index2.php_option=com_content_task=view_id=1166_lang=davvi.html.xml
Jagi Gielladahku- bálkkašupmi lea nuortalašrátnu
Ive Kielâtaho-palhâšume lii nuorttâlâšráánu
Dán jagáš Gielladahku-bálkkašumi lea gođđán nuortalaš Aune Mettäpuro Čeavetjávrris.
Taan ivvááš Kielâtaho-palhâšume lii valmâštâm nuorttâlâš Aune Mettäpuro Čevetjäävrist.
Bálkkašupmi lea duodji, ceakkogođđinmuoraiguin gođđojuvvon árbevirolaš nuortalašrátnu.
Palhâšume lii tyeiji, ciägusärgimuorâiguin rahtum ärbivuáválâš nuorttâlâšráánu.
Sámi giellaráđđi mieđiha juohke nuppi jagi Gielladahku-bálkkašumi.
Säämi kielârääđi mieđeet jyehi nube ive Kielâtaho-palhâšume.
Jagi 2015 Gielladahku-bálkkašupmi lea mieđihuvvon Mielenterveystalo.
Ive 2015 Kielâtaho-palhâšume lii čujottum Mielenterveystalo.
fi-ovttasbargofidnui.
fi-oovtâstpargoproojeektân.
Gielladahku-bálkkašumi dárkkuhussan lea addit dovddastusa sámegiela sajádaga ja sámegielat bálvalusaid ovddideami várás dahkkon ánssolaš ja mearkkašahtti barggus Suomas.
Kielâtaho-palhâšume ulmen lii adeliđ tubdâstâs sämikielâ sajattuv já sämikielâlij palvâlusâi ovdedem várás tohhum ánsulâš já merhâšittee pargoost Suomâst
” Nuortalašrátnu ” lea ovdalis áigge geavahuvvon nuortalaš bearrašis ullogovččasin.
” Nuorttâlâšráánu ” lii tovle kevttum nuorttâlâš perrust ulloloovdân.
Nuortalašrátnu lea oalle liekkas sávzzaulluid dihtii.
Nuorttâlâšráánu lii saavzâulloost rahtum uáli liegâs.
Mátkái vuolggedettiin omd. ráidduin gerresis dahje sanis, rátnui lei buorre giesastit lieggasii vaikkeba smávva mánáid.
Máátkán vyelgidijn ovdâm. puásuiráiđuin kerrisist tâi rievvâst, ráánu siisâ lieggâsân lâi pyeri kiessâđ veikkâpâ uccâ párnáid.
Árbevirolaš nuortalašrátnu gođđojuvvo ceakkogođđinmuoraiguin ja dat gođđojuvvo sávzzaullus snáldduin badnojuvvon ulloláiggiin.
Ärbivuáválálâš nuorttâlâšráánu kođđoo ciägusärgimuorâiguin já tot ráhtoo saavzâ ulloost snäldein ponnum ullolaaigijn.
Ránu árbevirolaš ivnnit leat vielgat, čáhppat ja ruoksat.
Ráánu ärbivuáváliih ivneh láá vielgâd, čappâd já ruopsâd.
Nuortalašránu álggaheapmi čuolddabáttis lea erenomáš; čuožžamat gođđojuvvojit čuolddabáddái masa šaddá nuortalašrátnui mihtilmas ruvttohearva.
Nuorttâlâšráánu algâttem čyeldimpäädist lii epitáválâš; čuožâlääigih kođđojeh čyeldimpáádán, moos šadda nuorttâlâšráánun jiešvuođâlâš ruuvdukovos.
Čuolddabáddi giddejuvvo gođđinmuoraid bummai, mas leat ráiggit rátnoálggu giddema várás.
Čyeldimpäddi kiddoo ráánumuorâi pajemuorân, mast láá rääigih ráánu algâttem kiddim várás.
Rátnolohppii bárgiduvvojit nuortalašrátnui mihtilmas rievssatjuolgi ” - bárggáldagat.
Ráánu kiäčán šnjirriittuvvojeh nuorttâlâšráánun táváliih nk. ” riävskájyelgi ” - párgálduvah.
Dán áigge dát nuortalaččaid árbevirolaš rátnu geavahuvvo eanaš seaidnerátnun.
Tááláá ääigi taat nuorttâsämmilij ärbivuáválâš ráánu lii táválávt heŋgâstum siäinán.
(Govva: Anni Näkkäläjärvi)
(Kove: Anni Näkkäläjärvi)