index2.php_option=com_content_task=view_id=23_lang=davvi.html.xml
sámi giellaráđđi
Sämikielâ
Sámi giellaráđi lahtuid gaskkas sámediggi vállje ovddasteaddjiid maiddái sámi parlamentáralaš ráđi vuollásažžan doaibmi oktasaš
Säämi kielârääđi koskâvuođâst väljee sämitigge ovdâsteijes meid säämi parlamentaarlâš rääđi vuálásâžžân tuáimee säämi kielâlävdikoodán.
, mii vástida ee. sámi giellaláhkii laktáseaddji jorgalusaid doaimmaheamis eiseválddiide, bargá sámegiela sajádaga buorideami buorrin ja oassálastá terminologiijaprošeavttaide.
Lasseen sämitiggeest lii sämikielâ toimâttâh, mii västid ereslasseen säämi kielâlaahân lohtâseijee jurgâlusâi tooimâtmist virgeomâháid, parga sämikielâ sajattuv pyereedmân sehe uásálist sierâlágán terminologia projektáid.
Suoma golbma sámegiela
Suomâ kulmâ sämikielâ
Sámegielat leat oktiibuot logi, dáin golbma hállojuvvo Suomas sámiid ruovttuguovllus.
Sämikielah láá ohtsis love, tain kulmâ sárnojeh Suomâ sämikuávluin.
Suoma sámiid sáhttá dasto gielalaččat juohkit golmma jovkui: davvisápmelaččaide, anáraččaide ja nuortalaččaide.
Suomâ sämmilijd puáhtá návt kielâlávt jyehiđ kuulmâ juávkun: tavesämmiláid, aanaarsämmiláid já nuorttâsämmiláid.
Stuorámus giellahámiin lea davvisámegiella, mii geavahuvvo sihke Suoma, Ruoŧa ja Norgga bealde.
Stuárráámus kielâhaamijn lii tavesämikielâ (davvisámegiella), mii kiävttoo sehe Suomâ, Ruotâ ete Taažâbeln.
Stuorámus oassi sámegiela ja sámegielat oahpahusas, sámegielat diehtojuohkimis, girjjálašvuođas, musihkas ja buot almmustahtton sámegielat materiálain lea davvisámegillii.
Stuárráámus uási sämikielâ já sämikielâlâš máttááttâsâst, sämikielâlâš tiäđusirdemist, kirjálâšvuođâst, musikkist já puohâin almostittum sämikielâlâš materiaalist lii tavesämikielâlâš.
Árvvu mielde 75-90% buot sámegiela hálli olbmuin geavaha davvisámegiela.
Suullân 75-90 % puoh sämikielâ sárnoo ulmuin kevttih tavesämikielâ.
Stuorámus oassi sis ássá Norgga bealde.
Stuárráámus uási sist áásá Taažâbeln.
Suomas davvisámegiela hállet eatnigiellan árvvu mielde sullii 2000 olbmo.
Suomâst tavesämikielâ sárnuh eenikielânis suullân 2000 olmožid.
Nuortalašgiella lea árbevirolaččat geavahuvvon Guoládaga fiesttarosiin, gos dan eatnigiellan hállan nuortalaččat fárrehuvvojedje Supmii maŋimuš sođiid maŋŋá.
Nuorttâlâškielâ lii ärbivuáválávt kevttum Kuáláduvnjaargâ viestâruásijn, kost tom eenikielânis sárnoo nuorttâsämmiliih asâttuvvojii Suomân majemui soođij maŋa.
Odne nuortalaččat ásset váldoosiin Anára gieldda viidodagas ja nuortalašgiela hálliid lohkumearri árvvoštallo leat s. 350.
Tááláá ääigi nuorttâsämmiliih äässih iänááš uásin Aanaar kieldâ kuávlust já nuorttâlâškielâ sárnoo lohomere nabdojeh lemin s. 350.
Fuolastuhtti nuortalašgiela dili dáfus lea dat, ahte nuorat buolva ii leat oahppan nuortalašgiela eatnigiellan.
Huolâstuttee nuorttâlâškielâ tile uáivilist lii tot, ete nuorâb suhâpuolvâ ij lah máttám nuorttâlâškielâ eenikielân.
Giellabeassedoaibma ja nuortalašgiela skuvlaoahpahus leat goittotge muhtin veardde lasihan giela geavaheami suomagiela bálddas.
Kielâpiervâltoimâ já nuorttâlâškielâlâš škovlâmáttááttâs láá kuittâg mottoom verd lasettâm kielâ kevttim suomâkielâ paaldâst.
Anárašgiella lea sámegielain áidna mii hállojuvvo dušše Suomas ja mii lea árbevirolaččat hállon dušše Anára gielddas.
Anarâškielâ lii sämikielâin áinoo, mii sárnoo tuše Suomâst já mii lii ärbivuáválávt sarnum tuše Aanaar kieldâ kuávlust.
Anárašgiela hállit leat sullii 300.
Anarâškielâ sárnooh láá s. 300.
Anárašgiela girjegiela sajádat lea nanosmuvvan ja ealáskan maŋimuš jagiid áigge giellabeassedoaimma vehkiin.
Anarâškielâ kirjekielâ sajattâh lii nanosmâm já iäláskâm majemui iivij ääigi kielâpiervâltooimâ vievâst.
Maiddái skuvllas anárašgielain addojuvvon oahpahusa mearri lea jahkásaččat lassánan dovdomassii justa giellabeasse- doaimma ánssus.
Meid škoovlâst anarâškieláin adelum máttááttâs meeri lii ihásávt lasanâm huámášitteht eidu kielâpiervâltooimâ áánšust.
Sámegielat ja Sámediggi
Sämikielah já Sämitigge
Sámegiella lea sámi eamiálbmoga giella.
Sämikielâ lii säämi algâaalmug kielâ.
Suoma stáhta lea iežas láhkaásahemiin sihke riikkaidgaskasaš soahpmaušain čatnasan sihkkarastit sámi eamiálbmoga giela ja kultuvrra doalaheami ja ovddideami.
Suomâ staatâ lii jiejâs lahâasâttâssáin sehe aalmugijkoskâsâš sopâmušâiguin čonâdâttâm turvâstiđ säämi algâaalmug kielâ já kulttuur paijeentoollâm já ovdedem.
Sámiin lea Suoma vuođđolága mielde giela ja kultuvrra guoski iešráđđen sámiid ruovttuguovllus.
Sämmilijn lii Suomâ vuáđulaavâ mield kielâs já kulttuuris kyeskee jiešhaldâšem sämikuávlust.
Dán iešráđđema ollašuhttá Sámediggi.
Taam jiešhaldâšem olášut Sämitigge.
Sámegielaid sajádat lea áitatvuloš vaikke sámegielaid dilli lea muhtin osiin maŋimuš jagiin buorránan.
Sämikielâi sajattâh lii uhkevuálásâš veikkâ sämikielâi tile lii mottoom uásild majemui iivij puáránâm.
Servodatdoaimmain fuolakeahttá buot sámegielat gullet Unesco riikkaidgaskasaš luohkkájuogu mielde áitatvuloš gielaide.
Ohtsâškodálâš tooimâin peerusthánnáá puoh sämikielah kuleh Unesco aalmugijkoskâsâš luokittâs mield uhkevuálásâš kieláid.
Suomas hállon anáraš- ja nuortalašgiella lohkkojit erenomáš áitatvuloš giellan.
Suomâst sarnum aanaar- já nuorttâsämikielâ luokittâllojeh uáli uhkevuálásâš kiellân.
Geassit 2002 sámegiella šihttui váldot fárrui EU komissio garrasit áitatvuloš gielaid prográmmai.
Keessiv 2002 sämikielâ meridui väldiđ mieldi EU komissio tuođâlávt uhkevuálásâš kielâi ohjelmân.
Vaikke sámegielaid leat muhtin veardde bastán ealáskahttit, dárbbašit dat olu sierranas doarjjadoaimmaid seailun dihtii buolvvas nubbái.
Veikkâ sämikielâid lii mottoomverd puáhtám iäláskittiđ, tarbâšeh toh ennuv sierâlágán toorjâtooimâid vâi toh siäiluččii suhâpuolvâst nuubán.
Suomas lea válmmaštallama vuolde sámegielaid guoskevaš gielaealáskahttinprográmma ja Sámediggi lea cealkámušas hoahpuhan ealáskahttinprográmma doaibmabijuid resurssaid ja ollašuhttima.
Suomâst lii jotonpieijum sämikielâi kyeskee kielâiäláskittemohjelm já Sämitigge lii čiälkkámušâstis huáputtâm iälákittemohjelm tooimânpieijâmij resurssijd já olášuttem.
Sámegillii gulavaš áššiin sámedikkis vástida sámi giellaráđđi.
Sämikielân lohtâseijee aašijn sämitiggeest västid säämi kielârääđi.
