index2.php_option=com_content_task=view_id=1084_lang=davvi.html.xml

" Balddonasrap " anárašgillii	" Hirmâdâsráp " anarâškielân
Sáme-rap áhčči, Amoc nappo Mikkal Morottaja, ráppe áitatvuloš anárašgielain, man hubmit gávdnojit dán áigge sullii 350-450.	Sämiráp eeči Amoc ráppáá uhkevuálásâš anarâškieláin, mon sárnooh láá onnáá peeivi áárvu mield 350-450.
Anárašgiella lea ealáskan maŋimus guovttelot jagi siste erenoamážit giellabeassedoaimmaid geažil, maid bijai johtui Mikkala áhčči Matti Morottaja.	Kielâ lii iäláskâm majemui kyevtlov ive äigin eromâšávt kielâpiervâltooimâ tiet. Mikkâl eeči Matti Morottaja lii lamaš piejâmin kielâpiervâl joton.
Amoca leat gohčodan anáraččaid sáttaolmmožin, muhto ieš son deattuha, ahte leat maid eará olbmot geat barget sin giela ovdii.	Amoc lii kočodum anarâškielâ sänituálvoojin, mutâ sun jieš iätá, et sun tuše ohtâ olmooš iärrásij kielâ oovdân pargei juávhust.
Mikkal ráppegođii anárašgillii go hálidii geahččaladdat mo dat doaibmá.	Amoc aalgij ráppáđ anarâškielân vistig keččâlemmieláin, mutâ tot lâi sunjin meiddei luándulâs, tondiet ko tot lii suu eenikielâ.
Ráppen iežas eatnigillii oruinai hui lunddolaš.	Amoc tobdá muusik rähtim já čäällim terapiatoimân.
Musihka ráhkadeapmi ja čállin leat sutnje álgoálggus terapiija.	Anarâškielâ kevttim já ovdevem tast siämmást lii fijnâ lase.
Seammas son beassá geavahit ja ovddidit anárašgiela, mii leage fiinna bonus.	Amoc lávástâlmin Taiga Festivaalist 2015 Tankaväärist.
Dalle go suopmarap šattai bivnnuhin 90-logu loahpas, movttáskii Mikkalnai dasa go rap orui leame muhtin ládje álkes musihkkastiila.	Ko suomâráp aalgij leđe piivnoh 90-lovo loopâst, Mikkâl še movtáskij tast, ko tot lâi oovtâ mielâst älkkees muusikhäämi.
Sus lei erenomážit beroštupmi teknihkalaš ráppemii ja sániiguin stoahkamii, ja dasa maid ihkenassii sáhttá riimmain duddjot.	Sun mielâstui eromâšávt sanijguim konstušmân já teknisâš rääpin, puoh riimij máhđulâsvuođâid.
Amoc ieš lea govvidan musihkkis ” balddonasrap ” - sániin, ja dakkár dovdamuš vuhtto soames bihtáin.	Amoc jieš lii kuvvim suu muusik ” hirmâdâsräppin ” ja tot huámášuvá motomij pitái mainâsijn.
Losses rap lassin Amoc lea goittotge ráhkadan maid lávlagiid mat váldet dovdduide.	Lusis rääpi lasseen Amoc lii ráhtâm meiddei tobdoid kiässeid pittáid.
Amoc geavaha teavsttainis ollu veardádusaid iige ráhkat nu gohčoduvvon punch-line-rap.	Amoc kiävttá suu teevstâin ennuv viärdádâsâid ijge räähti ärbivuáválâš čurmâmlinjâšrääpi.
Temáide son muhtumin gávdná inspirašuvnna sámi mytologiijas.	Sämmilâš mytologia addel sunjin motomin inspiraatio teemaid.
Dan lassin ahte Mikkal lea sápmelaš ja čállá sámegillii de ii sámevuohta muđui jur dihtto su musihkas.	Mudoi sämmilâšvuotâ uáinoo Amoc musiikist tevstâi sämikielâlâšvuottân.
