index2.php_option=com_content_task=view_id=119_lang=davvi.html.xml

Sámediggi – sámiid riikkabeaivvit	Sämitigge – sämmilij ovdâskodde
Sámediggi lea jagi 1996 álggus iežas lágain vuođđuduvvon sámiid iešráđđenorgána.	Sämitigge lii ive 1996 aalgâst jieijâs lavváin vuáđudum sämmilij jiešhaldâšemorgaan.
Sámediggi vuođđuduvvui jagi 1995 ođasmahtton vuođđolága vuođul.	Sämitigge vuáđudui ive 1995 uđâsmittum vuáđulaavâ vuáđuld.
Sámedikki ovdal jagiid 1973 - 1995 doaimmai sámi parlameanta, mii lei vuođđuduvvon das addon stáhtaráđi ásahusain.	Ovdil Sämitige iivijn 1973 - 1995 tooimâi Säämi Parlament, mii lâi vuáđudum tast adelum staatârääđi asâttâssáin.
Sámediggi doaibmá vuoigatvuođaministeriija hálddahussuorggis muhto lea iešráđálaš stáhta eiseválddiin.	Sämitigge tuáimá riehtiministeriö haldâttâhsyergist mutâ lii jiecânâs staatâ virgeomâhâin.
Sámedikki doaibma ruhtaduvvo stáhta bušeahttaruhtademiin.	Sämitige toimâ ruttâduvvoo staatâ budjetruttâdmáin.
Sámedikki váldodoaimmaide lea várrejuvvon stáhta bušeahtas s. 1,6 miljon euro.	Sämitige eidusâš tooimân láá väridum staatâ budjetist s. 1,6 miljovn eurod.
Lassin sámedikki bokte mieđihuvvo ruhtadeapmi sámekultuvrrii ja servviide, sámegielat árramánnavuođa bajásgeassin - ja sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid várás ja sámegielat oahppamateriálabuvttadeami várás.	Lasseen sämitige peht mieđettuvvoo ruttâdem sämmilâš kulttuurân já servijd, sämikielâlâš arâšoddâdem- já sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlussáid já sämikielâlâš oppâmateriaalpyevtittâsân.
Sámedikkis lea maiddái sierraprojeavttat, maidda boahtá ruhtadeapmi stáhta ja Eurohpa Uniovnna váriin.	Sämitiggeest láá meid sierânâsprojekteh, moid puátá ruttâdem staatâ já Euroop Union varijn.
Sámedikki dehalamos bargu lea ollašuhttit vuođđolágas dasa ásahuvvon doaimmaid dahjege ollašuhttit sáme kulturiešhálddahusa sihke dorvvastit sámi eamiálbmotkultuvrra seailuma ja ovdáneami.	Sämitige tergâdumos toimâ lii olášuttiđ vuáđulaavâst toos asâttum tooimâid ađai olášuttiđ sämmilâš kulttuurjiešhaldâšem sehe turvâstiđ sämmilii algâaalmugkulttuur siäilum já ovdánem.
Sámi kulturiešráđđen guoská sámiid ruovttuguovllu, mas lea mearriduvvon sámediggelága njealjátparagráfas (4 §).	Sämmilâš kulttuurjiešhaldâšem kuáská sämikuávlun, mast lii asâttum sämitiggelaavâ niäljád ceehist (4 §).
Guvlui gullet Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddaid guovllut sihke Lappi bálgosa guovlu Soađegili gielddas dahjege geavadagas Vuohčču.	Kuávlun kuleh Iänuduv, Aanaar já Ucjuv kieldâi kuávluh sehe Laapi palgâs kuávlu Suáđigil kieldâst ađai keevâtlávt Vuáčču.
Kárta: Sámiid ruovttuguovlu	Kárttá: sämikuávlu
Barggut ja doaimmat	Pargoh já toimâ
Sámediggi čealká sámiid virggálaš oaivila.	Sämitigge čáittá sämmilij virgálâš uáinu.
Sámedikki bargun lea sámediggelága § 6 mielde ovddastit sámiid bargguide gulavaš áššiin nu álbmotlaččat go riikkaidgaskasaččatge.	Sämitige pargon lii sämitiggelaavâ § 6 mield ovdâstiđ sämmilijd pargoidis kullee aašijn nuuvt aalmuglávt ko aalmugijkoskâsávt-uv.
Geavadis stuorra oassi sámedikki riikkaidgaskasaš ovddastusain bargo golmma riikka sámedikkiid ja Ruošša sámeservviid, sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) doaimma bokte.	Keevâtlávt stuorrâ uási sämitige aalmugijkoskâsâš ovdâstemijn tahhoo kuulmâ eennâm sämitigij já Ruošâ sämiseervij, Säämi parlamentaarlâš rääđi (SPR) tooimâ peht.
Sámediggi geavaha iehčanas mearridanválddi.	Sämitigge kiävttá jiecânâs meridemvääldi.
Sámediggi sáhttá addit evttohusaid, álgagiid ja čealkámušaid eiseválddiide (lága § 5).	Sämitigge puáhtá adeliđ oovdânpyehtimijd, alguid já ciälkkámušâid virgeomâháid (laavâ § 5).
Sámediggi addá jahkásaččat 60-200 iešđudetlágan álgaga ja čealkámuša sierra beliide.	Sämitigge addel ihásávt 60-200 sierâlágán algud já ciälkkámužžâd sierâ peelijd.
Lassin sámediggi nammada ovddasteaddjiid máŋgga eará bargojoavkkuide.	Lasseen sämitigge noomât ovdâsteijeid maaŋgáid sierâ pargojuávhoid.
Nubbi guovddáš doaibmanvuohki lea eiseválddiiguin ráđđádallan.	Nube válduášálâš toimâvyehhin láá virgeomâhâiguin toohum ráđádâlmeh.
Sámediggelága § 9 mielde eiseválddit galget ráđđádallat sámedikkiin buot viidásut váikkuheaddji ja mearkašahtti doaibmabijuin, mat sáhttet dalán ja erenoamáš vugiin váikkuhit sámiid dillái eamiálbmogin.	Sämitiggelaavâ § 9 mield virgeomâhááh kalgeh ráđádâllâđ sämitiggijn puoh vijđáht vaikutteijee já merhâšittee tooimâin, moh pyehtih tállân já eromâš vuovvijn vaikuttiđ sämmilij sajattâhân algâaalmugin.
Ráđđádallanulbmil guoská ee. sámiid guoski láhkaaddima ovddideami, sámegiela ja oahpahusa guoskavaš áššiid sihke eanageavaheami ja ruvkelága mieldásaš lobiid mieđiheami sámiid ruovttuguovllus.	Ráđádâllâmkenigâsvuotâ kuáská el. sämmilijd kyeskee lahâasâttem oovdedmân, sämikielân já máttááttâšân kyeskee aššijd sehe eennâmkevttimân já ruukilaavâ miäldásij luuvij mieđeetmân sämikuávlust.
Álbmotlaš láhkaásaheami lassin sámedikki doaimmaid stivre sámedikki čoahkkima dohkkehan bargoortnet, mas mearriduvvo ee. virggiin, iešguđet orgánain ja daid doaimmain sihke hálddahusmeannudeamis sámedikkis.	Aalmuglii lahâasâttem lasseen sämitige tooimâ stivree sämitige čuákkim tuhhiittem pargo-oornig, mast aasât el. viirgijn, sierâ orgaanijn já tai pargoin sehe haldâttâhlattiimist sämitiggeest.
Válgabaji álggus sámedikki čoahkkin dohkkeha doaibmaplána oppa válgabadjái.	Vaaljâpaje aalgâst sämitige čuákkim tuhhit toimâvuávám ubâ vaaljâpajan.
Doaibmaplánas bidjet ulbmiliid sámedikki doaimmaide.	Toimâvuáváámist aasât uulmijd sämitige tooimân.
