index2.php_option=com_content_task=view_id=1077_lang=davvi.html.xml
Dieđáhus Sajosa čoahkkin- ja striimenteknihkas sihke Sámedikki čoahkkimiid simultánatulkomis ja striimemis
Almottâs Sajos čuákkim- já virdedemtekniikast já Sämitige čuákkimii simultaantulkkiimist já virdedeemist
Sajosa čoahkkinteknihkka dahká vejolažžan normálaviidodagas tulkoma guđa sierra gillii ja lea viiddideamis álkit logi gillii.
Sajos čuákkimtekniik máhđulist normaalvijdoduvvâst tulkkum kuuđâ sierâ kielân já tom puáhtá vijđediđ älkkest love kielân.
Sajosis leat oktiibuot ovcci tulkonsaji - njeallje parlamentasále Soljus ja vihtta auditorio Dollas.
Sajosist láá ohtsis oovce tulkkumčievâ – nelji parlamentsali Soljust já vittâ auditorio Dollast.
Sajosa parlameantasále Soljus leat anus guovttelágan tulkon- ja čoahkkinrusttegat.
Sajos parlamentsali Soljust lii kiävtust kyevtiláđán tulkkum- já čuákkimpiergâseh.
Čoahkkimii oassálastit geavahit beavddi ala biddjon láiggehis čoahkkinrusttegiid, main leat mikrofovnna ja skájanasa lassin ee. jienastan- ja tulkoniešvuođat.
Čuákkim uásiváldeeh kevttih peevdi oolâ pieijjum läigittes čuákkimpiergâsijd, moin láá mikrofon ja škaajân lasseen jienâstem- já tulkkumjiešvuođâh.
Álbmogis leat anus smávva tulkonvuostáiváldit, mat doibmet láiggehis infraruksesteknihka geavahemiin.
Kuldâleijein láá kiävtust uccâ tulkkumvuástáväldimpiergâseh, moh tuáimih läigittes infraruopsistekniikkain.
Seammá teknihkka lea anus maiddái auditorio Dollas ja máŋggadoaimmasále Dollagáttis.
Siämmáš tekniik lii aanoost meiddei auditoria Dollast já maaŋgâtoiimâsalist Dollagáddist.
Lanjain geavahuvvojit čoahkkinrusttegiid lassin dárbbu mielde maiddái láiggehis mikrofovnnat ja earáge jietnagáldut, nugo dihtora Skype-oktavuohta dahje videoráđđádallanrusttegat.
Soojijn kiävttojeh čuákkimpiergâsij lasseen táárbu mield meddei läigittes mikrofonih já eres-uv jienâkäldeeh, nuuvtgo tiätumašinij Skype-ohtâvuotâ já videoráđádâllâmpiergâseh.
Dáid jiena lea vejolaš oažžut maiddái tulkkaide ja danláhkai buot sisdoalu tulkon lihkosmuvvá.
Tái jienâ lii máhđulâš vuolgâttiđ meddei tulkkáid ađai ubâ siskáldâs tulkkum luhostuvá.
Juos lanjain eai geavahuvvo mikrofovnnat, eai tulkkat gula maidige, iige tulkon dasto lihkosmuva.
Jis mikrofonih iä kevttuu soojijn, tuulkah iä kuulâ maiden, ijge tulkkum luhostuu.
Parlameantasále Soljus leat 60 báikki vuođđohámis, main 23 báikki leat jorba parlameantabeavddis.
Parlamentsali Soljust láá 60 sajed vuáđuhäämist, moin 23 sajed láá jurbâ parlamentpeevdist.
Juos parlameantasáles dollon čoahkkima boađášedje báikki ala čuovvut badjel 40 olbmo, eaige sáles livčče doarvái čohkkánbáikkit, sáhttá dárbbu mielde čoahkkima čuovvut maiddái auditorios.
Jis parlamentsalist tuállejuvvoo čuákkim puáđáččij čuávvuđ paijjeel 40 persovnid, ijge salist ličij tuárvi čokkámsajeh, puáhtá čuákkim čuávvuđ táárbu mield meddei auditoriost.
Sajosa modearna teknihkka dahká vejolažžan alladássásaš dárkilvuođain striimema dálu man beare viidodagas.
Sajos táálášäigásâš tekniik tohá máhđulâžžân täsivâš virdedem kost peri táálu pirrâsist.
