index2.php_option=com_content_task=view_id=11_lang=davvi.html.xml

Sámi parlamentáralaš ráđđi Parlamentaarlâš rääđi Sámi parlamentáralaš ráđđi Parlamentaarlâš rääđi Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) lea Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid gaskasaš parlamentáralaš ovttasbargoorgána. Säämi parlamentaarlâš rääđi (SPR) lii Suomâ, Taažâ já Ruotâ sämitigij koskâsâš parlamentaarlâš oovtâstpargo-orgaan. Ruošša sámeorganisašuvnnat oassálastet ovttasbargui dárkojeaddjin SPR:s. Ruošâ sämiseervih uásálisteh oovtâstpaargon tárkkojeijen SPR:st. Murmánskka guovllu sámiparlameanta lea ohcan bissovaš lahttovuođa SPR:s. Murmansk kuávlu sämiparlament lii uuccâm pisováá jeessânvuođâ SPR:st. SPR vuođđuduvvui njukčamánu 2. beaivve jagis 2000. SPR vuáđudui njuhčâmáánu 2. peeivi ive 2000. Ruoŧa Sámediggi searvvai SPR:i cuoŋománus 2002. Ruotâ Sämitigge seervâi rááđán cuáŋuimáánust 2002. Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámediggi jođihit SPR 16 mánotbaji áigodagain. Taažâ, Ruotâ já Suomâ sämitigeh jođetteh rääđi 16 mánuppaje poojijn. Čállingoddin doaibmá dat sámediggi, geas jođihanvástu ain lea. Čäällimkodden tuáimá tot sämitigge, kiäst lii jođettemovdâsvástádâs kuás-uv. SPR:a doaimma stivrejit jagi 1997 sohppojun ovttasbargosoahpamuš ja jagi 2003 dohkkehuvvon bargoortnet. SPR tooimâ stivrejeh ive 1997 soppum oovtâstpargosopâmuš já ive 2003 tuhhiittum pargo-oornig. Ságajođihanvuorru lea dál Ruoŧa sámedikkis. Saavâjođettemvuotâ lii párásist Ruotâ sämitiggeest. Jagi 2015 ságajođihanvuorus lea Suoma sámediggi. Ive 2015 saavâjođettemvuotâvuárust lii Suomâ sämitigge. Suoma sámedikki ovddasteaddjit SPR:s Suomâ sämitige ovdâsteijeeh SPR:st Sámedikki čoahkkin vállje ovddasteaddjiid sámi parlamentáralaš ráđđái válgabadjái. Sämitige čuákkim väljee ovdâsteijeid säämi parlamentaarlâš rááđán vaaljâpajan. SPR ovttasbargosoahpamuša mielde sámedikki politihkalaš njunnošat galget gullat SPR:i. SPR oovtâstpargosopâmuš mield sämitige poolitlâš njunoš kalga kulluđ rááđán. Doaibmabajis 2012-2015 ovddasteaddjin leat: Toimâpaajeest 2012-2015 ovdâsteijen láá: Klemetti Näkkäläjärvi (várrelahttun Ulla Magga) Klemetti Näkkäläjärvi (väärrin Ulla Magga) Rauni Äärelä (várrelahttun Petra Magga-Vars) Rauni Äärelä (väärrin Petra Magga-Vars) Nihkolas Valkeapää (várrelahttun Veikko Porsanger) Nihkolas Valkeapää (väärrin Veikko Porsanger) Sámi parlamentáralaš ráđi stivrras Suoma sámedikki ovddastit Klemetti Näkkäläjärvi ja Tiina Sanila-Aikio. Säämi parlamentaarlâš rääđi stiivrâst Suomâ sämitige ovdâsteh Klemetti Näkkäläjärvi já Tiina Sanila-Aikio. SPR:a ovttasbargosoahpamuša mielde sámedikki polithkalaš njunnosat galget oassálastit lahttun SPR:a stivrra doaimmaide. SPR oovtâstpargosopâmuš mield sämitige poolitlâš njunoš kalga uásálistiđ jesânin SPR stiivrâ tooimân. Doaimmat Toimâ SPR:a doaimmaid stivre jahkásaččat dievasčoahkkin, mii ordnejuvvo unnimustá oktii jagis. SPR tooimâ stivree tievâsčuákkim, mii uárnejuvvoo ihásávt ucemustáá ohtii. Čoahkkin dohkkeha SPR doaibmaplána, mii ráhkaduvvo guovtti jahkái hávil. Čuákkim tuhhit SPR toimâvuávám, mii ráhtoo kyevti ihán häävild. SPR doalai ovddit geardde čoahkkimis Ubmis čakčat 2013. SPR toolâi ovdebáá keerdi čuákkimis Uumeest čohčuv 2013. SPR lea vuođđudan iežas oktavuhtii