index2.php_option=com_content_task=view_id=226_lang=davvi.html.xml

Sámi musihkka Sämimuusik Sámemusihkka lea otne seaguhus ođđa ja boares musihka. Sämimuusik lii onnáá peeivi siävuttâs puárrás já uđđâ. Sámemusihka ruohttasat leat čiekŋalasas árbevirolaš sámemusihkas juoigamis, leu ’ ddis ja livđes, mat leat árbevirolaš sámemusihka šlájat Suoma beale sámeguovllus. Sämimuusik madduuh láá jieŋâlâsâst ärbivuáválii sämimusikkist juáigusist, leu ’ ddist já liivđest, moh láá ärbivuáválii sämimuusik šlaajah Suomâ pele sämikuávlust. Eará sámemusihkka árbevirolaš lávlunmusihkkašlájaid lassin gávdno buot vejolaš musihkkašlájain rápmusihkas dánsunmusihkkii. Eres sämimuusik ärbivuáválij vookaalmuusikšlaajâi lassen kávnojeh puohâin máhđulijn muusikgenrein rääpist huumpan. Árbevirolaš sámemusihkka Ärbivuáválâš sämimuusik Árbevirolaš sámemusihkas leat máŋga vuođđoprinsihpa, mat leat ovttaláganat Viesttar-Sibirijá moanaid eamiálbmogiid musihkain. Ärbivuáválii sämimusikkist láá maaŋgah vuáđuprinsiipeh, moh láá siämmáásullâsiih Viestâr-Siberia maaŋgâi algâaalmugij musikkijn. Dát álbmogat leat ee. nenetsat, enetsat, nganasanat ja selkupat. Taah aalmugeh láá eres lasseen nenetseh, enetseh, nganasaneh já selkupeh. Dehálamos ovttastahtti bealli lea dat, ahte musihka olggosbuktima gaskaoapmi lea olbmo jietna, eaige čuojanasat leat geavahuvvon. Tehálumos ovtâsteijee tahhee lii tot, et muusiklii olgosadelem riäidu lii ulmuu jienâ, iäge čuojânâsah lah kevttum. Nubbi dehálaš ovttastahtti bealli lea dat, ahte musihkka ovdanbuktojuvvo okto. Nubbe tehálâš ovtâsteijee tahhee lii tot, et nuusik oovdânpuáhtoo ohtuunis. Dát prinsihpat dollet deaivása árbevirolaš sámemusihkas. Taah prinsiipeh tuálih tiäivás ärbivuáválii sämimusikkist. Árbevirolaš sámi lávlunmusihkkašlájat ovdanbuktojuvvojit almmá čuojanasaid ja dábálaččat okto. Ärbivuáváliih säämi vookaalmuusikšlaajah oovdânpuáhtojeh instrumentâittáá já toh láá táválávt oovdânpuohtum ohtuunis. Davvisápmelaš juoigan lea dovdosamos árbevirolaš sámi lávlunmusihkkašlájain. Tavesämmilâš juáigus lii tobdosumos ärbivuáválijn säämi vookaalmuusikšlaajâin. Dat lea davvisápmelaččaid árbevirolaš musihkka ja daddjojuvvo ahte dat lea okta Eurohpa boarrásamos musihkkaárbevieruin, mii lea ain eallimin. Tot lii tavesämmilij ärbivuáválâš muusik já ton nabdeh lemin ohtâ Euroop puárásumosijn ain ellee muusikärbivuovijn. Juoiggus dahjege luohti lea okto ovdanbuktojuvvon lávlunmusihkka. Juáigus ađai lyeti lii ohtuunis oovdâbpuohtum vookaalmuusik. Luođi sáhttá rohttestit measta mas beare, dábálaččat luđiin čujuhuvvo dihto olbmui ja buot áššiide, mat sutnje laktásit. Juáigus čuásáttuvah pyehtih leđe maaŋgah, táválumoseh juáiguseh láá olmoošjuáiguseh. Juáigusáin čujottuvvoo juáigus čuásáttâhân já puohân mii toos lohtâs. Dat guhte juoigá, ii juoigga luođi, muhto baicce juoigá geannu (dan geasa luohti guoská). Tot kote juáigá, ij juoigâ juáigus, pic juáigá kiännii (juáigus čuásáttuv). Ovdamearkka dihte daddjojuvvo: ” Mun juoiggan Heikka Niillasa ”. Ovdâmerkkân tavesämikielân iättoo: ” Mun juoiggan Heikka Niillasa ”, ” Mun juoigâm Heeihâ Nijlâs ”. Juoigat sáhttá olbmuid lassin báikkiid, ealliid, luonddu dahje man beare eará, man juoigi hálida juoigat. Juáigus čuásáttuvah pyehtih ulmui lasseen leđe sajeh, elleeh, luándu tâi mii peri fáádáid mon jyeigee haalijd juoigâđ. Davvisápmelaš juoigamis leat máŋggat báikkálašvuogit ja nannosepmosit earránit nuppiineaset Eanodaga-Guovdageainnu ja Deanuleagi juoiganárbevierut. Tavesämmilâš juáigusist láá maaŋgah páihálâšstiijlah já nanosumosávt iäráneh nubijnis Iänuduv-Kuovdâkiäinu já Tiänuleve juoigâmärbivyevih. Juoiganárbevieru lassin davvisápmelaččain lea nana sálbmalávluntradišuvdna, mas dasge lea gullamis juoiganárbevieru váikkuhus. Juoigâmärbivyevi lasseen lii tavesämmilijn noonâ salmâveisidemärbivyehi, mast kale tast-uv lii