index2.php_option=com_content_task=view_id=218_lang=davvi.html.xml

Sámegielat	Sämikielah
Go hállat sámegiela birra, de eat oaivvil dušše ovtta giela.	Ko lii saahâ Sämikielâst ij uáivilduu tuše oovtâ kielâ.
Sámegiela giellahámit gávdnojit oktiibuot logi, main ovcci hállojuvvo ain Suoma, Ruoŧa, Norgga ja Ruošša guovlluin.	Sämikielâhäämih láá ohtsis love, main oovce sárnoo ain-uv Suomâ, Ruotâ, Taažâ já Ruošâ kuávluin.
Sámegielat gullet uralilaš giellagotti suopmelaš-ugralaš suorgái ja dat leat nuortamearasuopmelaš gielaid lagamus sohkagielat.	Sämikielah kuleh uralilâš kielâjuávhu syemmilâš-ugrilâš suárgán já toh láá nuorttâmeerâsyemmilâš kielâi aldemuuh hyelkkikielah.
Nuortamearasuopmelaš gielain stuorámusat leat suoma- ja esttegiella.	Nuorttâmeerâsyemmilâš kielâin stuárráámusah láá suomâkielâ já eestikielâ.
Sámegielat fas juhkkojuvvojit oarje- ja nuortasámegielaide.	Sämikielah pelestis juáhhojeh uárji- já nuorttâsämikieláid.
Oarjesámegielat leat lulli-, ubmi-, bihtán-, julev- sihke davvisámegiella ja nuortasámegielat anáraš-, nuortalaš-, ákkil-, gieldda- ja darjjisámegiella.	Uárjisämikielah láá maadâ-, ume-, pittáám-, juulev- sehe tavesämikielâ já nuorttâsämikielah láá aanaar-, nuorttâ-, äkkil-, kildin- já tarjesämikielâ.
Ránnjáguovlluid sámegielat sulastahttet muhtumin nu ollu nuppiideaset ahte dáid gielaid hállit bastet áddet nuppiideaset.	Sämikielah hämmejeh pááihui suommânrááiđu, ađai motomeh ránnjákielâi sárnooh pyehtih iberdiđ nubijdis.
Dábálaččat goit gielaid gaskasaš ráját leat čielgasat iige nuppi sámegiela hálli ádde nuppi, jos ii oahpahala su giela.	Táválávt kuittâg kielâi koskâsiih rääjih láá čielgâseh, ige nube sämikielâ sárnoo ibbeerd nube kielâ opâttâlhánnáá tom.
Gielaid gaskasaš áddema leat ovddidan daid gaskasaš oktavuođat ja geavaheapmi seamma guovlluin.	Kielâi koskâsâš iberdem láá išedâm toi koskâsiih ohtâvuođah já kevttim siämmáin kuávluin.
Gártii merkejuvvon gielaid gaskasaš ráját čujuhit gielaid árbevirolaš geavahanguovlluide.	Káártán merkkejum kielâi koskâsiih rääjih čujotteh kielâi ärbivuáválijd kevttimkuávloid.
Sámegiela hálli olbmuid mearis eai leat dárkkes dieđut.	Sämikielâ sárnoo ulmui meereest iä lah tärkkilis tiäđuh.
Sámegielaid sajádat lea leamaš guhká heittot ja dan lea sáhttán almmuhit heaggačállái eatnigiellanis (Suomas) easkka dalle go vuosttas sámi giellaláhka bođii fápmui jagis 1992.	Sämikielâi sajattâh lii lamaš kuhháá hiäju já tom lii puáhtám almottiđ jieggâčällei eenikielânis (Suomâst) iäskán vuossâmuu säämi kielâlaavâ vuáimán puáttim maŋa ive 1992.
Sámegiela hállit leat dán áigge measta álo guovtte- dahje juoba golmmagielagat, iige veahkadatgirjjiide sáhte almmuhit eatnigiellan go ovtta giela dušše.	Sämikielâ sárnooh láá tááláá ääigi masa puoh kyevti- tâi joba kuulmâkielâliih, ige aalmugkirjijd pyevti almottiđ eenikielân ko oovtâ kielâ.