nuoraidlávdegotti, masa bohtet ovddasteaddjit guđege riikka sámedikki nuoráidráđiin / - lávdegottiin. SPR lii vuáđudâm ohtâvuotâsis nuorâilävdikode, kuus puátih ovdâsteijeeh jieškote-uv eennâm sämitige nuorâiraađijn / - lävdikuudijn. Nuoraidlávdegoddi čoahkkana SPR dievasčoahkkima oktavuođas. Nuorâilävdikodde čokkân SPR almosčuákkim ohtâvuođâst. Suoma sámedikki ovddasteaddjin lávdegottis leat nuoraidráđi ságajođiheaddji Nilla Rahko ja lahttu Anne-Máret Labba. Suomâ sämitige ovdâsteijen lävdikoddeest lii nuorâirääđi saavâjođetteijee Nilla Rahko já jeessân Anne-Máret Labba. SPR lea vuođđudan maiddái beahtoáššiid lávdegotti. SPR lii vuáđudâm meid piätuaašij lävdikode. Lávdegottis Suoma sámedikki ovddasta II várreságajođiheaddji Heikki Paltto Lävdikoddeest Suomâ sämitige oovdâst II värisaavâjođetteijee Heikki Paltto. SPR doaibmaplána lágida SPR stivra, mii čoahkkana sullii 4 geardde jagis. SPR toimâvuávám olášut SPR stivrâ, mii čokkân suulân neljii ivveest. SPR doaibman lea ovddidit sámedikki gaskasaš ovttasbarggu sihke gieđahallat áššiid, mat gusket dahje sáhttet guoskat sámiid máŋgga riikkas dahje sámiid álbmogin. SPR pargon lii ovdediđ sämitigij koskâsâš oovtâstpargo sehe kieđâvuššâđ aašijd, moh kyeskih teikâ pyehtih kuoskâđ sämmiláid maaŋgâ enâmist teikâ sämmiláid almugin. SPR ovddasta Suoma, Ruođa ja Norgga sámiid davviriikkain ja riikkaidgaskasaš oktavuođain. SPR oovdâst Suomâ, Ruotâ já Taažâ sämmilijd tave-eennâmlijn já aalmugijkoskâsijn ohtâvuođâin. SPR váldoulbmilat leat davviriikkalaš sámesoahpamuša dohkkeheapmi, SPR doaimma ovddideapmi ja sámiid vuoigatvuođalassajádaga buorideapmi. SPR váldu-ulmeh láá tave-eennâmlii sämisopâmuš tuhhiittem, SPR tooimâ ovdedem já sämmilij vuoigâdvuođâsajattuv pyeredem. SPR lea mearridan, ahte sámit ráhkadit oktasaš oaivila SPR:s davviriikkalaš sámesoahpamuša joatkkaráđđádallamiin. SPR lii meridâm, ete sämmiliih hämmejeh ohtsii uáivil SPR:st tave-eennâmlii sämisopâmuš jotkâráđádâlmijn. Ulbmilin lea ovddidit SPR doaimmaid davviriikkalaš sámesoahpamuša geatnegasvuođaid ektui sihke buoridit Ruošša sámiid vejolašvuođa oassálastit ovttasbargui. Ulmen lii ovdediđ SPR tooimâ tave-eennâmlii sämisopâmuš kenigâsvuođâi háárán sehe pyerediđ Ruošâ sämmilij máhđulâšvuođâ uásálistiđ oovtâstpaargon. Sámeparlamentárihkkáriid konfereansa Sämiparlamiänttárij konferens Sámeparlamentárihkkáriid vuosttas konfereansa lágiduvvui Johkamohkis 24.2.2005. Sämiparlamiänttárij vuossâmuš ohtsâš konferens uárnejui Juhâmohheest 24.2.2005. Konferensii oassálaste Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkiid sihke Ruošša sámiid ovddasteaddjit. Konfereensân uásálistii Taažâ, Ruotâ já Suomâ sämitigij sehe Ruošâ sämmilij ovdâsteijeeh. Ovdal konfereanssa guđege riikka sámedikkit dolle iežaset dievasčoahkkima Johkamohkis. Ovdil konferens jieškote-uv eennâm sämitigeh tollii jieijâs tievâsčuákkim Juhâmohheest. Sámeparlamentárihkkáriid konfereansa lei historjjálaš dáhpáhus. Sämiparlamiänttárij konferens lâi historjállâš tábáhtus. Konfereansa dohkkehii Johkamohki julggáštusa, man mielde oktasaš konfereansa lei historjjálaš mearka sámepolitihkalaš barggus. Konferens tuhhiittij Juhâmohe julgáštus, mon mield ohtsâš konferens lâi historjállâš merkkâstuálppu sämipoolitlii pargoost. Konfereansa muittuhii das, ahte