index2.php_option=com_content_task=view_id=179_lang=davvi.html.xml

ON:a sierraraporterejeaddji S. James Anaya: Sámit ovdamearka	OA spesiaalraportistee S. James Anaya: Sämmiliih ovdâmerkkâ
- Davviriikkaid sápmelaččat leat ovdamearkan máilmmi eará álgoálbmogiidda das go ovddidit ođđa málliid eamiálbmogiid vuoigatvuođaid dorvvasteamis.	- Tave-enâmij sämmiliih láá ovdâmerkkâ maailm eres algâaalmugáid, ko sij ovdedeh uđđâ maallijd algâaamugij vuoigâdvuođâi turviimân.
Buorre ovdamearka ođđa málliin lea riikkaid ráđđehusaid ja golmma riikka sámedikkiid ovttasbargun valmmaštallojuvvon evttohus davviriikkalaš sámekonvenšuvdnan.	Šieu ovdâmerkkâ uđđâ maallijn lii enâmij haldâttâsâi já kuulmâ väldikode sämitigij ohtâšpargon valmâštâllâm iävtuttâs tave-eennâmlâš sämisopâmuššân.
Professor S. James Anaya, gii bargá Ovttastuvvon Nášuvnnaid álgoálbmogiid ja vuođđovuoigatvuođaid sierraraporterejeaddjin, buvttii iežas dearvvahusa sámi parlamentarihkariid konferánsii Roavvenjárggas maŋŋebárgga 28.10.	OA:st algâaamugij olmoošvuoigâdvuođâi já vuáđuvuoigâdvuođâi spesiaalraportisten tuáimee professor S. James Anaya puovtij tiervâttâsâs säämi parlamenttârij konfereensân Ruávinjaargâst majebaargâ 28.10.
Sierraraporterejeaddji Anaya gávnnahii, ahte lea oalle dábálaš, ahte álgoálbmot lea juohkásan eallit máŋgga riikkas.	Spesiaalraportistee Anaya páhudij lemin uáli táválâš, et algâaalmug lii juáhásâm maaŋgâ väldikode kuávlun.
Dan dihtii málle guovllulaš álgoálbmotsoahpamušas, man sápmelaččat leat ovddidan, sáhttá leahkit buorre ovdamearkan eará eamiálbmogiidda, mat ellet seammálágán diliin.	Tanen sämmilij ovdedm malli kuávlulâš algâaalmugsopâmušâst puáhtá toimâđ šieu ovdâmerkkân eres algâaalmugáid, kiäh eellih siämmáá tiileest.
Son ávžžuhii sámi parlamentarihkkariidda nana ovttasbarggu, vai sámekonvenšuvdna dohkkehuvvošii riikkain ja de boađášii fápmui.	Sun avžuuttij säämi parlamenttâráid čovgâ ohtsâšpargo tave-eennâmlâš sämisopâmuš finniimân vuáimán.
Sámi parlamentarihkariid konferánsii oassálaste Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid lahtut, Ruošša sámeorganisašuvnnaid ovddasteaddjit, dárkkuheaddjit ja sámeáššiid gieđahalli virgeeisseváldit ja politihkarat.	Säämi parlamenttârij konfereensân uásálistii Suomâ, Taažâ já Ruotâ sämitigij jesâneh, Ruošâ sämiseervij ovdâsteijeeh, tárkkojeijeeh já sämiaašijd kieđâvuššee virgeomâhááh já poliitijkkáreh.
Konferánssa ordnejeaddjin lei 2000-logu álggus vuođđuduvvon Sámi parlamentáralaš ráđđi, mii lea Davviriikkaid sámedikkiid ovttasbargoorgána.	Konferens uárnejeijen tooimâi 2000-lovo aalgâst vuáđudum säämi parlamentaarlâš rääđi, mii lii Tave-enâmij sämitigij ohtsâšpargo-orgaan.
Konferánssa prográmma fáttát laktásedje davviriikkalaš gažaldagaide nugo sámi giellaovttasbargui, sámenuoraid davviriikkalaš ovttasbargui ja Suoma, Ruoŧa ja Norgga mánáidáittarteaddjiid ovttasbargoprošeavtta bohtosiidda.	Konferens ohjelm šoodâi tave-eennâmlâš ohtsâšpaargon kullee aašijn tegu säämi kielâohtsâšpargoost, säminuorâi tave-eennâmlâš ohtsâšpargoost sehe Suomâ, Ruotâ já Taažâ pärniäššiváldálij ohtsâšpargoproojeekt puátusijn.
Sámi kulturvahku oktasaš temá, álgoálbmogiid árbediehtu, maiddái lei konferánssa fáddán.	Säämi kulttuuroho ohtsâš teema, algâaamugij ärbitiätu, lâi meiddei konferens teeman.