kulluumist juoigâmärbivyevi vaikuttâs. Anáraččaid árbevirolaš musihkka lea livđe. Aanaarsämmilij ärbivuáválâš muusik lii livđe. Livđe-árbevierus lea oktavuohta davvisápmelaš luđiide. Livđe-ärbivyevist lii ohtâvuotâ tavesämmilij juáigusáid. Livđet leat ee. olbmuid ja ealliid birra. Liivđeh láá eres lasseen ulmuin já ellein. Muhtun muddui anáraččain ja davvisápmelaččain leamašan oktasaš repertuára. Uásild aanaarsämmilijn já tavesämmilijn lii lamaš ohtsâš repertuaar. Nuortalaččaid árbevirolaš musihkka lea leuŠdd. Nuorttâsämmilij ärbivuáválâš muusik lii leuŠdd. LeuŠdd sisttisdoallá olbmuid, eallinbirrasa ja báikkálašhistorjjá govvideaddji njálmmálaš árbedieđu. LeuŠdd tuálá siste ulmuid, eellimpirrâs já páihálâšhistorjá kovvejeijee muštotiäđu. Vassi Semenoja, okta Suenjela leuŠdd-árbevieru meašttiriin, lea govvidan leuŠdd ná: ” LeuŠdd muitala das, mo olbmot leat eallán. ” Vassi Semenoja, ohtâ Suonnjel leuŠdd-ärbivyevi miäštárijn, lii kuvvim leuŠdd etâmáin: ” LeuŠdd muštâl tast maht ulmuuh láá iällám. ” LeuŠdd lea ráhkadussii guoski prinsihpaid dáfus hui earálágan go davvisápmelaš luohti. LeuŠdd lii rááhtuslâš prinsiipâi peeleest čuuvtij ereslágán ko tavesämmilâš juáigus. Baicce oktavuohta gárjilaš ja ruoššabeale árbevirrui lea nanus. Pyerebeht-uv ohtâvuotâ kärjillii já ryešilii ärbivuáhán lii nanos. LeuŠddiin govviduvvojit dihto olbmo eallima dáhpáhusat dego ráidun. LeuŠddijn muštâluvvojeh čuásáttâhulmuu eellim tábáhtuskuáhtáseh tábáhtusah ovdáneijee ráiđun. Eará árbevirolaš sámi lávlunmusihkkastiillat ovddabealde máinnašuvvon stiillaid lassin lea ee. vuolie, mii lea lullisámiid árbevirolaš musihkka. Eres ärbivuáválâš säämi vookaalmuusikstijlâ ovdeláá máinâšum stiijlâi lasseen lii vuolie, mii lii maadâsämmilij ärbivuáválâš muusik. Lullisámeguovlu ollá Ruoŧas ja Norggas máŋggaid čuđiid kilomehteriid poláragierddu máttabeallái. Maadâsämmilâš kuávlu olá Ruotâst já Taažâst maaŋgâid čuođijd kilomeetterijd näpikiärdu máddáábel. Ođđa sámemusihkka Uđđâ sämimuusik Sámi populáramusihka ovdánupmi álggii 1970-logus, go Nils-Aslak Valkeapää almmustahtii jietnaskearru ” Vuoi Biret-Máret, vuoi ”. Säämi populäärmuusik ovdánem aalgij 1970-lovvoost ko Nils-Aslak Valkeapää almostitij album ” Vuoi Biret-Máret, vuoi ”. Dat lei vuosttas skearru, mas juoiganárbevierru lei ovttastahtton oarjeriikkaid čuojanasaide. Tot lâi vuossâmuš skiärru mast juoigâmärbivyehi lâi ovtâstittum uárjienâmij čuojâlmâssáid. Valkeapää leat čuvvon máŋggat sámeartisttat, geain riikkaidgaskasaččat dovdosepmosat leat Mari Boine ja Wimme. Valkeapää láá čuávvum maaŋgah sämiartisteh main aalmugijkoskâsávt tobdosumoseh lává Mari Boine já Wimme. Otne sámeartisttat ovttastahttet ovdagáttuid haga sierralágan musihkkašlájaid luohtái ja dahket iežaslágan geahppa populáramusihka. Onnáá peeivi sämiartisteh ovtâstiteh munejurduittáá jieškote-uvlágánijd muusikgenreid juáigusân já rähtih jieijâsmallisii lávlummuusik. Sámegillii ” ráppájuvvo ” ja sámemusihkka čuovvu álbmogiidgaskasaš musihkkatreandaid. Sämikielân räppäjuvvoo já sämimuusik čuávu aalmugijkoskâsij muusiktrendij suundijd. Máŋggat musihkkafestiválat sihke sámeradio ja – televišuvdna doalahit badjin ođđaáigásaš hui ealli sámi musihkkakultuvrra. Maaŋgah muusiktábáhtusah sehe sämiradio já - televisio tuálih paijeem moodeern já uáli ellee säämi muusikkulttuur. Ođđa sohkabuolva bajásšaddá atmosfearas, mas sámi árbevierut adnojuvvojit árvvus. Uđđâ suhâpuolvâ šadda pirrâduvâst, mii čiävláht váldá tiäđu säämi ärbivyevist. Govva: Ulla Isotalo Kove: Ulla Isotalo Liŋkkat: Liiŋkah: Ijahis idja - álgoálbmogiid musihkkadáhpáhus Ijahis idja - algâaalmugij muusiktábáhtus Guovdageainnu beassášdoalut Kuovdâkiäinu pessijâštuáluh Vilddas Amoc Áigi SomBy Duolva Duottar Niillas Holmberg & Roope Mäenpää Rolffa Ánnámáret Ensemble Sámi Jienat – lávlunjoavku Sámi Jienat – lávlumjuávkku