index2.php_option=com_content_task=view_id=189_lang=davvi.html.xml
” Suomas dárbbašuvvo sámegiela ealáskahttinprográmma ”
Suomân tarbâšuvvoo sämikielâ iäláskittemohjelm
Suoma sápmelaččain juo váldooassi orru sámiid ruovttuguovllu olggobealde, manáin juoba 70 %.
Suomâ sämmilijn jo stuárráámus uási áásá sämikuávlu ulguubeln, párnáin joba 70 %.
Gillii laktáseaddji vuoigatvuođaid ollašuvvan maiddái oaivegávpotguovllus lea dehálaš.
Nuuvtpa kielân kullee vuoigâdvuođâi olášume meiddei uáivikaavpugkuávlust lii tehálâš.
Veahádatsáttaolbmo 13.11. Helssegis almmuhan čielggadeami mielde bálvalusaid ollašuvvamis leat váilevuođat.
Ucceeblohováldálii 13.11. almostittum čielgiittâs mield palvâlusah olášuveh kuittâg hyeneht.
Sámegielat mánáin livččii lága mielde vuoigatvuohta sámegielat beaivedikšui olles riikkas.
Sämikielâlâš párnáin ličij laavâ mield vuoigâdvuotâ sämikielâlâš peivikiäčun ubâ eennâm kuávlust.
Helssegis ii goittotge leat opanassii sámegielat beaivedikšun.
Kuittâg ovdâmerkkân Helsigist ij lah sämikielâlâš peivikiäčču.
Guovllus orru sámi vánhemat atnet čielggadeami mielde dehálažžan dan, ahte sámegiella ja kultuvra sirdásit mánáide ja doivot sámegielat beaivedikšunfálaldaga. ”
Kuávlust ässee sämmilâšvanhimeh čielgiittâs mield aneh sämikielâ já kulttuur sirdâšume párnáid tehálâžžân já tuáivuh peivitipšo sämikielân.
- Dili buorideamis dárbbašuvvojit johtilit ráđđádallamat oassebeliid gaskkas ”, deattuha veahádatsáttaolmmoš.
- Tarbâšuvvojeh jotelis ráđádâlmeh uásipelij kooskâ tilálâšvuođâ tivomân, tiäddut ucceeblohováldálâš.
Veahádatsáttaolbmo čielggadeamis buktojuvvojit ovdan maiddái váilevuođat skuvllaid sámegiela oahpahusas.
Ucceeblohováldálii čielgiittâs puáhtá uáinusân vááijuvvuođâid meiddei škoovlâi sämikielâ máttááttâsâst.
Maiddái sámegielat vuoras olbmuid diliid galggašii čielggadit.
Ko aalmug puáráásm, kalga smiettâđ meid eenikielâs peeleest sämmilâš puárásij tilálâšvuođâ.
Oaivegávpotguovllu sámit doivot maiddái iežaset saji dahje vistti, mii attášii vejolašvuođaid sámi kultuvrra bisuheapmái maiddái oaivegávpotdiliin.
Uáivikaavpugkuávlu sämmiliih tuáivuh jieijâs saje, mii adeličij máhđulâšvuođâ kulttuur alnetoolâmân meiddei kaavpugist.
Sámiide vuođđolágas dorvvastuvvon vuoigatvuohta sin iežaset gillii ja kultuvrii guoská olles riikii.
Sämmilij vuáđulavâlâš vuoigâdvuotâ jieijâs kielân já kulttuurân kuáská ubâ eennâm.
Buot Suomas hubmojuvvon golbma sámegiela leat oalle unnit, muhto earenoamážit anáraš- ja nuortalašgielaid bisuheamis dárbbašuvvojit hohpolaš ja joatkkevaš doarjjadoaimmat.
Suomâst sarnum kuulmâ sämikielâst puoh láá viehâ uceh, mut eromâšávt aanaarsämikielâ já nuorttâsämikielâ vaattâv cevzimân huápulâš já kuháskyeddee toorjâtooimâid.
- ” Vuordin ii leat miige čovdosiid dán dilis ”, gávnnaha veahádatsáttaolmmoš.
- Vyerdim ij taam tilálâšvuođâst lah čuávdus, pááhud ucceeblohováldálâš.
Supmii dárbbašuvvošii hohpoleamos lági mielde sámegiela revitaliserenprográmma, nugo sámedikki lea evttohan.
Suomân tarbâšuuččij huápust sämikielâ iäláskittemohjelm, tegu sämitigge lii iävtuttâm.
Veahádatsáttaolbmo mielde sámegillii guoski doaibmabijut leat dál bieđgguid eaige leat doarvái gielaid boahttevuođa dorvvasteamis. ”
Ucceeblohováldálii mield sämikielân lohtâseijee tooimah iä tááláá tiileest ole kuhás iäge keellijd kielâi puátteevuođâ turviimân.
- Suomas lea stuorra ovddasvástádus álgoálbmotgielaid bisuheamis ja sirdáseamis boahttevaš buolvvaide ”, deattuha veahádatsáttaolmmoš.
- Suomâst lii stuorrâ ovdâsvástádâs algâaalmug kielâ siäilumist puáttee suhâpuolváid, ucceeblohováldálâš tiäddut.
Veahádatsáttaolbmo dutkamuša lágidii oassin sámegielat jearahallamiid vuođul Anne Länsman.
Ucceeblohováldálii rähtittem tutkâmuš rahtij Anne Länsman uásild sämikielâlâš sahhiittâlmij vuáđuld.
Dutkamuš lea almmuhuvvon suoma- ja sámegillii ja lea diŋgomis čujuhusas Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
Tutkâmuš almostittui já sämikielâ já sämimáttááttâs tilálâšvuođâst savâstâllui ucceeblohováldálii, sämitige já pärniäššiváldálii ornim seminaarist Helsigist 13.11.
dahje dan lea maiddái vejolaš printet interneahtas čujuhusas www.ofm.fi.
Lasetiäđuh: Ucceeblohováldálâš Johanna Suurpää, p. 1604 3445, 050-396 0140