index2.php_option=com_content_task=view_id=250_lang=davvi.html.xml

Suoma Sámi Nuorat	Suoma Sámi Nuorat (Suomâ Säämi Nuorah) lasseet ohtâlâsvuođâ
Suoma Sámi Nuorat lasiha oktiigullevašvuođa	Suoma Sámi Nuorat rs.
Suoma Sámi Nuorat rs álggahuvvui 1991 doarjut aktiivvalaš sámenuoraid doaimma ja ráhkadan dihte sámenuoraide vejolašvuođa váikkuhit nuoraid áššiide.	(ry.) vuáđudui 1991 tuárjuđ aktiivlâš säminuorâi tooimâ já lääččiđ säminuoráid máhđulâšvuođâ čokkâniđ vaikuttiđ nuorâi aššijd.
Suoma Sámi Nuorat lea riikkaviidosaš nuoraidsearvi, mii ordne dáhpáhusaid, deaivvademiid, konsearttaid, kurssaid ja ollu eará.	Suoma Sámi Nuorat lii ubâ enâmist tuáimee nuorâiservi, mii uárnee tábáhtusâid, teeivâdmijd, konserttijd, kuursâid já ennuv eres.
Dat váldá politihkalaččat beali áššiide, mat gusket sámenuoraide, lea mielde mearrádusaiddahkamis ja viggá váikkuhit eamiálbmogiid ja earenoamážit eamiálbmotnuoraid guoski áššiide.	Tot váldá poolitlávt pele säminuorâid kyeskee aašijn, lii mieldi miärádâstohâmist sehe viggá vaikuttiđ algâaaalmugijd já eromâšávt toi nuorâid kyeskee aššijd.
Searvvi ulbmilin lea váikkuheami lassin nannet sámenuoraid identitehta ja kulturdovdamuša ja ráhkadit fierpmádagaid eará sámenuoraid servviiguin ja eamiálbmotnuoraiguin.	Seervi ulmen vaikuttem lasseen lii nanodiđ säminuorâi identiteet já kulttuurtubdâm sehe viärmádâttâđ eres säminuorâi servijd já eres algâaalmugij nuoráid.
Davviriikkalaš ovttasbargu leage leamašan earenoamáš ollu; Ruoŧa Sáminuorra-servviin leat stáđásmuvvan gaskavuođat, ja oktasaš njealji riikka nuoraidsearvi lea barggu vuolde.	Tave-eennâmlâš oovtâstpargo lii-uv uáli ennuv; Ruotâ Sáminuorra-servijn láá jo läjidum stäđis koskâvuođah, já ohtsii neelji eennâm nuorâiservi vuávájuvvoo.
Suoma Sámi Nuorat - stivrras leat vihtta aitosaš ja vihtta várrelahttu.	Suoma Sámi Nuorat - seervi stiivrâst láá vittâ eidusâš jeessân já vittâ värijeessân.
Stivrra ságadoallin válljejuvvui cuoŋománus 2012 juo čihččet geardde Tuomas Aslak Juuso, Gáijjot Ánte Issáha Duommá, gii lea 28-jahkásaš badjealmmái Giehtagierragis.	Stiivrâ saavâjođetteijen väljejui cuáŋuimáánust 2012 jo čiččâd keerdi Tuomas Aslak Juuso, Gáijjot Ánte Issahá Duommá kote lii 28-ihásâš pajeolmooš Kietâruottâsist.
SSN:a doibmii son šattai fárrui 2000-logu álggus go “ guokte Anára olbmá, Paltto ja Länsman, dohppiiga mielde Doaivonjárggas ”, gos Juuso váccii dalle boazodoalloskuvlla.	SSN tooimân sun šoodâi 2000-lovo aalgâst, ko ” kyehti Aanaar veerdi, Paltto já Länsman, káivádáin suu fáárun Tuáivunjaargâst ”, kost Juuso juuđij talle puásuituáluškoovlâ.
Tuomas Aslak válljejuvvui 2008 historjjá nuoramus evttohassan Suoma Sámediggái, muhto jagit leat dolvon su fárrui riikkaidgaskasaš politihkkii ja dáid áiggiid son lea ON:a eamiálbmogiid foruma riikkaidgaskasaš eamiálbmotnuoraid juhkosa ságadoallin.	Tuomas Aslak väljejui ive 2008 historjá nuorâmužžân ovdâsteijen Suomâ Sämitiigán, mut iveh láá jođettâm Tuomas Aslak aalmugijkoskâsâš politiikân fáárun já tááláá ääigi sun tuáimá še OA algâaalmugij foorum aalmugijkoskâsii algâaalmugnuorâi juáhus saavâjođetteijen.
Várreságadoallin lea Anne-Maria Magga.	Värisaavâjođetteijee pargoid tipšo pelestis Anne-Maria Magga.
Eará stivralahtut leat Aletta Lakkala, Unna-Maari Pulska ja Sara Wesslin.	Eres stiivrâ jesâneh láá Aletta Lakkala, Unna-Maari Pulska já Sara Wesslin.
Várrelahttun leat Mikkel Näkkäläjärvi, Rosa-Máren Magga, Aslak Holmberg, Leena-Maaret Niittyvuopio ja Ida-Maria Helander.	Värijesânin tuáimih Mikkel Näkkäläjärvi, Rosa-Máren Magga, Aslak Holmberg, Leena-Maaret Niittyvuopio sehe Ida-Maria Helander.
Govas Tuomas-Aslak Juuso, Sara Wesslin ja Sauli laiti.	Kooveest Tuomas-Aslak Juuso, Sara Wesslin já Sauli laiti.
