index2.php_option=com_content_task=view_id=1140_lang=davvi.html.xml

Giellagáldu-fidnu (Sámi Giellagáldu)	Kielâkäldee-proojeekt (Säämi Kielâkäldee)
Giellagáldu-prošeakta ja Sámi Giellagáldu	Kielâkäldee-proojeekt já Säämi Kielâkäldee
Giellagáldu lea Suoma, Ruoŧa ja Norgga Sámedikkiid ovttasbargoprošeakta, mii doaibmá Sámedikkiid parlamentáralaš ovttasbargoorgána, Sámi Parlamentáralaš Ráđi, vuollásažžan.	Kielâkäldee lii Suomâ, Ruotâ já Taažâ Sämitiigij ohtsâšpargoproojeekt, mii tuáimá Sämitiigij parlamentaarlii ohtsâšpargoorgaan, Säämi parlamentaarlâš rääđi, vyelni.
Prošeakta álggahuvvui 1.8.2015 ja nohká 31.5.2018.	Proojeekt aalgij 1.8.2015 já nohá 31.5.2018.
Giellagáldu-prošeakta ruhtada davviriikkalaš sámegielaid fága- ja resursaguovddáža Sámi giellagáldu doaimma.	Kielâkäldee-proojeekt ruttâd ohtsâštave-eennâmlâš sämikielâi áámmát- já reesuurskuávdáá Sámi Giellagáldu (Säämi Kielâkäldee) toimâm.
Prošeavtta guovddášulbmil lea sihkkarastit Sámi Giellagáldu bissovaš doaimma, nu ahte háhkat bisovaš ruhtadeami fága- ja resursaguovddáža doibmii.	Proojeekt kuávdášlâš mittomeeri lii-uv visásmittiđ Säämi Kielâkäldee pisovâš toimâm haahâmáin pisovâš ruttâdem áámmát- já reesuurskuávdáá toimâmân.
Giellagáldu-joatkkaprošeavtta ruhtadit EU. ' Interreg V Davvi-prográmma Sápmi-oasseguovlu, Lappi lihttu, Romssa fylkkasuohkan ja Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámedikkit.	Kielâkäldee-jotkâproojeekt ruttâdeh EU Interreg V Tave – ohjelm Säämi-uásikuávlu, Laapi litto, Roomsâ leenâ sehe Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitigeh.
Prošeavtta jođiha Suoma Sámediggi ja prošeavtta ollislaš bušeahtta lea 3 062 052 euro.	Proojeekt joođeet Suomâ Sämitigge, já proojeekt ubâlâs budjet lii 3 062 052 eurod.
Prošeavtta ulbmilat	Proojeekt mittomereh
Prošeavtta áigge Sámi Giellagáldu joatká sámi giellaovttasbarggu ovddideami, koordinerema ja nannema.	Proojeekt ääigi Säämi Kielâkäldee juátká säämi kielâohtsâšpargo ovdedem, koordinistem já nanosmittem.
Sámi Giellagáldu joatká doaimmas maiddái sámi álbmoga giellaáššiid bajimuš oktasaš mearridanorgánan.	Säämi Kielâkäldee juátká toimâm meiddei säämialmug kielâaašijd alemus ohtsâš merideijee toimâorgaanin.
Sámi Giellagáldu ulbmilin lea fágalaš áššedovdiorgánan seailluhit ja ovddidit kulturárbbi ja doaimmaid, mat gullet sámegielaide.	Säämi Kielâkäldee mittomeerin lii siäiludiđ já ovdediđ sämikieláid lahtoo kulttuuräärbi já toimâđ áámmátlâš äššitobdeeorgaanin.
Fága- ja resursaguovddážis lea maiddái bajimuš ovddasvástádus sámegielat giellabálvalusain, mat leat oaivvilduvvon giellageavaheddjiide.	Áámmát- já reesuurskuávdáást lii meiddei alemus oovdâsvástádâs kielâkevtteid uáivildum sämikielâg kielâpalvâlusâin.
Prošeavtta áigge Sámi Giellagáldu doaibmaorgánaide lasihuvvon giellaráđđi álggaha doaimmas ja juo ovdal vuođđuduvvon lulli-, julev-, davvi-, anáraš- ja nuortalašgielaid giellajuhkosat jotket doaimmas.	Proojeekt ääigi Säämi Kielâkäldee toimâmorganáid lasettum kielârääđi aalgât tooimâs, já jo ovdil vuáđudum maadâ-, julev-, tave-, aanaar- já nuorttâsämikielâi kielâjuáhuseh juátkih tooimâs.