Buot striimemiin figgojuvvo dasa, ahte geavahuvvojit máŋga kamera, vuoi čoahkkimiid ja dáhpáhusaid čuovvumis boađášii vuohkkasut.
Puoh vuolgâttâsâin lii viggân kevttiđ maaŋgâid kameraid, ete čuákkimij já tábáhtumij čuávvum ličij vuovâsub.
Čoahkkimat ja dáhpáhusat striimejuvvojit dábálaččat sáles geavahuvvon gielain, muhto maiddái guovtte jietnagáldu striimen lea teknihkalaččat vejolaš.
Čuákkimeh já tábátumeh virdeduvvojeh nabdosávt salist kevttum kieláin, mut meddei kyevti jienâkäldee virdedem lii teknilávt máhđulâš.
Máŋgga jietnagáldu striimemis leat iežas hástalusat, daningo vástideaddji bálvalus ii máilmmis jur olláge leat anus.
Maaŋgâ jienâkäldee virdedeemist láá kuittâg jieijjâs háástuh, ijge västiteijee falâldâh lah kiävtust kosten maailmist.
Geavadis nuppi jietnagáldu (nugo tulkka simultánatulkon) guldaluvvo neahttabláđejeaddji nuppi mediačuojanasas ja govva originálajienain gehččo nuppi mediačuojanasas.
Keevvâtlávt nube jienâkäldee (om. tuulkâ simultaantulkkum) puáhtá kuldâliđ viermilaađđâm nube mediačuájáánist já kove algâalgâlâš jienáin keččâđ nube mediačuájáánist.
Dallego ovdamearkan striimejuvvo konsearta dahje simultánatulkojuvvo čoahkkin, ferte konseartta loaiddasteaddjiin ja čoahkkima tulkkain oažžut lobi striimemii.
Ovdâmerkkân konsert tâi simultaantulkkum čuákkim virdedemân kalga konsert artistijn já čuákkim tuulkâin leđe lope vuolgâttâsân.
Striimejuvvon vuolggahusaid addin maŋálgihtii geahččamii lea vejolaš, muhto das galgá soahpat guđege dáhpáhuslágideaddjiin sierra.
Virdedum vuolgâttâsij olgosadelem maŋakeččâmnáál lii máhđulâs, mutâ tast kalga sooppâđ tábáhtus uárnejeijein sierâ.
Sámedikki čoahkkimiid simultánatulkon ja striimen
Sämitige čuákkimij simultaantulkkum já virdedem
Sámedikki lahtuin lea vejolaš geavahit čoahkkimiin anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela sihke suomagiela.
Sämitige jesâneh pyehtih kevttiđ čuákkimijn anarâš-, nuorttâsämi- já tavesämikielâ sehe suomâkielâ.
Čoahkkima sáhkavuorut simultánatulkojuvvojit ovdalis máinnašuvvon gielaid gaskkas nu, ahte dábálaččat okta tulka hálddaša ovtta giellabára (nugo suomagiella-davvisámegiella) ja nubbi nuppi giellabára (nugo suomagiella-anárašgiella).
Čuákkim jienâvuáruh simultaantulkkojeh täi kielâi kooskâst nuuvt, ete táválávt ohtâ tulkkâ haaldâš oovtâ kielâpaarâ (om. suomâ-tavesämikielâ) já nubbe nube kielâpaarâ (om. suomâ-anarâškielâ).
Juos sáhkavuorru dollo čoahkkinsáles ovdamearkan anárašgillii, guldala davvisámegiela tulka anárašgiela tulkka suomagielat tulkoma ja tulko sáhkavuoru dan vuođul davvisámegillii.
Jis sárnumvuáru ettuu čuákkimsalist ovdâmerkkân anarâskielân, kuldâl tavesämikielâ tulkkâ anarâškielâ tuulhâ suomâkielälij tulkkum já jurgâl tom tavesämikielân.
Čoahkkima áššelistu lea Sámedikki lahtuid sihke tulkkaid geavahusas anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegillii sihke suomagillii.
Čuákkim äššilisto lii Sämitige jesânij já tuulhâi kiävtust anarâš-, nuorttâsämi- já tavesämikielân sehe suomâkielân.
Áššelistu giellaveršuvnnaiguin juhkko čoahkkinolbmuide, geat leat báikki alde.
Äššilisto juáhhoo čuákkimist jyehi uásiväldei jyehi kielân.
