index2.php_option=com_content_task=view_id=198_lang=davvi.html.xml

Sámi soga lávlla	Säämi suuvâ laavlâ
Sámi soga lávlla lea sámiid álbmotlávlla.	Säämi suuvâ laavlâ / Sámi soga lávlla lii sämmilij aalmuglâšlaavlâ.
Lávlaga sániid lea čállán sámiid mearkaalmmái Isak Saba / Sápp-Issát (1875-1921).	Lavluu saanijd lii čáállám sämmilij merkkâalmai Isak Saba / Sápp-Issát (1875-1921).
Son lei oahpaheaddji ja eret Finnmárkku Unjárggas, vuosttas sápmelaš riikkabeaialmmái.	Sun lâi Finnmark Uunjaargâst (Unjárga / Uuniemi) šaddaaš, lamaš máttáátteijee já vuossâmuš sämmilâš riijkâpeeivialmai.
Saba dikta válljejuvvui álbmotlávllan 13. sámekonfereanssas Åres borgemánus 1986.	Saba tihtâ väljejui aalmuglâšlaavlân 13. säämi konfereensâst Årest porgemáánust 1986.
Lávlagii lea bidjan nuohta norgalaš Arne Sørlie.	Lavluu nuotâ lii pieijâm taažâ Arne Sørlie.
Nuohtta dohkkehuvvui virggálaččat sámiid 15. konfereanssas Helssegis 1992.	Nuottâ tuhhiittui virgálávt säämi 15. konfereensâst Helsigist ive 1992.
Sámi soga lávlla lea jorgaluvvon guđa sámegillii ja maiddái suomagillii, man jorgalii Otto Manninen.	Säämi suuvâ laavlâ lii jurgâlum kuuđâ sämikielân já meid suomâkielân. Jurgâlus lii toohâm Otto Manninen.
Sámit lávlot Sámi soga lávlaga álo go ávvudit.	Aalmuglâšlaavlâ lávloo jyehi saajeest, kost tuálloo sämmilij juhle.
Dábálaččat dat lávlojuvvo čuoččat.	Táválávt tot lávloo čuožžâd.
Isak Mikal (Mikkel) riegádii Per Sabbasena ja Britha Aikio čieža máná bearrašii nubbin nuoramus mánnán.	Isak Mikal (Mikkel) šoodâi Per Sabbasen já Britha Aikio čiččâmpärnisâš perruu nubben nuorâmužžân.
Su áhčči lei gávpejas, šibitdoalli ja guolásteaddji, ja danin bearaš suittiige ássat stuorát ja buoret viesus go máŋgasat earát.	Suu eeči lâi kävppijâs, šiiveettuállee já kyelipivdee, já tane peerâ suuitij-uv aassâđ vuohâsubbooht ka maaŋgah eres perruuh.
Maŋŋá Saba mánnávuođa ruoktu lea divvojuvvon ja lea dál oassi Várjjat Sámi Musea (Varanger Sámi museum) čájáhusa.	Tastoo Saba šoddâmpäikki lii tiivvum já tast lii rahtum uási Várjjat Sámi Musea (Vaarjâg Säämi museo) čáitálmâs.
Saba dovdet erenomážit das go son lea čállán sániid sámiid álbmotlávlagii, muhto son lei maid sápmelaš oahpaheaddji ja politihkkár.	Saba lii tobdos eromâšávt sämmilij aalmuglâšlavluu sännejeijen, mut sun lâi meiddei säämi máttááttee já politijkkár.
Vuosttas sápmelaš riikkabeaialmmájin Norgga Stuorradikkis jagiin 1907-1912 son ovddastii Finnmárkku bargiidbellodaga.	Vuossâmužžân säämi riijkâpeivialmajin Taažâ Stuorrâtiggeest iivijn 1907-1912 sun ovdâstij Ruija pargeipiäláduv.
Saba válljejuvvui riikkabeivviide, dasgo son lihkostuvai doalvut ovddosguvlui sámiid vuoigatvuođaid guoski prográmma, mas deattuhuvvui earet eará sámegielat ipmilbálvalusaid ja Biibbaliid dehálašvuohta sihke gáibiduvvojedje ovttalágan eanaoastinvuoigatvuođat.	Saba šoodâi väljejuđ riijkâpeivijd, ko sun luhostui tuálvuđ ovdâskulij sämmilij vuoigâdvuođâid kyeskee ohjelm, mast tiäduttui eres lasseen sämikielâlâš immeelpalvâlusâi já ráámmáttij tehálâšvuotâ já mast váttojii ohtâlâs eennâmuástimvuoigâdvuođah.
Dalle go Saba váikkuhii Norggas elle vel virggálaš dáruiduhttinpolitihka áiggi ja sámegiela ja sámekultuvrra geahččaledje jávkadit.	Ko Saba vaikuttij Taažâst lâi tobbeen vala virgálâš táruiduttempolitiik äigi, mon viggâmuššân lâi sämikielâ já sämikulttuur meddâlväldim.
Saba jámii álgogease 1921 dušše 46-jahkásažžan.	Saba jaamij algâkeesit ive 1921 tuše 46-ihásâžžân.
Sámi aviisa Nuorttanáste almmustahtii Saba jápmima maŋŋá muitočállosa, man mielde sámit ledje manahan dehálaš ovddasteaddjiset, guhte guđii maŋŋásis sohkabuolvvaid čađa ealli árbbi.	Säämi aavis Nuorttanáste almostitij forgâ Saba jäämmim maŋa muštočalluu, mon mield sämmiliih lijjii monâttâm tehálii ovdâsteijes, kote kuođâttij maŋŋaalsis suhâpuolvâi ááigán ellee äärbi.
