index2.php_option=com_content_task=view_id=1155_lang=davvi.html.xml

Gielladahku-bálkkašupmi 2015	Kielâtaho-palhâšume 2015
Sámi giellaráđđi lea mieđihan jagi 2015	Säämi kielârääđi lii čujottâm ive 2015
Gielladahku – bálkkašumi	Kielâtaho-palhâšume
Mielenterveystalo.	Mielenterveystalo.
fi-ovttasbargofidnui sámegielat bálvalusaid ja sámegiela sajádaga ovddideami várás bargon ánššolaš barggus Suomas.	fi-oovtâspargoproojeektân sämikielâlij palvâlusâi já sämikielâ sajattuv ovdedem várás rahtum ánsulâš pargoost Suomâst.
Mielenterveystalo.	Mielenterveystalo.
fi-ovttasbargofidnu neahttabálvalus sisttisdoallá šlunduma iežasdikšunprográmma davvisámegillii.	fi-oovtâspargoproojeekt viermipalvâlusâst lii šlundevuođâ jieštipšomohjelm orjâlâškielân.
Gielladahku – bálkkašumiin sámi giellaráđđi háliida giddet fuopmášumi dasa, ahte Mielenterveystalo.	Kielâtaho-palhâšumáin säämi kielâ rääđi lii haalijd kiddiđ huámášume toos, ete Mielenterveystalo.
fi-ovttasbargofidnu lea ollašuhttán sámiid gielalaš bálvalusaid ođđalágan vugiin, mii juksá viidát sámegielat olbmuid.	fi-oovtâspargoproojeekt lii olášuttám sämmilij kielâlijd palvâlusâid uđđâäigásâš vuovvijn, mii juksá stuorrâ juávhu sämikielâlijd ulmuid.
Mielenterveystalo.	Mielenterveystalo.
fi-ovttasbargofidnu neahttaalbmadusa Iežasdikšunrávvagat ja daid geavaheapmi ii leat áigái iige báikái čadnon.	fi-oovtâspargoproojeekt viermialmostittem Jieštipšoraavâ já ton kevttim iävá lah ááigán tâi pááikán čonnâšum.
Iežasdikšunrávvagat fáhtejit neahttaalbmadussan sámegielat olbmuid nu sámeguovllus go dan olggobealde.	Jieštipšoraavâ juksá viermialmostittemin sämikielâlâš aalmug nuuvt sämikuávlust ko ton ulguubeln.
Neahtas doaibman, ja maiddái rávvagiid ja dieđihančállosiid olggosbuktin neahtas leat ođđaáigásaš bálvalanhámit, maid galgá ovddežis lasihit dálá bálvalanhámiid lassin.	Viermist toimâm já ravvui já tieđettemčallui almostittem viermist lává táálááh palvâlushäämih, maid kalga ovdiist lasettiđ valmâš palvâlushaamij lasseen.
Neahttaalbmadussan Iežasdikšunrávvagat olahit buorebut erenomážit sámegielat nuorat olbmuid, geat leat hárjánan dikšut áššiideaset neahtas ja geavahit elektrovnnalaš bálvalusaid.	Viermialmostittemin Jieštipšoraavâ juksá pyerebeht spesifisávt nuorâb sämikielâlâš aalmug, mii lii vuáhádum tipšođ aašijd viermist já kevttiđ šleđgâlijd palvâlusâid.
Sámegielat Iežasdikšunrávvagat fállet oahpisteami iežas buorredili doarjjan ja rávvagiidda sáhttá oahpásmuvvat iežas áigetávvala mielde báikkis fuolakeahttá.	Sämikielâlâš Jieštipšoraavâ addel uápistem jieijâs cevzim tuárjumân já ravvui puáhtá uápásmiđ jieijâs liähtoin kost peri.
Sámi giellaráđđi atná dehálažžan, ahte dat leat oažžumis maiddái sámegillii.	Säämi kielârääđi ana tehálâžžân, ete tot lii finnimnáál meiddei sämikieláid.
Sámegielat neahttaalbmadusa buvttadeamis lea dehálaš, ahte preanttus lea álkit gávdnomis.	Sämikielâlâš viermialmostittemij pyevtitmist lii tehálâš, ete almostittem lii älkkeest kavnâmnáál.
Vaikke Iežasdikšunprográmmai ii leat njuolggo liŋka Mielenterveystalo.	Veikkâ Jieštipšoravvui ij lah njuolgâ liŋkki Mielenterveystalo.
fi-siidduin, dat gávdno ainjuo Mielenterveystalo.	fi-siijđoin, tot kavnoo kuittâg Mielenterveystalo.
fi-siiddu iežasdikšunrávvagiid bláđemiin.	fi-siijđoi jieštipšoravvuid lađâmáin.
Iežasdikšunrávvagiid doaimmaheapmi neahtas davvisámegillii lea sámegielat bálvalusaid fálaldagas dakkár vuosttas lávki, man Sámi giellaráđđi sávvá roahkasmahttit maiddái eará orgánaid lágidišgoahtit sámegielat bálvalusaid neahtas.	Jieštipšoravvuu toimâttem viermist orjâlâškielân lii sämikielâlij palvâlusâi falâldâhhân taggaar aalgâ, mii Säämi kielârääđi tuáivu mield ruokâsmit meiddei iárásijd orniđ sämikielâlijd palvâlusâid viermist.
Dál olggosaddon Iežasdikšunrávvagat leat vuosttas Mielenterveystalo.	Tääl almostittum Jieštipšoraavâ lii vuossâmuš Mielenterveystalo.
fi-ovttasbargofidnu davvisámegielat neahttaalbmadus.	fi-oovtâspargoproojeekt orjâlâškielâlâš viermialmostittem.
Sámi giellaráđđi sávvá, ahte Gielladahku-bálkkašupmi movttiidahttá bálkkašumi oažžu viiddidit davvisámegielat fálaldaga ja maiddái, ahte dat doaimmaha neahttamateriála vejolašvuođaid mielde maiddái anárašgillii ja nuortalašgillii.	Säämi kielârääđi tuáivu, ete Kielâtaho-palhâšume movtijdit palhâšumefinnejeijee vijđediđ orjâlâškielâlâš falâduv sehe toimâttiđ viermiamnâstuv máhđulâšvuođâi mield meiddei anarâškielân já nuorttâlâškielân.