index2.php_option=com_content_task=view_id=191_lang=davvi.html.xml

Sámediggi hálida anáraš- ja nuortalašgielaid jorgaleaddjiid	Sämitigge áigu aanaar- já nuorttâsämikielâ kielâjurgâleijeid
Sámediggi hálida vuođđudit anáraš- ja nuortalašgielaide fásta jorgaleaddjiid virggiid.	Sämitigge haalijd vuáđudiđ ive 2008 pargoos algâttâm aanaar- já nuorttâsämikielâi kielâjurgeleijei viirgijd.
Sámediggi evttoha ásahussii rievdádusa, mii dagašii vejolažžan fásta virggiid vuođđudeami ja daid deavdima.	Sämitigge iävtut asâttâs nubástus, mii addel máhđulâšvuođâ virgij vuáđđudmân.
Fásta virggiid vuođđudeapmi gáibida rievdádusa sámedikkis addojuvvon láhkaásahussii daningo ásahus gáibida virggálaš giellajorgaleaddjiin ee. gielladutkosa.	Sämitige toimâttâhân puovtij vuossâmuu keerdi pálkkááttiđ aanaar- já nuorttâsämikielâlâš kielâjurgâleijeid kiđđuv 2008, ko uáivil várás finnejui ruttâ staatâ budejetist.
Gielladutkosa čađaheapmi ii leat vuos vejolaš dáin gielain.	Sämikielâ toimâttuvâst pargeeh jo ovdeláá pálkkááttum tavesämikielâjurgâleijeeh, main kuulmâs jurgâleh tuše Ucjuuvâ kieldâ tárboid.
Sámedikki doaimmahahkii lei vuosttaš geardde vejolaš bálkáhit anáraš- ja nuortalašgielaid giella-jorgaleaddjiid giđđat 2008, go dárkkuhussii čujuhuvvui ruhta stáhta bušeahtas.	Viirgij vuáđudem váátá sämitiggeest adelum asâttâs nubástuttem, mast virgálâš kielâjurgâleijein váttoo el.
Sámegiela doaimmahagas barget juo ovdal bálkáhuvvon davvisámegiela giellajorgaleaddjit, geain golmmas ráhkadit jorgalusaid dušše Ohcejoga gieldda dárbbuide.	kielâtutkos, mii ij lah vala máhđulâš čođâlditteđ nomâttum kielâin.
Gielladoaimmahaga bargun lea ee. čuovvut ja ollašuhttit sámi giellalágas mearriduvvon sámiid gielalaš vuoigatvuođaid.	Kielâtoimâttuv pargon lii el. čuávvuđ já olášutteđ säämi kielâlaavâst asâttum sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođâid.
Giellajorgaleaddjiid lassin gielladoaimmahagas barget sámi gielladorvočálli ja sámi giellaáššiidčálli, geat vástideaba ee. giellapolitihkálaš áššiid válmmaštallamis ja dikšuba davviriikkalaš sámi giellaovttasbargui gulli áššiid.	Kielâjurgâleijei lasseen parga kielâtoimâttuvâst säämi kielâtorvočällee já säämi kielâašijčällee, kiäh västidává el. kielâpoolitlâš aašij valmâštâlmist já hoittáv teve-eennâmlâš säämi kielâohtâsâšpaargon lohtâseijee aašijd.
Eará sámedikki stivrra čoahkkinmearrádusat Avvilis 21.11.2008:	Lase sämitige stiivrâ čuákkimmiärádâsah Avelist 21.11.2008:
Áššiid dikšun sámegillii ain gággat eisseváldiin -	Sämikielâlâš ášástâllâm virgeomâháin ain-uv kaggâd
Virgeeisseváldit eai leat lasihan bargiideaset sámegiela máhtu eaige sámegielat áššehasbálvaleami	- Virgeomâhááh iä lah lasettâm pargeidis sämikielâ tááiđu já sämikielâlâš palvâlem
Sámiid ruovttuguovllu virgeeisseváldiin leat ain unnán dakkár bargit, geat bastet bálvalit áššehaččaid sámegillii.	Sämikuávlu virgeomâháin láá ain-uv tuše uccáá tagareh pargeeh, kiäh pasteh palvâliđ äššigâšâid sämikielân.
Jagi 2004 fápmui boahtán sámi giellalága ulbmilin lei dahkat áššiid dikšuma eisseváldiin sámegillii lunddolažžan ja gulul unnidit dulkojumi, man leat vásihan unohažžan ja váigadin.	Ive 2004 vuáimán puáttám uđđâ säämi kielâlaavâ uáivilin lâi toohâđ sämikilâlâš ášástâllâm virgeomâháin luándulâžžân já kepidiđ kuuloold unohâžžân tubdum tulkkum.
Sámedikki stivra attii cealkámušas stáhtaráđi muitalussii, mii guoská giellaláhkaásaheapmái ja lea aiddo válmmaštallama vuolde vuoigatvuohtaministeriijas.	Sämitige stivrâ adelij 21.11. ciälkkámuš valmâštâllâmvuálásâš staatârääđi kielâlahâasâttâs kyeskee muštâlusân.