Navdimis sámegielaid hálliid mearri lea buohkanassii 30.000-50.000 gaskkas.	Jurdemist lii, et sämikielâi sárnoi meeri ličij ubânâssân 30.000-50.000 kooskâst.
Suomas hállet golbma sámegiela	Suomâst sárnojeh kulmâ sämikielâ
Buot sámegiela hálliin árvvu miel 75-90% hállá davvisámegiela.	Puohâin sämikielâsárnoin suullân 75-90% sárnuh tavesämikielâ ađai orjâlâškielâ (dávvisámegiella).
Dat lea Davviriikkain eanemus geavahuvvon ja maid Suoma stuorámus sámegiella.	Tot lii Tave-enâmijn enâmustáá kevttum já meid Suomâ stuárráámus sämikielâ.
Dan árbevirolaš hállanguovllut Suomas leat Ohcejohka, Anár, Eanodat ja Soađegili davveoassi.	Ton árbivuáváliih sárnumkuávluh Suomâst láá Ucjuuhâ, Aanaar, Iänudâh já Suáđigil taveuási.
Váldooassi sámegiela ja sámegielat oahpahusas, diehtojuohkimis, girjjálašvuođas, musihkas ja buot olggosaddon sámegielat materiálas lea davvisámegillii.	Iänááš uási sämikielâ já sämikielâlâš máttááttâsâst, tiäđusirdemist, kirjálâšvuođâst, musikist já puohâin almostittum sämikielâlâš materiaalist lii tavesämikielâlâš.
Davvisámegiela ealáskahttin guhká bistán láttiiduhttin-, dáruiduhttin- ja ruoŧaiduhttinbaji maŋŋá álggii juo 1960- ja 1970-loguin ja giella gullo ja oidno dál miehtá sámeguovllu.	Suomâst, Taažâst já Ruotâst kuhháá pištám lädijduttempaje maŋa aalgij tavesämikielâ iäláskem jo 1960- já 1970-lovvoin já tááláá ääigi kielâ kulloo já uáinoo miätá sämikuávlu.
Davvisámegiela ovttalágan davviriikkalaš ortografia dahjege čállinvuohki dohkkehuvvui jagis 1978.	Tavesämikielâ ohtâlâš tave-eennâmlâš ortografia ađai čäällimvyehi tuhhiittui ive 1978.
Dan rájes sámegielat girjjálašvuohta lea olggosaddon eanet go ovddit jahkečuđiin oktiibuot ja dat lea juksan lohkkiid viidásabbot go goasge ovdal.	Ton rääjist tavesämikielâlâš kirjálâšvuotâ lii almostittum eenâb ko ovdebijn ihečuođijn ohtsis já tot lii juksâm ovdiist vijđásubboid lohheepirrâduvâid.
Guokte eará sámegiela, mat hállojuvvojit Suomas, leat anáraš- ja nuortalašgiella (anarâškielâ, sääŠmkiõll).	Kyehti eres Suomâst sarnum sämikielâ láá aanaar- já nuorttâsämikielâ (sääŠmkiõll).
Daid goappašagaid hállet eatnigiellaneaset sullii 300 olbmo.	Taid kuohtuid sárnuh eenikielânis suullân 300 olmožid.
Anárašgiella	Aanaarsämikielâ ađai anarâškielâ
Anáraččat leat Suomas áidna sámejoavku, mii lea árbevirolaččat ássan dušše ovtta riikkas.	Aanaarsämikielâliih láá Suomâst áinoo sämmilâšjuávkku, mii lii ärbivuáválávt aassâm tuše oovtâ staatâ kuávlust.
Anárašgiela dilli lei hui váttis vel 20 jagi dás ovdal.	Inarinsämikielâ tile lâi uáli heeitug vala 20 ihheed tassaaš.
Aktiivvalaš Anárašgiela searvvi ja iešguđetlágan giela ealáskahttindoaimmaid vehkiin giella lea ožžon ođđa hálliid ja ealáskahttindoaimmat joatkašuvvet oppa áigge.	Aktiivlâš Anarâškielâ seervi já maaŋgâlágán kielâ iäláskittemhaavâi puátusin kielâ lii finnim uđđâ sárnoid já iäláskittemhaavah juátkojeh ubâ ääigi.