sámit leat okta álbmot, man oktilašvuođa riikkaid ráját eai oaččo rihkkut. Konferens muštottij tast, ete sämmiliih láá ohtâ aalmug, mon ohtâlâšvuođâ staatâi rääjih iä uážu rikkođ. Julggáštus deattuha earet eará sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ja barggu davviriikkalaš sámesoahpamuša áigái oažžuma dihtii. Julgáštus tiäddut eres lasseen sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ já pargo tave-eennâmlii sämisopâmuš ááigán finniimân. Johkamohkis mearriduvvui, ahte sámeparlamentárihkkáriid oktasaš konfereansa ordnejuvvo golmma jagi gaskkaid. Juhâmohheest meridui, ete sämiparlamiänttárij ohtsâš konferens uárnejuvvoo kuulmâ ive kooskâi. Nubbi sámeparlamentárihkkáriid konfereansa lágiduvvui Roavvenjárggas 28.10.2008. Nubbe sämiparlamiänttárij konferens uárnejui Ruávinjaargâst 28.10.2008. Goalmmát sámeparlamentárihkkáriid konfereansa ordnejuvvui Girkonjárggas 10.11.2011. Kuálmád sämiparlamiänttárij konferens uárnejui Kirkkonjaargâst 10.11.2011. Konferenssa julggáštusas gieđahallet sámiid ovttasbarggu ovddideami, sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama sihke ávžžuhit stáhta ratifiseret ILO-169 soahpamuša eamiálbmogiid vuoigatvuođain. Konferens julgáštusâst kieđâvušeh sämmilij oovtâstpargo ovdedem, sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášume sehe avžuutteh staatâid ratifisistiđ ILO-169 sopâmuš algâaalmugij vuoigâdvuođâin. Konfereanssa mielde meroštallama das, geaid atnit sápmelažžan, galgá vuođđuduvvat sámiid iežaset ja oktasaš áddejupmái áššis. Konferens mield miäruštâllâm tast, kiäid tuálih sämmilâžžân, kalga vuáđuduđ sämmilij jieijâs já ohtsâš ibárdâssân ääšist. Njealját sámeparlamentárihkkáriid konfereansa lágiduvvui Ubmis 20.2.2014. Niäljád sämiparlamiänttárij konferens uárnejui Uumeest 20.2.2014. Konfereanssa fáddán lei sámiid árbevirolaš ássanguovlluid luondduriggodagaid ávkkástallan ja davviriikkalaš sámesoahpamuš. Konferens fáddán lâi sämmilij ärbivuáválij aassâmkuávlui luánduriggoduvâiguin ávhástâllâm já tave-eennâmlâš sämisopâmuš. Konferensii oassálaste Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkiid lahtut sihke Ruošša sámeservviid ovddasteaddjit. Konfereensân uásálistii Taažâ, Ruotâ já Suomâ sämitigij jesâneh sehe Ruošâ sämiseervij ovdâsteijeeh. Suoma sámedikkis konferensii oassálaste 16 parlamentárihkkára. Suomâ sämitiggeest konfereensân uásálistii 16 parlamiänttárid. Sámeparlamentárihkkárat čoahkkanedje Ubmis. Sämiparlamiänttáreh čuáhist Uumeest. Govva: Pia Ruotsala Kove: Pia Ruotsala Ubmi konfereansa dohkkehii julggáštusa davviriikkalaš sámesoahpamušas sihke sámiid árbevirolaš ássanguovlluid luondduriggodagaid ávkkástallama gieđahalli julggáštusa. Ume konferens tuhhiittij julgáštus tave-eennâmlii sämisopâmušâst sehe julgáštus, mii kuáská s ämmilij ärbivuáválij aassâmkuávlui luánduriggoduvâiguin ávhástâlmân. Suoma sámedikki ovcci lahtu guđđe sierra cealkámuša luondduriggodagaid ávkkástallama sámiid árbevirolaš ássanguovlluid gieđahalli julggáštusa artihkkalii 4. Suomâ sämitige oovce jesânid kuođđii sierâ ciälhus luánduriggoduvâiguin ávhástâlmân sämmilij ärbivuáválijn aassâmkuávluin kyskee julgáštus artiklân 4. Eará oasil buot Suoma sámedikki ovddasteaddjit dorjo julggáštusa. Eres oosijn puoh Suomâ sämitige ovdâsteijeeh torjuu julgáštus.