Dárkilut jahkasaš ulbmiliid ásahit jagi bušeahtas.	Tärhibijd ihásijd uulmijd asâtteh jieškote-uv ive budjetist.
Sámedikki bargoveahkapolitihka stivrejit bargoveahkapolitihkalaš áššegirjjiiguin, maidda gullet bargoveahkapolitihkalaš progrmma sihke dásseárvo- ja ovttaveardásašvuođaplánat.	Sämitige pargoviehâpolitiik stivrejeh pargoviehâpoolitlijn äššikiirjijn, moid kuleh pargoviehâpoolitlâš ohjelm sehe täsiárvu- já oovtviärdásâšvuotâvuáváámeh.
Sámedikki váldodoaibmabáiki lea Anáris sámekulturguovddáš Sajosis.	Sämitige váldutoimâsaje lii Anarist säämi kulttuurkuávdáš Sajosist.
Sámedikkis leat lassin siidodoaibmabáikkit Eanodagas ja Ohcejogas.	Sämitiggeest láá lasseen uálgitoimâsajeh Iänuduvvâst já Ucjuuvâst.
Govva: Sámedikki organisašuvdna	Kove: Sämitige organisaatio
Sámedikki 21 lahtu ja njealje várrelahtu váljejuvvojit sámiid siste juohke njealját jagi dollojuvvon válggain.	Sämitige 21 jesânid já nelji värijeessân väljejuvvojeh sämmilij kooskâst jyehi niäljád ive olášuvvee vaaljâin.
Juohke sámiid ruovttuguovllu gielddas galgá válljet unnimustá golbma ovddasteaddji sámediggái.	Jyehi sämikuávlu kieldâst kalga valjiđ ucemustáá kulmâ ovdâsteijee sämitiigán.
Evttohasa sámediggái sáhttá ásahit golmma sápmelačča vuođđudan váljenovttastupmi.	Kuulmâ sämmilii vuáđudem väljejeijeeservi puáhtá asâttiđ iävtukkâs sämitiigán.
Maŋimuš válggat doaimmahuvvojedje jagi 2011 čakčat.	Majemustáá vaaljâid toimâttij ive 2011 čohčuv.
Govva: Sámedikki čoahkkin	Kove: Sämitige čuákkim
Sámediggelága ođastus	Sämitiggelaavâ uđâsmittem
Sámedikki birra addon lága leat aiddo ođasmahttimin.	Sämitiggeest adelum laahâ lii eidu uđâsmittemnáál.
Ođastusa válmmaštallan bargojoavku luohpadii ovttamielalaš evttohusa jagi 2013 loahpas.	Uđâsmittem valmâštâllâm pargojuávkku luovâttij oovtmielâlâš oovdânpyehtim ive 2013 loopâst.
Árvalusas evttohit nuppástuhttima várás sápmelašmeroštallama, sámedikki doaimmaid, sámedikki ovddasteaddjiid meari lasiheami, evttohuvvo mearrideami várás oktasašdoaibmageatnegasvuođas dálá ráđđadallanulbmila sadjái sihke ođasmahttima várás sámedikki válgavuogádaga.	Oovdânpyehtimist iävtutteh, ete rievdâdeh sämmilâšmiäruštâllâm, sämitige pargoid, lasetteh sämitige ovdâsteijei mere, iävtutteh, ete asâtteh ohtsâštoimâkenigâsvuođâst tááláá ráđádâllâmkenigâsvuođâ sajan sehe ete uđâsmiteh sämitige vaaljâvuáháduv.
Lága leat ulbmil boahtit fápmui válgavuogádaga ja sápmelašmeroštallama guoskavaš paragráfaid oasil jagi 2015 ja muđuid jagi 2016 álggus go ođđa sámediggi lea álggahan barggu.	Lii tárguttâs, ete laahâ šadda vuáimán ceehij uásild, moh kyeskih vaaljâvuáhádâhân já sämmilâšmiäruštâlmân, ive 2015 já mudoi ive 2016 aalgâst talle ko uđđâ sämitigge lii algâttâm tooimâs.