Govas SSN stivralahtut Ida Helander ja Aletta Lakkala New Yorkis.	Kooveest Ida Helander já Aletta Lakkala.
Govas Aslak Holmberg ja Unna-Maari Pulska Rákkasordas sámenuoraid deaivvadeamis.	Kooveest Aslak Holmberg já Unna-Maari Pulska.
Govas gurut bealde duohkin Rosa-Máren Magga, Elli-Marja Hetta, Anni Koivisto ja Anne Halonen.	Kooveest Rosa-Máren Magga, Elli-Marja Hetta, Anni Koivisto já Anne Halonen.
Ovddas gurut bealde Anna-Katariina Feodoroff, Leena Niittyvuopio, Karen-Anni Hetta, Sari Sarre, Laura Niittyvuopio ja Unna-Maari Pulska.	Anna-Katariina Feodoroff, Leena Niittyvuopio, Karen-Anni Hetta, Sari Sarre, Laura Niittyvuopio já Unna-Maari Pulska.
SSN ollašuhttá prošeavttaid ja sádde ovddasteaddjiid riikkaidgaskasaš konfereanssaide	SSN olášut projektijd já vuolgât ovdâsteijeidis aalmugijkoskâsáid konferenssáid
Suoma Sámi Nuorat lea ordnen iešguđetlágan doaimmaid ja lasi leat plánaid vuolde.	Suoma Sámi Nuorat lii ornim maaŋgâlágánijd tooimâid já ennuv láá še puátimin.
Doaimmat, mat leat eanemus leamašan oidnosis maŋimuš jagiid leat golggotmánus 2008 TV-ođđasiinge oidnon gáktemiellačájáhus ja oassálastin salibandy sámemeašttirgilvvuide mat čohkkejit ollugiid oktii.	Majemui iivij enâmustáá oinum tábáhtussáid kuulâi roovvâdmáánust 2008 TV-uđđâsijn-uv oinum mááccuhmielâčááitus sehe ennuv säminuorâid čuákkejeijee salibandy sämimiäštárvuođâkištoid uásálistem.
Jagi 2007 SSN lei ordnemin stuorát Gávnnadeapmi-čoahkkaneami.	Ive 2007 SSN lâi orniimin stuárráb Kavnâdem-čokkânem.
Dalle máŋggat sámenuorat Suomas, Norggas ja Ruoŧas čoahkkanedje ságastallat sámenuoraid boahttevuođa birra sámepolitihkas ja - servodagas.	Talle ennuv säminuorah Suomâst, Ruotâst, Taažâst já Ruošâst čokkânii savâstâllâđ säminuorâi puátteevuođâst sämipolitiikâst já - oovtâstpargoost.
Searvi lea oassálastán maiddái máŋggaide earáge riikkaidgaskasaš semináraide, maiddái sámeguovllu olggobealde.	Servi lii uásálistám maŋgáid eres-uv aalmugijkoskâsáid seminaaráid, meid sämisiärváduv ulguubeln.
Ovdamearkka dihtii 2012 SSN ordnii ovttas sámedikki nuoraidráđiin ja Suoma olgoministeriijain New York UNPFII (United Nations Permanent Forum on Indigenous Issues) oktavuođas siidodáhpáhusa nuoraid váikkuhanvejolašvuođain.	Ovdâmerkkân ive 2012 SSN ornij oovtâst Sämitige nuorâiraađijn já Suomâ olgoministeriöin New York UNPFII:n (United Nations Permanent Forum for Indigenous Issues) ohtâvuođâst uálgitábáhtus nuorâi vaikuttemmáhđulâšvuođâin.
Dán stivrabaji stuorámus fidnu lea leamašan searvvi ođaduvvon neahttasiiddut, main lea ulbmilin rahpasit loahppajagi 2012.	Stivrâpaje stuárráámus proojeekt lii kuittâg lamaš seervi peividum nettisiijđoh, moh kolgâččii lekkâsiđ loppâive 2012.
Neahttasiiddut bálvalit SSN guovddáš ulbmiliid, maidda gullá sámenuoraid olaheapmi riikkaviidosaččat ja searvvi doaimmain dieđiheapmi.	Nettisiijđoh palvâleh SSN tehálumosijd uulmijd, moid kuleh säminuorâi fattim eennâmvijđáht sehe seervi tooimâst tieđettem.
Boahttevuođas SSN pláne earret eará Gávnnadeapmi 2:ža Ruoŧa ja Norgga beale sámenuoraid servviiguin ja áigu álggahit rekryterenkampanja, man dárkkuhussan lea dahkat SSN doaimma čađačuovgin ja geasuheaddjin nuoraid čalmmiin.	Aldapuátteevuođâst SSN vuáváá eres lasseen tábáhtus Kavnâdem 2 Ruotâ já Taažâpele säminuorâi servijguin sehe algâttiđ rekrytistemkampanja, mon uáivilin lii toohâđ SSN tooimâ uáinojeijen já kiäsutteijen nuorâi čoolmijn.
Suoma Sámi Nuorat rs stivra doallá iežas blogga, man bokte dieđihuvvo searvvi prošeavttain, dáhpáhusain ja áššiin main SSN lea leamašan fárus.	Suoma Sámi Nuorat ry stivrâ tuálá jieijâs blogi, mon pehti tieđettuvvoo seervi projektijn, tábáhtusâin já aašijn mast SSN lii lamaš mieldi.
Liŋkkat:	Liiŋkah: