index2.php_option=com_content_task=view_id=202_lang=davvi.html.xml

Evaŋgelaš-luteralaš girku	Evaŋgellâš-luterilâš kirkko
Girkus lea čađat leamašan stuorra mearkkašupmi sápmelaččaide ja sámegiela geavaheapmái.	Kirhoost lii lamaš čoođâ historjá stuorrâ merhâšume sämmiláid já sämikielâ kiävtun.
Ovdal almmolaš oahppogeatnegasvuođaskuvlla áiggi álbmotoahpahusas vástidii girku ja sámegielat girjjálašvuohta álggii girkolaš teavsttain.	Ovdil almolâš oppâkenigâsvuođâškoovlâ ääigi aalmugmáttááttâsâst västidij kirkko já sämikielâlâš kirjálâšvuotâ uážui aalgâ kirholijn teevstâin.
Dán áiggi sámegiella gullá lunddolaš oassin girku doibmii.	Onnáá peeivi sämikielâ kulá luándulâš uássin kirho tooimâ.
Girkolaš doaimmahusat degomat gásta, vihaheapmi ja hávdádeapmi sáhttet doaimmahuvvot anáraš- ja davvisámegillii.	Kirholijd toimâttâsâid tegu kastuu, vihkâm já hävdidem puáhtá toimâttiđ aanaar- já tavesämikielân.
Girkolaščoahkkin vuođđudii giđđat 2008 sámebarggu čálli virggi, man sajuštanbáikin lea Oulu bismagotti duopmokapihttal.	Kirholâščuákkim vuáđudij kiđđuv 2008 sämipargo čällee virge, mon soijimsaijeen lii Oulu pispekode tuámukapittâl.
Sámebarggu čálli virgi lea ollesgirku virgi, man bargun lea sápmelaččaid girkolaš barggu ja iešguđetlágan fidnuid koordineren ja dan lassin Barentsa guovllu sámiid girkolaš oktavuođaid dikšun.	Sämipargo čällee virge lii oleskirho virge, mon pargon lii sämmilij kirholâš pargo já sierâlágán projektij koordinistem sehe Baareents kuávlu sämmilij kirholâš ohtâvuođâi tipšom.
Sámebáhpa virgebáiki lea Anára searvegottis, muhto su bargogieddin lea olles sámiid ruovttuguovlu.	Sämipaapâ virgesaje lii Aanaar servikoddeest, mut suu pargokuávlun lii ubâ sämikuávlu.
Sámebáhpa bargun lea bálvalit sámiid ruovttuguovllu searvegottiid ja fállat sámegielat girkolaš bálvalusaid.	Sämmilij paapâ pargon lii palvâliđ sämikuávlu servikuudijd já faallâđ sämikielâlijd kirholâš palvâlusâid.
Oulu bismagotti duopmokapihttal vuođđudii sámebarggu ráđđádallangotti jagi 2008.	Oulu pispekode tuámukapittâl vuáđudij sämipargo ráđádâllâmkode ive 2008.
Ráđđádallangotti bargun lea ovddidit sápmelaččaid girkolaš barggu ja duvdit sámebarggu čálli barggu áššedovdiorgánan.	Ráđádâllâmkode pargon lii äššitobdeeorgaanân ovdediđ sämmilij kirholâš pargo já tuárjuđ sämipargo čällee pargo.
Girku bargá sámebarggu olis davviriikkalaš ovttasbarggu ja ordne ee. juohke njealját jagi ekumenalaš Sámi girkobeivviid.	Kirkko taha sämipargoost tave-eennâmlâš oovtâstpargo já uárnee eres lasseen jyehi niäljád ive ekumeenlijd Säämi kirkkopeeivijd.
Čuovvovaš girkobeaivvit ordnejuvvojit Norgga Mo I Ranas 9.-11.8.2013.	Puáttee kirkkopeeivih uárnejuvvojeh Taažâ Mo i Ranast 9.–11.8.2013.
Sámi giellaláhka guoská maiddái girku ja earenoamážit Oulu bismagotti.	Säämi kielâlaahâ kuáská meid kirho já eromâšávt Oulu pispekode.
Jagi 1994 fápmui boahtán girkoláhkii čállojuvvui njuolggadus mii guoská dán.	Ive 1994 vuáimán šoddâm kirkkolaahân čallui taam ääši kyeskee miärádâs.
