index2.php_option=com_content_task=view_id=197_lang=davvi.html.xml
Sámiid álbmotbeaivi 6.2.
Säämi aalmugpeivi 6.2.
Njealje riikkas ássi sápmelaččat ávvudit oktasaš álbmotbeaivvi guovvamánu 6. beaivve.
Neelji väldikoddeest ässee sämmiliih viettih ohtsii aalmugpeeivi kuovâmáánu 6. peeivi.
Dalle sámit ávvudit miehtá Sámeeatnama.
Talle juhletilálâšvuođah uárnejuvvojeh jyehi kuávluin Sämieennâm.
Beaivi lea okta sámiid leavgabeivviin, muhto maiddái Suoma, Ruoŧa ja Norgga eiseválddit ávžžuhit atnit leavgga almmolaččat.
Tot lii ohtâ sämmilij liputtempeeivijn, mut lasseen nuuvt Suomâ, Ruotâ ko Taažâ-uv virgeomâhááh avžuutteh almolâš liputtem.
Sámiid álbmotbeaivi lea vel nuorra ávvudanbeaivi, suopmelaš almmenáhkkái dat merkejuvvui jagis 2004.
Säämi aalmugpeivi lii vala nuorâ juhlepeivi, syemmilâš almenááhkán tot merkkejui ive 2004.
Álbmotbeaivvi birra mearriduvvui goit juo jagis 1992 Helssegis ordnejuvvon 15. sámekonfereanssas ja dan ruohttasat leat badjel čuođi jagi duohken, jagis 1917.
Aalmugpeeivist meridui kuittâg jo ive 1992 Helsigist uárnejum 15. sämikonfereensâst já ton madduuh oleh paijeel čyeti ive tuáhá, ihán 1917.
Dalle Norgga Troandimis ordnejuvvui vuosttas davviriikkalaš sámečoahkkin, man ulbmilin lei guorahallat sámiid eallinvejolašvuođaid ja váldit beali sámiide guoski gažaldagaide.
Talle Taažâ Truándimist tollui vuossâmuš tave-eennâmlâš sämičuákkim, mon uáivilin lâi suogârdâllâđ sämmilij eellimmáhđulâšvuođâid já väldiđ pele sämmilijd kyeskee koččâmâššáid.
Gieđahallon fáttáin dehálepmosat ledje lihkadeapmái, eanageavaheapmái, boazodollui ja skuvlavázzimii guoski gažaldagat.
Kieđâvuššâm aartâin tehálumoseh lijjii liihâdmân, enâmij kevttimân, puásuituálun já škovlâjotemân lohtâseijee koččâmâšah.
Vuosttas čoahkkima čuođenáre oasseváldi bohte Ruoŧas ja Norggas, iige historjjálaš čoahkkin vel oaivvildan jeavddalaš ja riikkarájáid rasttildeaddji sámeoktasašbarggu álggu.
Vuossâmuu čuákkimân uásálistii čyeđeverd ulmuuh já sij pottii Ruotâst já Taažâst, ige historjállâš čuákkim vala uáivildâm merikoskâsijd já väldikode raajijd rastaldittee sämmilâš ovtâspargo älgim.
Dattetge dan mearkkašupmi lei stuoris: vuođđu boahttevaš bargui lei huksejuvvon, ja sámiid oktasaš deaivvadeapmi fuomášuvvui.
Liijká ton merhâšume lâi styeres: Vuáđu puáttee paargon lâi laaččum, já sämmilij ohtsâš čokkânem huámášui.
Máŋgasat leatge dan mielas ahte sámiid politihkalaš diđolašvuohta badjánišgođii aiddo dalle.
Kiäččoo, et sämmilij poolitlâš tiäđulâšvuotâ koccái eidu talle.
Helssega gávpotdálu leavgaatnin sámiid álbmotbeaivve 6.2.2008.
Tááláá ääigi sämmiliih ávudeh ohtsii aalmugpeeivi siämmáá ääigi.
Govva: Pirita Näkkäläjärvi. Almmustahtton govvejeaddji lobiin.