Suomagielat áššelistu lea luđemis maiddái Sámedikki ruoktosiidduin.
Suomâkielâlâš äššilisto lii meddein lyeđimnáál Sämitige päikkisijđoin.
Sámegielat áššelisttut geahččaluvvojit lasihuvvot ruoktosiidduide dan mielde go áššelisttuid jorgalusat válmmaštuvvet.
Viggân lii lasettiđ sämikielâlijd äššilistoid tađe mield äššilistoi jurgâlâsah valmoštuvvojeh.
Sámedikki nuoraidráđđi barggai álgaga Sámedikki čoahkkimiid striimemis, man vuođul Sámediggi mearridii čoahkkimis golggotmánus 2014, ahte boahttevuođas Sámedikki čoahkkimiid lea vejolaš čuovvut njuolggovuolggahussan interneahtas.
Sämitige nuorâirääđi raahtij aalgâ Sämitige čuákkimij virdedeemist, mon suujâst Sämitigge meridij čuákkimist roovvâdmáánust 2014, ete puátteevuođâst Sämitige čuákkimijd lii máhđulâš čuávvuđ njuolgis vuolgâttâsâin interneetist.
Striimejuvvon vuolggahusa ulbmilin lea earret eará álkidahttit čoahkkimiid čuovvuma, juksat Anára kirkosiidda ja sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi sámiid sihke lasihit dieđuid Sámedikki doaimmas.
Virdedem ulmen lii eres ašij lasseen älkkeedittiđ čuákkimij čuávvum, finniđ kiddâ Aanaar sijdâ já sämmilij päikkikuávlu ulguupeln ässee sämmilijd sehe lasettiđ tiäđu Sämitige tooimâst.
Sámedikki striimejuvvon čoahkkimat leamašan golbma.
Virdedum Sämitige čuákkimeh láá lamaš kulmâ.
Geahččiidmearit leat molsašuddan 170-260 olbmo / vuolggahus.
Keččeemereh láá lamaš 170-260 persovnid / vuolgâttâs.
Vuolggahusat Sámedikki almmolaš čoahkkimiin leat čuovvumis interneahtas čujuhusas fi / live.
Vuolgâttâsah almolijn Sämitige čuákkimijn uáinojeh interneetist čujottâsâst sogku. fi / live.
Sámedikki linjema mielde Suomas hállon buot sámegielaid sihke suomagiela galgá vuhtiiváldit dássebeallásaččat ordnedettiin čoahkkimiid dahje eará dáhpáhusaid.
Sämitige linjám mield puoh Suomâst sarnum sämikielâh sehe suomâkielâ kalgeh valduđ huámmášumen täsipelilávt ko čuákkimeh já eres tábátumeh ornejuvvojeh.
Go Sajosa čoahkkinteknihkka dahká vejolažžan álkit dušše ovtta jietnagáldu (sálejietna) striimema, Sámedikki boahttevaš čoahkkimiid striimemis čájehuvvo čoahkkinsále ja doppe hállon gielat almmá tulkoma haga.
Tondiet ko Sajos čuákkimtekniik máhđulist tuše oovtâ jienâkäldee (salijienâ) vuolgâttem virdedemân, puáttein Sämitige čuákkimij vuolgâttâsâin uáinoo čuákkimsali já tobbeen sarnum kielâh tulkkuuhánnáá.
Sámediggi figgá anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela sihke suomagiela tulkoma striimemii nu jođánit go teknihkka ja ekonomalaš dilli dan dahket vejolažžan.
Sämitigge viggá finniđ anarâš-, nuorttâsämi-, já tavesämikielâ sehe suomâkielâ virdedemân tállân ko tekniik já ekonomâlâš tile tom máhđulist.
Sámediggi sálloša dás vejolaččat boahtán heajos miela.
Sämitigge šalligâš tást máhđulávt šoddâm nievrismielâ.
Sámediggi sávvá buohkaid buresboahtin čuovvut Sámedikki čoahkkimiid Sajosii.
Sämitigge tuáivut juáhháá tiervâpuátten čuávvuđ Sämitige čuákkimijd Sajosân.
Lassidieđut:
Lasetiäđuh:
Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio, tiina.
Sämitige saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio, tiina.
sanila-aikio (at) samediggi.
sanila-aikio (at) samediggi.
fi
fi
www.samediggi.fi
010 8393 109 tai 050 3641 378