Jagi 2006 ođaduvvon njuolggadusain sámeguovllu searvegottit meroštallojuvvojedje čielgasit guovttegielat searvegoddin.	Ive 2006 uđâsmittum asâttâssáin sämikuávlu servikodeh miäruštâlluvvojii čielgâsávt kyevtkielâlâš servikodden.
Dát geatnegahttá sámegielaid oidnot maiddái ovdamearkka dihtii girkolaš almmuhusain.	Taat kenigit sämikielâid oinuđ še ovdâmerkkân kirholâš almottâsâin.
Sámegielat girjjálašvuohta	Sämikielâlâš kirjálâšvuotâ
Girku virggálaš girjjiid, degomat ipmilbálvalusgirjji ja doaimmahusaid girjji, jorgališgohte sámegillii 1990-logus ja dat gárvvásmuvve 2002.	Kirho virgálijd kiirjijd, tegu immeelpalvâluskirje já toimâttâsâi kirje, riemmii jurgâliđ sämikielân 1990-lovvoost já toh valmâštuvvojii 2002.
Davvisámegielat sálbmagirji almmustuvai jagi 1993.	Tavesämikielâlâš salmâkirje almostui ive 1993.
Davvisámegielat Ođđa Testameantta jorgalus almmustahttui jagi 1998.	Tavesämikielâlâš Uđđâ Testament jurgâlus almostui ive 1998.
Davvisámegielat Boares Testameantta jorgalusbargu álggii 1998 ja bargu joatkašuvvá ain.	Tavesämikielâlâš Puáris Testament jurgâlempargo aalgij ive 1998 já pargo juátkoo ain.
Mánáid biibbal lea almmustahtton davvisámegillii ja anárašgillii.	Párnái Ráámmát lii almostittum tavesämi- já aanaarsämikielân.
Anárašgielat sálbmagirji almmustahttui jagi 1993 ja oasit Girkogiehtagirjjis jagi 2000.	Aanaarsämikielâlâš salmâkirje almostui ive 1993 já uásih Kirkkokietâkirjeest ive 2000.
Maiddái Káhtekismmos lea jorgaluvvon anáraš- ja davvisámegillii.	Meid Katekismus lii jurgâlum aanaar- já tavesämikielân.
Duopmokapihttala plánain lea Girkogiehtagirjji jorgaleapmi anárašgillii.	Tuámukapittâl vuáváámijn lii Kirkkokietâkirje jurgâlen aanaarsämikielân.
Sámegielat bálvalusaid oažžun girkolaš doaimmahusaid, degomat hávdádusaid, gástta ja vihaheami oktavuođas lea vejolaš sámiid ruovttuguovllus, mii lea sámebáhpa doaibmanguovlu.	Sämikielâlij palvâlusâi uážžum kirholâš toimâttâsâi, tegu hávdájái, kastuu já vihkâm ohtâvuođâst lii máhđulâš Sämikuávlust, mii lii sämmilij paapân kullee kuávlu.
Sámegielat ja guovttegielat meassut doaimmahuvvojit Anára ja Ohcejoga guovlluin.	Sämikielâlijd já kyevtkielâlijd meesuid toimâtteh Aanaar já Ucjuv kuávluin.
Sámiid ruovttuguovllus ii leat vejolašvuohta oažžut sámegielat bálvalusaid diakoniijabarggu ja bajásgeassinbarggu olis, daningo eai gávdno sámegielat bargit.	Sämikuávlust ij lah máhđulâš uážžuđ sämikielâlâš palvâlus diakoniapargo já pajasšoddâdempargo suorgijn, ko iä lah sämikielâtáiđusiih pargeeh.
Danin ovdamearkka dihtii sámegielat rihppaskuvla ii ollašuva Suomas.	Nuuvtpa ovdâmerkkân sämikielâlâš rippâškovlâ ij olášuu Suomâst.
Sámegielat bargiin lea vátnivuohta.	Sämikielâlijn pargein lii vááijuvvuotâ
Sámegielat girkogiehtagirjjit gávdnojit čujuhusas www.sakasti.fi	Sämikielâliih kirkkokietâkirjeh kávnojeh čujottâsâst www.sakasti.f i
Sámegielat biibbal gávdno čujuhusas www.bibeln.fi	Tavesämikielâlâš ráámmát kávnoo čujottâsâst www.bibeln.fi