Giellabargit, geat leat lullisámegielas 2, julevsámegielas 2, davvisámegielas 3, anárašgielas 1 ja nuortalašgielas 1, vástidit geavatlaš giellabarggus.	Kielâpargeeh, kiäh láá maadâsämikielâst 2, julevsämikielâst 2, tavesämikielâst 3, anarâškielâst 1 já nuorttâlâškielâst 1, västideh keevâtlii kielâpargoost.
Prošeavtta áigge Sámi Giellagaldu ja Sámedikkit nannejit ja ovddidit ovttas sámegielaid nu, ahte iešguđege giela dárbbut, hástalusat ja resurssat váldojuvvojit vuhtii.	Proojeekt Säämi Kielâkäldee já Sämitigeh nanosmitteh já ovdedeh oovtâst sämikielâid nuuvt, ete jieškote-uv kielâjuávhu jiešlágán táárbuh, háástuh já resursseh váldojeh vuotân.
Sámi Giellagáldu barggut	Säämi Kielâkäldee pargoh
Fága- ja resursaguovddáža bargun leat earret eará giellagáhtten, giela ovddideapmi, terminologiijabargu, normeren ja báikenammabálvalus.	Áámmát- já reesuurskuávdáá pargoh láá eereeb iärrás kielâtipšom, kielâ ovdedem, termipargo, normim já sajenommâpalvâlus.
Giellabargit bagadallet ja rávvejit sámegiela geavaheapmái gullevaš gažaldagain ja válmmastallet iežaset giela áššiid giellajuhkosiid mearrideami várás.	Kielâpargeeh adelih ravvuid ja iše sämikielâi kevttimân kyeskee koččâmâšâin já valmâštâlleh jieijâs kielâi aašijd kielâjuáhusáid meridemnáál.
Giellajuhkosat addet ávžžuhusaid sámegielaid geavaheapmái gullevaš áššiin, nugo normeremis ja ođđa terminologiijas.	Kielâjuáhuseh adelih avžuuttâsâid sämikielâi kevttimân kyeskee aašijn, tegu normimist já teermijn.
Sámi Giellagáldu ruovttusiidduin www.giella.org gávdnojit dárkilut dieđut Sámi Giellagáldus ja áigeguovdilis dieđuid ámmát- ja resursaguovddáža doaimmas ja ođđa terminologiija ja normeremiid.	Säämi Kielâkäldee päikkisiijđoin www.giella.org kávnojeh tärkkilub tiäđuh Säämi Kielâkäldest já äidikyevdilis tiäđuh áámmát- já reesuurskuávdáá tooimâin, sehe uđđâ teermih já normimeh.
Sámi Giellagáldus lea maiddái FB-siidu www.facebook.com/SamiGiellagaldu, man bokte sáhttá jearrat gažaldagaid, mat gullet sámegielaid geavaheapmái.	Säämi Kielâkäldest lii meiddei FB-sijđo www.facebook.com/SamiGiellagaldu, mon peht puáhtá vuolgâttiđ sämikielâi kevttimân kyeskee koččâmâšâid.
Siiddus dieđihuvvo maiddái Sámi Giellagáldu doaimmas.	Siijđoin tieđettep meiddei Säämi Kielâkäldee tooimâin.
Giellagažaldagaid sáhttá maiddái sáddet šleađgapoastačujuhussii info()giellagaldu.com dahje riŋget njuolga Sámi Giellagáldu bargiide.	Kielâkoččâmâšâid puáhtá vuolgâttiđ meiddei šleđgâpostáin info()giellagaldu.com teikkâ suáittiđ njuolgist Säämi Kielâkäldee kielâpargeid.
SÁMI GIELLAGÁLDU OKTAVUOHTADIEĐUT	SÄÄMI KIELÂKÄLDEE OHTÂVUOTÂTIÄĐUH
mika.	marko.
hannele. sieppi (at) samediggi.	marjomaa (at) samediggi.
fi	fi
Nuortalašgiella	Mika Saijets, haldâttâspargee
harju (at) samediggi. fi	Nuorttâlâškielâ
Anárašgiella	Terhi Harju
miina.	Anarâškielâ
jaasko (at) samediggi. fi	Miina Seurujärvi
Bigga-Helena Magga	Tavesämikiel â
magga (at) samediggi. fi	Julevsämikiel â
Láilá Anti	Maadâsämikielâ