Sámegiela doaimmahat ovttas sámi giellaráđiin gohcá ja ovddida sámi giellalágas namuhuvvon sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvama.
Sämikielâ toimâttâh oovtâst säämi kielâraađijn kocá já oovded sämmilij säämi kielâlaavâst mainâšum kielâlâš vuoigâdvuođâi olášume.
Sámiid vuoigatvuođas geavahit iežas giela virgeoapmahaččain ásahuvvui vuosttas háve jagi 1991 (516/1991) ng. sámi giellalágain.
Sämmilij vuoigâdvuođâst kevttiđ jieijâs kielâ virgeomâhijn asâttui vuosmuu keerdi ive 1991 (516/1991) nk. sämmilij kielâlavváin.
Sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuhttin vuođđuduvai duon lágas lagamustá jorgaleapmái ja tulkomii.
Taan laavâst sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođâi olášume vuáđudui iänááš jurgâlmân já tulkkuumân.
Váldoáššis dan dihtii sámiid gielalaš vuoigatvuođat eai geavadis ollašuvvan lahkage dan viidodagas go láhkaásaheaddji lei lága ásahettiin dárkkuhan.
Eidu ton keežild sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođah iä tuotâvuođâst olášum aldagin nuuvt vijđáht ko lahâasâtteijee lâi laavâ aasâttijn uáivildâm.
Sámi giellaláhka ođasmahttui jagi 2003 seamma áigge almmolaš giellalágain (423/2003).
Säämi kielâlaahâ uđâsmittui ive 2003 siämmáá-áigásávt almos kielâlavváin (423/2003).
Ođđa sámi giellaláhka (1086/03) bođii fápmui jagi 2004 álggus ja dan dárkkuhussan lea bealistis sihkkarastit vuođđolágas ásahuvvon sámiid vuoigatvuođa doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra.
Uđđâ säämi kielâlaahâ (1086/03) šoodâi vuáimán ive 2004 aalgâst já ton uáivilin lii jieijâs uásild turvâstiđ vuáđulaavâst asâttum sämmilij vuoigâdvuođâ toollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur.
Lága ulbmilin lea dáhkidit sámiide vuoigatvuođa vuoiggalaš riektegeavvamii ja buori hálddahussii gielas fuolakeahttá sihke dasa, ahte sámiid gielalaš vuoigatvuođat ollašuhttojit almmá, ahte daidda dárbbaša sierra doarjalit.
Laavâ ulmen lii tähidiđ sämmiláid vuoigâdvuođâ vuoigâdvuođâlâš áášán já šiev haaldâšmân kielâst peerusthánnáá sehe tot, et sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođah olášuttojeh nuhtán, et toid taarbâš sierâ keessiđ.
Láhka guoská buot Suomas hállon sámegielaid: davvisámegiela, anárašgiela ja nuortalašgiela.
Laahâ kuáská puohâid Suomâst sarnum sämikielâid: tavesämikielâ, aanaarsämikielâ já nuorttâsämikielâ.
Sámiid ruovttuguovllus leahkki stáhta dahje gielddaid virgedáluin dahje doaibmabáikkiin áššiid divššodetttiin sápmelaččas lea álot lága mielde vuoigatvuohta válljema mielde geavahit suoma- dahje sámegiela.
Sämikuávlu staatâ tâi kieldâi virgáduvâin tâi toimâsoojijn ášástâldijn lii sämmiliist ain laavâ miäldásâš vuoigâdvuotâ valjiimis mield kevttiđ suomâkielâ tâi sämikielâ.
Virgeoapmahaččaid almmuhusat, gulahusat, dieđáhusat ja oahpistangalbbat galget leat sámiid ruovttuguovllus maiddái sámegillii.
Virgeomâhij almottâsah, kulluuttâsah, tiäđáttâsah já ravvuuh kalgeh leđe sämikuávlust meiddei sämikielân.
Sámiid ruovttuguovllus virgeoapmahaččain lea geatnegasvuohta ovddidit doaimmain sámegiela geavaheami.
Sämikuávlust lii virgeomâhijn kenigâsvuotâ ovdediđ toimâinis sämikielâ kevttim.
Gieldda virgeoapmahaččat galget geavahit suomagiela lassin vihkkedallama mielde sámegiela beavdegirjjiin ja eará áššebáhpáriin, maidguin lea almmolaš mearkkašupmi.
Kieldâlâš virgeomâheh kalgeh kevttiđ suomâkielâ paaldâst sämikielâ nuuvt vijđáht ko uáinih tom tárbulâžžân pevdikiirjijn já eres äššikiirjijn, main lii almos merhâšume.