Amoc liiko globála duogášritmmaide iige leat iskan buktit sámevuođa ovdan vaikkoba čuojanasaid bokte.	Suu biitij stijlâ lii maailmvijđásâš, Mikkâl ij lah irâttâm pyehtiđ sämmilâšvuođâ toid ovdâmerkkân instrumentmaailm peht.
Nuppe dáfus lea dušši suokkardit mii bihtáin lea sápmelaš ja mii fas ii.	Nube tááhust ij lah tehálâš sierriistâllâđ, et moh ääših láá sämmiliih já moh iä.
Amoca mielas sámemusihka dovdá das, ahte dahkki lea sápmelaš.	Amoc jiejâs mielâst sämmilâš muusik miäruštâllâmin pijsáá to, et muusikrähtee lii sämmilâš.
Mikkala musihkkaeallimis manná dál bures.	Mikkâl muusikpeeli ovdán táál pyereest.
Amoc lea dahkagoahtán konsearttaid dál maid ovttas čuojaheaddjiiguin, mii mielddisbuktá ođđa fámuid loaiddasteapmái.	Amoc lii álgâm lávástâllâđ táál meiddei bändijn, mii puáhtá mielâkiddiivâš lase live-fiäránân. Bändijn Amoc lávdástâl el.
Joavkkuin Amoc loaiddasta earret eará Riddu Riđđu – álgoálbmotfestiválain 2015 Davvi-Norggas.	Riddu Riđđu - algâaalmugfestivaalijn 2015 Tave-Taažâst.
Doppe lea maiddái Inger-Mari Aikio bagadallan filmma ” Amoc – vuosmuš ” vuosttašeahket.	Tobbeen tuálloo meiddei Inger-Mari Aikio-Arianaick stivrim ” Amoc ¨– Vuosmuš ” - dokumentfiilmâ vuosâeehid.
Dan lassin Amocis almmustuvvá geasset 2015 su nubbi album, mii lea johtán bargonamain Faabelit.	Lasseen keessiv 2015 almostuvá Amoc nubbe album, mon pargonommân lii Faabelit.
Mikkala mielas jos veardida ođđa skearru vuosttas skerrui, de das lea čáhppes humora lassin goittot eambbo illu vaikko livččiinai vehá čihkosis.	Uđđâ skiärrust lii Mikkâl mield eenâb čapis huumor já suottâs ko vuosmuš oleskukkosâš Amok-kaččâm - skiärrust.
Ođđa album lea máŋggabealat ja doppe gávdno maid akta metállalávlla.	Uđđâ skiärru lii maaaŋgâhámásâš já tast lii ohtââ meetaalpittá-uv.
Tevsttalaččat ođđa skearru lea máinnaslaš ja sisttisdoallá oainnuid boahttevuhtii sihke moadde persovnnalaš bihtá.	Tevstâlávt uđđâ skiärru lii mainâsteijee. Tast láá uáinuh puátteevuođâst sehe muáddi persovnlâš pitá.
Lyriihkain gávdnojit metaforat, mat čujuhit servodatlaš čuolmmaide máilmmi dásis, muhto muđui son ii leat beroštuvvan sárdnut iige son hálit dahkat politihka.	Lyriikkain láá metaforah ohtsâskodálijn čuolmâin gloobaallâš tääsist. Mudoi Amoc ij lah kiäsuttum säärnidmist ijge sun haalijd väldiđ uáivil politiikan.
- Mus ii leat áigumuš váikkuhit olbmuid jurdagiidda, dadjá Mikkal.	- Must ij lah tyehijuurdân vaiguttiđ ulmui jurduid, iätá Mikkâl.
- Vuođđojurdda lea beare dahkat suohttasatdáidaga alccen ja skihpáriidda, ja jos earánai olbmot hálidit guldalit nu dat lea beare buorre ášši.	- Tehálumâš ulme lii rähtiđ makkuuttâstaiđuu olssân já skipárijd, já jis eres ulmuuh-uv halideh kuldâliđ, te to lii tuše šiev äšši.
Liŋkkat:	Liiŋkih: