlävdikode jeessânvuođâst já ete almosčuákkim väljee Porsanger sajan sosiaal- já tiervâsvuođâlävdikoodán uđđâ saavâjođetteijee, kulttuurlävdikoodán uđđâ värisaavâjođetteijee sehe iäláttâs- já vuoigâdvuođâlävdikoodán uđđâ värijeessân.
Stivra dohkkehii Kelai doaimmaheami várás evttohusa, mii guoská sámegielat veajuiduhttinkurssaid ordnema jagi 2016.
Stivrâ tuhhiittij AIL:n toimâttemnáál oovdânpyehtim, mii kuáská sämikielâlij vajoidittemkuursâi orniimân ive 2016.
Sámediggi bivdá Kela čielggadit sáhttágo sámegielat veajuiduhttinkurssaid ordnet almmá skáhpponlága eaktudan gilvalahttima EU njuolggadusaid mieldásaš geatnegahttinbálvalussan ja ahte sáhttágo daid skáhppot oastobálvalussan Norggas.
Sämitigge pivdá AIL selvâttiđ, ete pyehtih-uv orniđ sämikielâlijd vajoidittemkuursâid nuuvt, ete taid iä kištottâl haahâmlaavâ vaattâm náál EU njuolgâdusâi miäldásâš kenigâspalvâlussân já ete pyehtih-uv haahâđ taid uástupalvâlussân Taažâst.
Sámegielat veajuiduhttinkurssaid ollašuvvama stuorámus hástalussan leamašan dat, ahte kurssaide eai leamašan almmuheaddjit.
Sämikielâlij vajoidittemkuursâi olášume stuárráámus hástusin lii lamaš tot, ete kurssáid iä lah lamaš almottâmeh.
Dát boahtá muhtin muddui das, ahte Kela lea oastán jagi 2013 rájes sámegielat veajuiduhttinbálvalusaid ee. Rokuas, gosa sámiid ruovttuguovllus lea guhkes mátki ja eaktuda máŋgga beaivve mátkkošteami.
Taat čuávu uásild tast, ete AIL lii uástám ive 2013 rääjist sämikielâlijd vajoidittempalvâlusâid el. Rokuast, kuus sämikuávlust lii kuhes mätki já váátá maaŋgâ peeivi mađhâšem.
Stivra nammadii sámi oahpahusguovddáža Čuojat Juoigga Livđuu LeuŠdde !
Stivrâ nomâttij säämi máttááttâskuávdáá Čuojat Juoigga Livđuu LeuŠdde !
sámemusihka rávesolbmuidskuvlenfidnu stivrenjovkui Anna Morottaja ja várrelahttun Oula Guttorm.
sämimuusik rävisolmoošškovliittâshaavâ stivrimjuávkun Anna Morottaja já värijesânin Oula Guttorm.
Stivra ságastalai Yle Sápmi dilis ja mearridii bivdit Yleisradios sámediggelága 9 §:s dárkkuhuvvon ráđđádallamiid.
Stivrâ savâstâlâi Yle Säämi tiileest já meridij pivdeđ Yleisradiost sämitiggelaavâ 9 § miäldásii ráđádâllâm.