Helsig kaavpugtáálu juhleliputtem säämi aalmugpeivi 6.2.2008.
” Eat leat goasge ádden doaibmat ovttas oktan álbmogin.
Kove: Pirita Näkkäläjärvi.
Dán áigge sámit ávvudit oktasaš álbmotbeaivviset oktanaga.
Almostittum kovvejeijee luuvijn.
Elsa Laula Renberg – sámeoktasašbarggu eadni
Elsa Laula Renberg – sämmilâš ovtâspargo enni
Jagi 1917 historjjálaš čoahkkima bovdii čoahkkái nissonsearvi ŠBrurskanken samisk kvindeforeningŠ, man njunnožis doaimmai aktiivvalaš nisu Elsa Laula (1877-1931).
Ive 1917 historjállii čuákkim čuákánkoččon lâi nissoonjornijdume ŠBrurskanken samisk kvindeforeningŠ, mon njunosist tooimâi aktiivlâš vaikuttutteijeenissoon Elsa Laula (1877-1931).
Elsa Laula lei álgoálggus Ruoŧa sápmelaš, guhte náitalettiin Tomas Renbergiin Norgii, dovdojuvvui sohkanamain Laula Renberg.
Elsa Laula lâi algâaalgâst Ruotâ sämmilâš, já ko te naajâi Tomas Renbergijn Taažân, tubdui suhânoomáin Laula Renberg.
Su sánit čoahkkima rahpansáhkavuorus buktet bures ovdan jagi 1917 čoahkkima ulbmila: ” Eat leat goasge ádden doaibmat ovttas oktan álbmogin.
Suu säänih čuákkim lehâstemsahâvuárust loptejii pyereest uáinusân ive 1917 čuákkim uáivil: ” Ep lah kuássin iberdâm toimâđ oovtâst ohtân aalmugin.
Otne geahččalat vuosttas geardde čatnat - - - sámiid oktii ”.
Onne viggâp vuossâmuu keerdi čoonnâđ - - - sämmilijd kuáimásis ”.
Čoahkkin oaččui áigái dan ahte Ruoŧa Östersunddas ordnejuvvui juo maŋit jagi (1918) riikkaviidosaš sámečoahkkin, man guovddáš áššin ledje skuvlagažaldagat.
Čuákkim ohtân čuávumuššân uárnejui Ruotâ Östersundist jo puáttee ive (1918) väldikodálâš sämičuákkim, mon kuávdášlâš äššin luptânii škovlâkoččâmâšah.
Norggas seammasullasaš riikkaviidosaš sámečoahkkin ordnejuvvui Deanu gielddas jagis 1919.
Taažâst siämmáá västideijee väldikodálâš sämičuákkim uárnejui Tiänu kieldâst ive 1919.
Elsa Laula lei juo ovdal váikkuhan aktiivvalaččat sámi searvedoaimma álgimii.
Elsa Laula lâi jo ovdeláá vaikuttâm aktiivlávt sämmilâš servitooimâ älgimân.
Son lei jagis 1904 Ruoŧas vuođđuduvvon vuosttas sámesearvvi, Wilhelmina-Åsele sámesearvvi, ságajođiheaddji.
Sun lâi ive 1904 Ruotâst vuáđudum vuossâmuu sämiseervi, Wilhelmina-Åsele sämiseervi, saavâjođetteijee.
Searvi doaimmai aktiivvalaččat ee. boazosápmelaččaid ja eanadoalliid soahpameahttunvuođaid ordnemis ja váikkuhii sámiid skuvladiliid ordnen komitea ásaheapmái.
Servi tooimâi aktiivlávt eres lasseen puásuisämmilij já eennâmviljâleijei ruossâlâsvuođâi čuávdimist já vaikuttij sämmilij škovlâtile ornim komitea aasâtmân.
Komitea barggu boađusin Ruŧŧii vuođđuduvvojedje sierra nomadaskuvllat (nomadskola), maid oahpahusas sámeservviid gáibádusat eai goit váldon jur ollege vuhtii.