Lága mielde sámiid ruovttuguovllu stáhta ja gieldda virgeoapmahaččat galget bargoveaga bálkáhettiin fuolahit das, ahte guđege virgebáikkis lea vejolaš bálvalit áššehasaid maiddái sámegielain.
Laavâ mield sämikuávlu staatâlâš já kieldâlâš virgeomâheh kalgeh pargojuávhu pálkkáttijn anneeđ huolâ tast, et jieškoteuv virgádâh pasta palvâliđ äššigâšâid meid sämikielân.
Virgeoapmahaš galgá maiddái skuvlema lágidemiin dahje eará láhkai fuolahit das, ahte dan bargoveagas lea bargguidis eaktudan sámegiela dáidu.
Virgeomâhâš kalga meid škovliittâs orniimáin tâi eres vuovvijn anneeđ huolâ tast, et ton pargojuávhust lii pargoidis vaattâm sämikielâ táiđu.
Juohke virgeoapmahaš gohcá iežas doaibmasuorggis lága čuovvuma.
Jyehi virgeomâhâš kocá jieijâs toimâsyergist laavâ nuávdittem.
Giellaráđđi addá ovttas sámegiela doaimmahagain válgabajiid mielde čilgehusa sámegielat gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvamis ja ovdáneamis.
Kielârääđi addel oovtâst sämikielâ toimâttuvváin vaaljâpojijmield muštâlus sämikielâ kielâlâš vuoigâdvuođâi olášuumeest já ovdánmist.
Sámediggi ráhkadii lága ollašuvvamis jagi 2007 vuođđočielggadeami Sámi giellalága ollašuvvan jagiid 2004-2007.
Sämitigge raahtij laavâ olášuumeest ive 2007 vuáđučielgiittâs Säämi kielâlaavâ olášume iivijn 2004-2007.
Giellaráđi ja sámegiela doaimmahaga bargun lea sámi giellalága ovddideami ja gohcima lassin buoridit sámegiela sajádaga ja loktet sámegiela stáhtusa servodagas.
Kielârääđi já sämikielâ toimâttuv pargon lii säämi kielâlaavâ ovdedem já kocceem lasseen pyerediđ sämikielâ sajattuv já luptiđ sämikielâ status ohtsâškoddeest.
Giela kommunikášuvdnaárvu dálá servodagas lea buoriduvvon moaddeloge jagi dassái álggahuvvon giellagáhtten- ja terminologiijabargguin, mainna figgo ee. sajáiduhttit ođđasániid gillii dan iežas ráhkadusa mielde.
Kielâ kommunikaatioáárvu táálášoht ¨sâš-koddeest lii pyeredum muáddilov ihheed tassaaš jotonpieijum kielâhuolâttâs- já terminologia ¨pargoin, main viggoo ereslasseen tarvettiđ uđâssaanijd kielân ton jieijâs ráhtus miäldásâžžân.
Sámegiela giellagáhtten- ja rávvenbargguid lea Suomas dikšon Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Ruoktoeatnangielaiddutkanguovddáš) jagi 2011 loahpa rádjai.
Sämikielâ kielâhuolâttâs- já ravvimpargoid lii Suomâst tipšom Päikkieennâm kielâi tutkâmkuávdáš ive 2011 loopâ räi.
Jagi 2012 álggu rájes Ruoktoeatnangielaid dutkanguovddáža organisášuvdna nuppástuvai ja namman bođii Ruoktoeatnan gielaid guovddážiin
Ive 2012 aalgâst Päikkieennâm kielâi tutkâmkuávdáá organisaatio muttui já nommân šoodâi Päikkieennâm kielâi tutkâmkuávdáiš.
ja ođastusa olis sámegiela dutki virggit sirdojedje Oulu universitehta Giellagas-instituhttii.
Päikkieennâm kielâi kuávdáš já uđâsmittem mieldi sämikielâ totkee virgeh sirdojii Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituutân.
Davviriikkaid oktasaš giellaovttasbargu ođasmahtto Interreg-ruhtadan fidnui 1.1.2013 - 30.6.2014.
Ohtsâštave-eennâmlâš kielâohtsâšpargo uđâsmittoo Interreg-ruttâdlâš havváin 1.1.2013–30.6.2014.SÁFÁ2 – Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishanke
SáFá - davviriikkalaš sámi giellafágaguovddáža ásaheami čielggadus
Jurgâlempalvâlusah