Sámediggi lea dahkan viiddis čilgehusa sámi giellalága ollašuvvamis jagiin 2004-2006.	Sämitigge lii toohâm vijđes čielgiittâs säämi kielâlaavâ olášuumeest iivvijn 2004-2006.
Dan mielde sámiid ruovttuguovllu gielddain ii leat dáhpáhuvvan mearkkašahtti rievdádus sámegielat bargiid ja bálvalusaid mearis.	Ton mield sämikuávlu kieldâin ij lah tábáhtum tuođâlâš nubástus sämikielâlâš pargojuávhu já palvâlem meereest.
Ruovttuguovllu gielddain dušše Ohcejoga gielddas sámegiella atnojuvvo virgegáibádusaid eaktun dahje earenoamáš ánsun.	Sämikuávlu kieldâin tuše Ucjuuvâ kieldâst sämikielâ kiäččoo virgehoittám iähtun tâi sierânâs ánsun.
Sámeguovllus bargi gielddaid ja stáhta bargiin dušše 9,5 % bastá bálvalit olbmuid sámegillii.	Sämikuávlust pargee kieldâi já staatâ pargein 9,5 % pasta adeliđ äššigâšpalvâlem sämikielân.
Sámegielat bálvalusat ordnejuvvojit eanemus čuvgehusdoaimmas nugo vuođđooahpahusas, mánáid baivedivššus ja ovdaoahpahusas.	Sämikielâlâš palvâlusah uárnejuvvojeh enâmustáá čuovviittâstooimâst ađai vuáđumáttááttâsâst, párnái peivitipšoost já ovdâmáttááttâsâst.
Measta visot eará sámegielat bálvalusat dáhpáhuvvet ain dulkonbálvalusaid ja áššegirjjiid jorgaleami bokte.	Masa puoh eres sämikielâlâš palvâlem tábáhtuvá ain-uv tulkkâpalvâlusâi já äššikirjejurgâlusâi pehti.
Earenoamáš váttisin leat vásihan sámegiela geavaheami áššiid divššodettiin telefovnnas.	Eromâš váduhin lii tubdum sämikielâ kevttim puhe-limáin tábáhtuvvee ášástâlmist.
Virgeeisseváldi ii dábálaččat bastte ordnet telefonbálvaleami sámegillii.	Virgeomâhâš ij iänááš paste orniđ sämikielâlâš puhelinpalvâlem.
Positiivvalaš ovdaneapmin adnojuvvo dat, ahte virgeeisseváldiid diehtojuohkin sámegillii lea lassánan ee. dan bokte go máŋggat eisseváldit leat almmuhan internetsiidduid maiddái sámegillii.	Positiivlâš ovdáneemmin tuálloo virgeomâhái sämikielâlâš tieđettemtooimâ lasanem, el. maaŋgâi siärvusij internet-siijđoi almostittem meiddei sämikielân.
Sámedikki iežas doaimmain positiivvalaš lea, ahte leat bastán bálkahit anáraš- ja nuortalašgielaid jorgaleaddjiid sámegiela doaimmahahkii jagi 2008.	Sämitige jieijâs tooimâst positiivlâš lii aanaar- já nuorttâsämikielâlâš kielâjurgâleijei pálkkááttemmáhđulâšvuotâ sämikielâ toimâttâhân ive 2008.
Cealkámušas giddejuvvo fuomášupmi maiddái dasa, ahte váldooassi sámi álbmogis báhcá buot sámi giellavuoigatvuođaid olggobeallái danin go sii ásset sámi giellalága oaiveáššálaš doaibmanguovllu, namalassii sámiid ruovttuguovllu olggobealde.	Ciälkkámušâst kiddejuvvoo huámášume meiddei toos, et iänááš uási sämiaalmugist páácá puohâi säämi kielâvuoigâdvuođâi ulguubel ton keežild, et sij äässih säämi kielâlaavâ válduášálâš heiviittemkuávlu, ađai sämikuávlu ulguubeln.
Nilla Tapiola ovddasteaddjin boazodoallo- ja luondduealáhusaid ráđđádallangoddái	Nilla Tapiola ovdâsteijen puásuituálu- já luánduiäláttâsâi ráđádâllâmkoodán
Ohcejohkalaš Nilla Tapiola namahuvvui sámedikki ovddasteaddjin eana- ja meahccedoalloministeriija ásahan boazodoallo- ja luondduealáhusdutkámuša ráđđádallangoddái njukčamánu 2010 rádjái.	Ucjuvlâš Nilla Tapiola nomâttui sämitige ovdâsteijen eennâm- já meccituáluministeriö asâttem puásuituálu- já luánduiäláttâstutkâmuš ráđádâllâmkoodán njuhčâmáánu 2010 räi.
Ministeriija bivddii sámedikki nammadit ráđđádallangoddái ođđa ovddasteaddjis čakčat jápmán rektor Lassi Valkeapää sadjái.	Ministeriö táátui sämitige nomâttiđ ráđádâllâmkoodán uđđâ ovdâsteijee čohčuv jáámmám rehtor Lassi Valkeapää sajan.