Anárašgiela gielaealáskahttimis leamašan čielgasit ávki.	Aanaarsämikielâ iäláskittem lii pyevtittâm puátusijd.
Anárašgiela riektačállinvuohki, ortografia, dohkkehuvvui jagis 1992.	Aanaarsämikielâ riehtâčäällimvyehi, ortografia, tuhhiittui ive 1992.
Anára girkosiiddas jagis 1997 álggahan anárašgielat giellabeassi joatká doaimmas gieldda beaivedikšobáikin, man Anára gielda skáhppo oastinbálvalussan Anárašgiela searvvis.	Aanaar markkânist ive 1997 algâttâm anarâškielâ kielâpiervâl juátká tooimâs kieldâlâš pieivikiäččusaijeen, mon Aanaar kieldâ hááhá uástupalvâlussân Anarâškielâ seervist.
Anárašgielat vuođđooahpahus álggahuvvui 2000 – logu álggus.	Anarâškielâlâš vuáđumáttááttâs algâttui 2000 - lovo aalgâst.
Mannan jagiid Anára girkosiiddas skuvllaset álggahan anárašgielat oahppiid joavku lea leamaš stuorát go davvisámegielat oahpahusjoavku.	Majemui iivij Aanaar markkânist škoovlâs algâttâm anarâškielâlâš uáppei juávkku lii lamaš stuárráb ko tavesämikielâlâš uáppei juávkku.
Anárašgiela ealáskahttindoaibma joatkašuvvá prošeavttain, mas ee. skuvlejuvvojit ođđa anárašgielat oahpaheaddjit.	Anarâškielâ iäláskittemtoimâ juátkoo havváin, mast el. škuávlejuvvojeh uđđâ anarâškielâtáiđusiih máttáátteijeeh.
Prošeavtta jođiha jagis 2007 anárašgielas (áidna ja vuosttasin máilmmis) doavttirin nákkáhallan Marja-Liisa Olthuis.	Haavâ joođeet ive 2007 aanaarsämikielâst (áinoo já vuossâmuš mailmist) tuáhtárân nágáttâllâm Marja-Liisa Olthuis.
Nuortalašgiella	Nuorttâsämikielâ ađai nuorttâlâškielâ
Nuortalašgiela árbevirolaš guovlu ollá Norgga Njávdámis (Neiden) Ruošša Beahcámii ja Doalláma Lappii.	Nuorttâsämikielâ ärbivuáválâš kuávlu olá Taažâ Njiävđámist (Neiden) Ruošâ Piäcámân já Toollâmjuuvâ Sáámán.
Guovlu lea otne golmma riikka siste.	Kuávlu lii tááláá ääigi kuulmâ väldikode raajij luádudem.
Suoma bealde nuortalaččaid guovddážat leat Čeavetjávrri, Nellima ja Keväjávrri gilit.	Suomâbeln nuorttâsämmilij aassâmkuávdááh láá Čevetjäävri, Njellim já Kiđđâjäävri siijdah.
Ovdal máilmmisođiid nuortalašgiela hálle árvvu miel muhtun duhát olbmo.	Nuorttâsämikielâ sárnooh láá árvuštâllum lemin ovdil maailmsoođij motomeh tuhátteh.
Otne nuortalašgiela eatnigiellan hálli olbmot leat árvvu mielde 300.	Tááláá ääigi nuorttâsämikielâ eenikielânis sárnooh nabdojeh lemin suullân 300.
Soađit biđgejedje nuortalaččaid árbevirolaš siidaássama, sosiálalaš ja sohkastruktuvrraid ja heajudedje seammás maid giela sajádaga.	Suáđih cyevkkejii buorttâlâšâi ärbivuáválâš sijdâaassâm, sosiaallâš- já suhâráhtusijd já siämmást hiäjusmittii meid kielâ sajattuv.
Maiddái nuortalašgiella lea ealáskahtton máŋggaláhkai.	Meid nuorttâsämikielâ lii iäláskittum maaŋgânáál.