Sámedikki čoahkkin dohkkehii čoahkkimisttis 18.12.2013 cealkámuša bargojoavkku evtttohusas.	Sämitige čuákkim tuhhiittij čuákkimistis 18.12.2013 ciälkkámuš pargojuávhu oovdânpyehtimist.
Evttohusa guottihedje earet muhtun nuppástusevttohusaid.	Oovdânpyehtim kyedittui motomij rievdâdemiävtuttâsâiguin.
Sámiid eará álbmotválljen orgánat	Sämmilij eres ovdâsteijeevâš orgaaneh
Sámedikki lassin nuortalaččain lea iežas, sierra oktasašbargoorgána, Nuortalaččaid giličoahkkin nuortalaš guovllus.	Sämitige lasseen nuorttâlâšâin lii jieijâs, sierâ oovtâstpargo-orgaan, nuorttâlâšâi sijdâčuákkim nuorttâlâškuávlust.
Nuortalaš guvlui gullet oasit Anára gielddas.	Nuorttâlâškuávlun kuleh uásih Aanaar kieldâst.
Nuortalašláhka spiehkkasa sámediggelágas leamen eana - ja meahccedoalloministeriija vuolde.	Nuorttâlâšlaahâ lii sämitiggelaavâst spiekâstmáin eennâm- já meccituáluministeriö vuálásâžžân.
Nuortlašlágas mearriduvvo ee. nuortalaččaid ealáhussii guoski vuoigatvuođain.	Nuorttâlâšlaavâst asâtteh el. nuorttâlâšâi iäláttâslijn vuoigâdvuođâin.
Norgga sámiid álmotválljen orgána, sámediggi vuođđuduvvui jagi 1987 (láhka 1987:56) ja dat álggahii doaimmas jagi 1989.	Taažâ sämmilij ovdâsteijeevâš orgaan, sämitigge vuáđudui ive 1987 (laahâ 1987:56) já tot algâttij tooimâs ive 1989.
Norga lea ratifiseren ILO 169-soahpamuša eamiálbmogiid vuoigatvuođain.	Taažâ lii ratifisistâm ILO 169-sopâmuš algâaalmugij vuoigâdvuođâin.
Norgga vuođđoláhka dovddasta sápmelaččaid eamiálbmogin.	Taažâ vuáđulaahâ tuubdâst sämmilijd algâaalmugin.
Ruoŧa sámiid álmotválljen orgána, sámediggi vuođđuduvvui jagi 1992 (láhka 1992:1433) ja dat álggahii doaimmas jagi 1993 álggus.	Ruotâ sämmilij ovdâsteijeevâš orgaan, sämitigge vuáđudui ive 1992 (laahâ 1992:1433) já tot algâttij tooimâs ive 1993 aalgâst.
Ruoŧa sámediggi lea sihke iešráđđenorgána ja stáhta virgedoaimmahat.	Ruotâ sämitigge lii sehe jiešhaaldâtlâš orgaan ete staatâ virgádâh.
Ruoŧa sámediggi lea Ruoŧa eanadoalloministeriija hálddahussuorggis.	Ruotâ sämitigge lii Ruotâ eennâmtuáluministeriö haldâttâhsyergist.
Ruoŧa vuođđoláhka dovddasta sámiid álbmogin.	Ruotâ vuáđulaahâ tuubdâst sämmilijd aalmugin.
Ruošša sámiid ovddastit guokte Ruošša sámesearvvi.	Ruošâ sämmilijd oovdâst kyehti Ruošâ sämiseervi.
Ruošša sámit leat vuođđudan iežaset álmotválljen orgána, sámedikki, muhto Ruošša láhkaásaheapmi iige hálddahus dovddas dan sajádaga.	Ruošâ sämmiliih láá vuáđudâm jieijâs ovdâsteijeevâš orgaan, sämitige, mutâ Ruošâ lahâasâttem já haldâttâh iä tuubdâst ton sajattuv.