Guldal ja lávllo davvisámegillii	Kuldâl já láávlu tavesämikielân
(almmustahtton lávlu lobiin)	Audio: Annukka Hirvasvuopio-Laiti
SÁMI SOGA LÁVLLA	(almostittum lávloo luuvijn)
Sánit: Isak Saba	Säänih: Isak Saba
Nuohtta: Arne Sørlie	Audio: Matti Morottaja, Ilmari Mattus, Aune Kuuva, Kirsti Ranta
Guhkkin davvin Dávggáid vuolde	(almostittum lávloi luuvijn)
sabmá suolggai Sámieatnan:	Tääbbin tavveen Távgái vyelni
Duottar leabbá duoddar duohkin,	mist lii stuorrâ Säämieennâm.
jávri seabbá jávrri lahka,	jävri šiärráá jäävri alda.
čohkat čilggiin, čorut čearuin	Čoheh čielgijn, čoroh čuumâin
allanaddet almmi vuostá;	alanedeh alme vuástá;
šávvet jogat, šuvvet vuovddit,	šäävvih juuvah, šuveh vyevdih,
cáhket ceakko stállenjárggat	cäähih ciägu stälinjaargah
máraideaddji mearaide.	meendu muávroo meerâ siis.
Dálvit dáppe buolašbiekkat,	Tälviv tääbbin puolâšpiegah,
muohtaborggat meariheamit,	muotâpuurgah merettemeh.
Sámi sohka sieluin mielain	Säämi suuhâ siäloin mieláin
eahccá datte eatnamiiddis:	iäccá kuittâg enâmijdis.
Mátkkálažžii manoheabit,	Má háliist láá mánutteveh,
giđđudeaddji guovssahasat,	ki ordeijee kuovsâkkâsah,
ruoškkas, ruovggas rođuin gullo,	ruoškâs, ruovgâs roo oin kulloo,
juhca jávrriin, jalgadasain,	juucâ jaavrijn, jolgâdâsâin,
geresskálla máđii miel.	kerrisskaalâ maa ij mield..
Ja go geassebeaivváš gollut	Já ko kesipiäiváš páštá meecijn,
mehciid, mearaid, mearragáttiid,	meerâin, merâriddoin,
golli siste guollebivdit	kole siste kuálásteijeeh
suilot mearain, suilot jávrriin	suiloh meerâin, suiloh jaavrijn.
gollin čuvget čáhcelottit,	Kollen čyevih čäcilodeh,
silban šovvot sámi deanut,	silbân kolgeh Säämi juuvah,
šelgot čuoimmit, šleđgot áirrut,	šiälguh čyeimih, šaleh ááiruh,
luitet albmát lávllodemiin	lyeštih almaah lávlustâlân
geavgŋáid, guoikkaid, goatniliid.	kiäváid, kuoškâid, kuánilijd.
Sámieatnan sohkagoddi,	Säämieennâm suhâkodde
dat lea gierdan doddjokeahttá	tot lii killám toijuuhánnáá
goddi čuđiid, garrogávppiid,	koddee čuu ijd, karokaavpijd,
viehkis vearrevearrováldiid.	viehis veriviäru väldeid.
Dearvva dutnje, sitkes sohka !	Tiervâ tunjin, si hes suuhâ !
Dearvva dutnje, ráfi ruohtas !	Tiervâ tunjin, ráávhu ruotâs !
Eai leat doarut dorrojuvvon,	Tust láá suá ih so âhánnáá,
eai leat vieljain varat vardán	viiljâin vorrâ vardehánnáá.
Sámi siivo soga sis.	Sijvo suuhâ sämmilâš !
Máttarádját mis leat dovle	Madâräijiheh láá tovle
vuostálastot, vieljat, miige	vuáittâm verrušeijee vievâid.
sitkatvuođain soardiideamet !	Vuástálistup viiljah mij-uv
Beaivvi bártniid nana nálli !	Peeivi parnij noonâ nääli,
Eai du vuoitte vašálaččat,	iä tuu vyeiti vajaliihkin,
jos fal gáhttet gollegielat,	jis tun toolah kollekielâd,
muittát máttarmáttuid sáni:	muštáh maddârijdâd sääni:
Sámieatnan sámiide !	Säämieennâm sämmiláid !
Guldal ja lávllo anárašgillii	Kuldâl já láávlu nuorttâsämikielân
(almmustahtton lávlunjoavkku lobiin)	(almostittum lávloi luuvijn)
si hesvuo áin suárdálâsâid.	kuõškid, keâuŋsid, sâvvõnid.
Guldal ja lávllo nuortalašgillii	smuutõ veäŠreld piiđõ vaaŠldjid. T
(almmustahtton lávlunjoavkku lobiin)	saaŠmi sijvâs sooggõ seŠst.
ciäggõ njaargõ ruŠvddõ raaddõ	VuâsttlaŠsttepõ viilljõ, mij še,
Na go kieŠssõ peeivaž kållad,	mooštak maaddâr maddji saaŠnid:
Sánit suomagillii	Säänih suomâkielân
~ Isak Saba	jurgâlâm suomâkielân Otto Manninen
Suomagillii jorgalan Otto Manninen	Taas kun kesäpäivän kehrä