Komitea pargo puátusin vuáđuduvvojii Ruotân sierânâs noomaadškoovlah (nomadskola), moi máttááttâsâst iä kuittâg sämiseervij vátámâšah ennuskin valdum vuotân.
Elsa Laula Renberg váikkuhii aktiivvalaččat sámeservviid vuođđudeapmái maid Norggas, gos vuođđuduvvojedje vihtta sámesearvvi jagiin 1906-08, datge Ruoŧa láhkai lullisámi guovlluin.
Elsa Laula Renberg vaikuttij aktiivlávt sämiseervi šoddâmân meid Taažâst, kost vuáđuduvvojii vittâ sämiseervi iivijn 1906-08, toh-uv Ruotâ vyevi náálá maadâsämikuávluin.
Finnmárkku guovllus sámeservviid vuođđudedje viššalit 1910–logus.
Finnmark kuávlust sämiseervih vuáduduvvojii ennuv 1910–lovvoost.
Searvedoaimma lassin Norgga ja Ruoŧa sámit geahččaledje 1900–logu álggus ovddidit áššiideaset maid aviissaid bokte.
Servitooimâ lasseen viggii Taažâ já Ruotâ sämmiliih 1900–lovo aalgâst vyeijiđ ašijdis meiddei aavisijguin.
Jagis 1904 Finnmárkkus vuođđuduvvon aviisa Sagai Muittaleagje (Ođđasiid muitaleaddji) báhcá historjái vuosttas sápmelaš riikkabeaialbmá Isak Saba (Sápp-Issát) oažžumis Norgga Stuorradiggái guovtti badjái (1906-1912).
Ive 1904 Finnmarkist vuáđudum aavis Sagai Muittaleagje (Saavâi muštâleijee) paasij historján vuossâmuu sämmilâš riijkâpeivialmaa Isak Saba (Sápp-Issát) finniimist Taažâ Stuorrâtiigán kyevti čuákkimpajan (1906-1912).
Suoma sámiid searvedoaibma álggii nuppi máilmmisoađi maŋŋá, jagis 1945, go Samii Litto vuođđuduvvui eváhkkomátkkis Alavieskas.
Suomâ sämmilij servitoimâ aalgij nube maailmsuáđi maŋa, ive 1945, kun Samii Litto – Saamelaisten yhdistys vuáđudui evakkomääđhi ääigi Alavieskast.
Dan ovdal ledje suopmelaš Sámi ustibat vuođđudan Sámi Čuvgehussearvvi jagis 1932 Helssegis.
Tađe ovdil lijjii syemmiliih Lapin ystävät vuáđudâm Lapin Sivistysseura (Säämi Čuovviittâsservi) ive 1932 Helsigist.
Searvi olggosaddigođii jagis 1934 sámegielat Sabmelaš – bláđi ja váikkuhii ovttas Samii Litto – servviin vuosttas sámeáššiid komitea ásaheapmái Suomas jagis 1949.
Servi almostitškuođij ive 1934 sämikielâlâš Sabmelaš – loostâ já vaikuttij oovtâst Samii Littoin vuossâmuu sämiašij komitea aasâtmân Suomâst ive 1949.
Samii Litto ánsun sáhttá lohkat maid Sámiid kristtalaš nuoraidskuvlla vuođđudeami Anárii jagis 1952 (-1993) ja Sámi musea rahpama olbmuide Anáris jagis 1962.
Samii Litto ááigánfinniimáid puáhtá vala rekinistiđ Säämi kristâlâš nuorâiškoovlâ vuáđudem Anarân ive 1952 (-1993) já Sämimuseo lekkâm jotteid Anarist ive 1962.
Sámi musea doaibmá ainge ja dat lea okta Suoma bivnnuhamos museain, gč. www.siida.fi.
Sämimuseo tuáimá ain-uv já tot lii ohtâ Suomâ pivnohumosijn museoin, kj. www.siida.fi.
Gáldut:
Käldeeh:
Aage Solbakk 1997: Sámi historjá II.
Kustannus-Puntsi 1997: www.puntsi.fi