Tapiola várrelahttun bargá juo ovdal bargui nammaduvvon Ristenrauna Magga.	Tapiola värijesânin tuáimá jo ovdeláá paargon nomâttum Ristenrauna Magga.
Pet ra Magga eanagoaskinvahágiid buhtadusortnega čuovvu bargojovkui	Petra Magga kuáskimvahâgij sajanmáksuvuáháduv čuávvumjuávkun
Vuohččulaš Petra Biret Magga nammaduvvui sámedikki ovddasteaddjin eanagoaskima boazodollui dagahan vahágiid buhtadanortnega čuovvu bargojovkui.	Vuáččulâš Petra Biret Magga nomâttui sämitige ovdâsteijen kuáskim puásuituálun tovâttâm vahâgij sajanmáksuvuáháduv čuávvumjuávkun.
Bargojoavkku lea ásahan birasministeriija.	Čuávvumjuávhu lii asâttâm pirâsministeriö.
Urpo Vuolab várreovddasteaddjin meahcceráđđehusa Ohcejoga ovttasbargojovkui	Urpo Vuolab väriovdâsteijen meccihaldâttâs Ucjuuvâ ohtâsâšpargojuávkun
Urpo Vuolab nammaduvvui sámedikki várreovddasteaddjin meahcceráđđehusa Ohcejoga ovttasbargojovkui.	Urpo Vuolab nomâttui sämitige väriovdâsteijen meccihaldâttâs Ucjuuvâ ohtâsâšpargojuávkun.
Sámedikki várreovddasteaddjin bargojoavkkus lea ovdal bargan Pentti Pieski, gii lea bivdán ođđa várreovddasteaddji nammadeami dan maŋŋá go son lea sirdásan meahcceráđđehusa bargin.	Sämitige väriovdâsteijen juávhust lii ovdeláá toimâm Pentti Pieski, kote lii pivdám uđđâ väriovdâsteijee nomâttem tast maŋa ko sun lii sirdâšum meccihaldâttâs pargen.
Sámi evttohasat girjerájusveahkkeruđaid lávdegoddái	Ovdâsteijeeiävtukkâsah kirjerájuišeruttâlävdikoodán
Sámediggi evttoha oahpahusministeriijai sámiid ovddasteaddjiid ministeriija vuolde doaibmi girjerájusveahkkeruđaid lávdegoddái.	Sämitigge iävtut máttááttâsministeriön sämmilij ovdâstâs ministeriö vyelni tuáimee kirjerájuišeruttâlävdikoodán.
Lávdegoddi juohká girječálliide ja jorgaleaddjiide veahkkeruđaid ja stipeanddaid.	Lävdikodde juáhá kirječälleid já jurgâleijeid išeruuđâid já torjuid.
Ministeriija namuha lávdegoddái oktiibuot čieža lahtu ja daidda várrelahtuid.	Mi-nisteriö noomât läbdikoodán ohtsis čiččâm jesânid já sijjân värijesânijd.
Sámediggi ásahii evttohassan čuovvovaš olbmuid, geat ovddastit buot golmma Suomas hubmojuvvon sámegiela: Erkki Lumisalmi, Jouni Ilmari Jomppanen, Matti Morottaja, Anni Näkkäläjärvi, Hilkka Rasmus ja Rauna Paadar-Leivo.	Sämitigge asâttij iävtun čuávvoo puohâi kuulmâ Suomâst sarnum sämikielâ ovdâsteijee ulmuid: Erkki Lumisalmi, Jouni Ilmari Jomppanen, Matti Morottaja, Anni Näkkäläjärvi, Hilkka Rasmus já Rauna Paadar-Leivo.
Erkki Lumisalmi ovddasteaddjin Nuortalaškultuvrra doarjjafondii	Erkki Lumisalmi ovdâsteijen Nuorttâlâškulttuursiättusân
Erkki Lumisalmi nammaduvvui sámedikki ovddasteaddjin nuortalaškultuvrra ođđa doarjjafondii (Kolttakulttuurisäätiö).	Erkki Lumisalmi nomâttui sämitige ovdâsteijen uđđâ Nuorttâlâškulttuursiättusân (Kolttakulttuurisäätiö).
Sámi museafoanda (Saamelaismuseosäätiö) bivddii giđđat pateanta- ja registrerenráđđehusas lobi nuortalaškultuvrra doarjjafoandda vuođđudeapmái.	Sämimuseosiäđus (Saamelaismuseosäätiö) táátui kiđđuv paateent- já registerhaldâttâsâst love Nuorttâlâškulttuursiättus vuáđđudmân.
Lohpi foandda vuođđudeapmái bođii golggotmánus 2008.	Lope siättus vuáđđudmân poođij roovvâdmáánust 2008.
Foandda ulbmilin lea doarjut ja ovddidit nuortasámiid kultuvrra ja bajásdoallat ja stivret nuortalaškultuvrra guovddáža, mii lea Čeavetjávrris.	Siättus uáivilin lii tuárjuđ já ovdediđ nuorttâsämikulttuur sehe alnetoollâđ já jođettiđ nuorttâlâškulttuurkuávdáá, mii lii Čevetjäävrist.