Nuortalašgielat giellabeasseiskkadallan álggahuvvui Čeavetjávrris jagis 1993.	Nuorttâsämikielâlâš kielâpiervâlkeččâlâddâm algâttui Čevetjäävrist ive 1993.
Doaibma joatkašuvai jagi 1997 rájes gieldda ja das maŋŋá sámedikki EU-fidnuid vehkiin.	Toimâ jotkui ive 1997 rääjist kieldâ já tastoo sämitige EU-haavâi vievâst.
Giellabeassedoaibma boatkanii 2000-logus ja álggahuvvui gieldda beaivedikšun ođđasit čakčat 2008 Avvilis.	Kielâpiervâltoimâ potkânij 2000-lovvoost já algâttui kieldâlâš peivitipšon uđđâsist čohčuv 2008 Avelist.
Nuortalašgiella oahpahuvvo vuođđoskuvllas ja dat lea oahpahusgiellan smávva oahppijovkui.	Nuorttâsämikielâ máttááttuvvoo vuáđuškoovlâst já tot lii uccâ uáppeejuávkun máttááttâskielân.
Yle Sámi radio sádde prográmmaid Suoma buot golmma sámegillii.	Yle Sámi radio vuolgât ohjelmid puohâin kulmáin Suomâ sämikielân.
Anáraš- ja nuortalašgielat sáddagiid ossodat lea goit čielgasit uhcit go davvisámegielat sáddagiid.	Aanaar- já nuorttâsämikielâlâš vuolgâttâsâi uási lii kuittâg čuuvtij ucceeb ko tavesämikielâlâš vuolgâttâsâi uási.
Gáldut ja liŋkkat:	Käldeeh já liiŋkah:
Anárašgiela ja anárašgielat oahppamateriálat	Anarâškielâ já anarâškielâlâš oppâmateriaaleh
Nuortalašgiela ja nuortalašgielat oahppamateriálat	Nuorttâsämikielâ já nuorttâsämikielâlâš oppâmateriaaleh
Davvisámegiela ja davvisámegielat oahppamateriálat	Tavesämikielâ já tavesämikielâlâš oppâmateriaaleh
Oulu universitehta Giellagas-instituhtas lea riikkaviidosaš spesiálabargu sámegiela alla oahpahusas ja dutkamušas Suomas	Oulu ollâopâttuv Giellagas - instituutâst lii väldikodálâš sierânâspargo sämikielâ aaleeb máttááttâsâst já tutkâmušâst Suomâst
Helssega universitehta sámegiela dutkamuš	Helsig ollâopâttuv säämi tutkâmuš
Sámi allaskuvla Norgga Guovdageainnus	Säämi ollâškovlâ / Sámi allaskuvla Taažâ Kuovdâkiäinust
Sámemusea Siidda ruoktosiiddut www.siida.fi	Sämimuseo Siijdâ päikkisiijđoh www.siida.fi
Anáraččat - Anárašgiela searvvi ja Sámemusea Siidda buvttadan diehtopakeahtta	Aanaarsämmiliih - Anarâškielâ seervi já Sämimuseo Siijdâ pyevtittem tiätupakkeet
Nuortalaččat - Sámemusea Siidda buvttadan diehtopakeahtta	Nuorttâsämmiliih - Sämimuseo Siijdâ pyevtittem tiätupakkeet
Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáš dahká maid sámegiela giellagáhttenbarggu	Päikkieennâm kielâi tutkâmkuávdáš taha meid sämikielâ huolâttâspargo
Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáš: Álgu – sámegielaid sániid álgovuolgga	Päikkieennâm kielâi tutkâmkuávdáš: Álgu - sämikielâi saanij algâpuáttim
Davviriikkalaš sámegiela lávdegoddi almmustahttá giellasiidduid www.giella.org	Tave-eennâmlâš säämi kielâlävdikodde almostit kielâsiijđoid www.giella.org
YLE Sámi radio sádde prográmma golmma Suoma sámegillii	YLE Sámi radio vuolgât ohjelm kuulmâ Suomâ sämikielân
Sámegielat bálvalusat interneahtas	Sämikielâg palvâlusah interneetist
- anárašgiella	- tavesämikielâ
- nuortalašgiella	- anarâškielâ
- neahttasátnegirji	- nuorttâsämikielâ