index2.php_option=com_content_task=view_id=258_lang=davvi.html.xml

Lean Milla Elmiina Pulska (2008)	Mun lam Milla Elmiina Pulska (2008)
Lean 19-jahkásaš ja eret Vuohčus, mii lea Suoma máttimus sámegilli.	Mun lam 19-ihásâš já vuálgus Vuáčust, mii lii Suomâ mädimus sämisijdâ.
Dál orun Guovdageainnus, gos váccán sámegielat allaskuvlla, Sámi allaskuvlla, ja áiggošin gárvvásmuvvat sámegielat luohkáoahpaheaddjin.	Tääl aasâm Kuovdâkiäinust, mast jođám sämikielâlii ollâškoovlâ, Sámi allaskuvla, já sihtiim sämikielâlâš luokamáttáátteijen.
Giđđat 2008 válmmaštuvven Ohcejoga sámelogahagas.	Kiđđuv 2008 valmâštuvvim Ucjuv sämiluvâttâvâst.
Eatni bokte lean ožžon beroštumi musihkkii, mii leamaš mu eallimis mielde álo.	Iännám pehti lam finnim mielâkiddiivâšvuođâ musikkân, moin lam pargeldâm ubâ eellimavveem.
Lean lávlon ja juoigan eará vuohččulaš nieiddaiguin, muhto dál in šat iežan njálmmi raba, muhto baicce hálidan čuojahit.	Mun lam lávlum já juoigâm eres vuáččulij nieidâiguin, mut innig jiem njálmám leehâst, pic tuše suáitám.
Piáno lean čuojahan dan rájes go ledjen unna nieiddaš ja johten vuođđoskuvlaáigge Soađegilis 100 kilomehtera duohken piánočuojahandiimmuin.	Piano lam suáittám uccânieidii rääjist já juuttim vuáđuškovlâaaigij pianosuáittimtiijmijn Suáđigilist 100 kilomeetter keččin.
Vuođđoskuvlaáigge vuođđudeimmet gili nieiddaiguin musihkkajoavkku.	Vuáđuškovlâaaigij vuáđudijm siijdâ nieidâiguin bäändi.
Dasto muhtun muttus čuojahišgođiimet sámegielat musihka ja maŋŋá go joavku šattai dálá hápmái, min musihkas bođii sámegielat rockmusihkka.	Tastoo monnii muddoost suáitiškuođijm sämikielâlâš muusik já ko čuákánpieijâm hámášui, te mii suáittim musikkist šoodâi sämikielâlâš rock.
Min joavkku namma lea SomBy, mii boahtá 1800-logu kárttas, mas lohká Vuohču buohta Sombio-by.	Bäändi nommâ lii SomBy, mii puátá 1800-lovo káártást, mast lohá Vuáču pehti Sombio-by.
Sompio dahjege Soabbat leamašan stuorra guovlu ja lea doallan sisttis máŋggaid giliid, main oassi bázii Lokka dahkuáldá vuollái.	Suobbâd lii lamaš vijđes kuávlu já toollâm siste maaŋgâid siijdâid, main uási paccii Loka tulvâdemáldá vuálá.
Giđđat 2008 dagaimet skearroráhkadansoahpamuša TuupaRecords – skearrofitnodatservviin ja seamma giđa miessemánus mis almmustuvai EP-skearru ČáhppesLasttat, mas leat vihtta min iežamet dahkan bihtá.	Kiđđuv 2008 toovâim skiärurähtimsopâmuš Tuupa Records - skiärrufinnoduvváin já siämmáá kiiđâ vyesimáánust mist almostui EP-skiärru Cáhppes Lasttat, mast láá vittâ mii jieččân ráhtám pitá.
Mii leat lávlon ja čuojahan ollu Lappi leana guovllus ja moddii leat fitnan maiddái vehá máddelabbos.	Mij lep jottáám suáittimmaađhijn ennuv Laapi lääni kuávlust já moddii meid váhá mäddiláá-uv.
Dál mii dahkat ođđa lávlagiid čuovvovaš guhkes jietnaskerrui, nu ahte mus manná musihkadahkamii ollu áigi, muhto dat ii daga maidige, dasgo liikon čállit lávlagiid sániid ja bidjat daidda nuohta.	Tääl mij rähtip uđđâ biisijd puáttee oleskukkosii albumân, et must mana muusikrähtimân ennuv äigi, mut ij tot häittid, ko rähistâm čääliđ biisij saanijd já nuottiđ muusik.
Dien barggus oažžu suokkardit iežas dovdduid ja jurdagiid ja hutkat juoidá iežasa, man eará olbmot ožžot gullat.	Ton pargoost uážžu polttođ jieijâs tobdoid já jurduid já rähtiđ maidnii uđđâs ulmui kuullâmnáál.
Mu mielas lea duođaid dehálaš, ahte dahkat iežamet lávlagiid sámegillii, dasgo dan láhkai buktit sápmelaččain ođđa beliid ovdan suomaálbmogii, loktet sámi kultuvrra positiivvalaččat oidnosii ja ovddidat dan.	Muu mielâst lii tuođâi tehálâš, et rähtip lavluidân sämikielân, ko toin lain pyehtip sämmilijn uđđâ peelijd uáinusân válduaalmug uáinimnáál, luptip säämi kulttuur positiivlávt uáinusân já ovdedep tom.
Sápmelašvuohta lea earáge go bohccot, juoigan, káfestallan dollagáttis, ássan goađis elerávnnji haga ja eará stereotypiat.	Sämmilâšvuotâ lii muide-uv ko poccuuh, juoigâm, tullâpiällást káhvástâllâm, kuáđist šleđgâttáá aassâm já eres stereotypiaid.
Sápmelašvuohta sáhttá leat rock, sápmelašvuohta sáhttá leat mii beare, mii nuorat galgat dušše duostat leat sápmelaččat ja dahkat dan maid hálidat.	Sämmilâšvuotâ puáhtá leđe rock, sämmilâšvuotâ puáhtá leđe jyehilágán váldálâš – mii nuorah tuše kolgâp tuostâđ leđe sämmiliih já porgâđ tom maid halijdep.
Mus leat bohccot, nu ahte boazobargguide manná maid ollu áigi.	Must láá poccuuh, et puásuipargoid mana še ennuv äigi.
Gesiid jođán mearkumiin ja leamašan dál maid njealjejuvllagiin čohkkenbarggus mielde moadde geasi.	Keessiv jođám vyesimiärkkumijn já lam lamaš tääl meiddei muávloin čokkimpargoin mieldi muádi keesi ääigi.
Čakčat ja dálvit fas leat rátkimat ja biergobarggut.	Čohčuv já tälviv láá oppeet pygálusah já njuovvâmpargoh.
Birra jagi leat iešalddes máŋggalágan boazobarggut.	Pirrâ ive láá jyegimuđušiih puásuipargoh.
Bohccot leat munnje dehálaččat, dasgo dat čatnet mu iežan máddariidda ja maiddái sápmelašvuhtii.	Poccuuh láá munjin teháliih, ko toh lahteh muu madârvaanhimáid já meid sämmilâšvuotân.
Iige dat leat dušše bargu, muhto maiddái eallinvuohki.	Ige tot lah tuše pargo pic eellimvyehi.
Human sámegiela, ja vaikko dat ii leat mu eatnigiella, dat lea munnje dehálaš giella mu sápmelašvuođa geažil.	Sáárnum sämikielâ, já veikkâ tot ij lahkin muu eenikielâ, te tot lii munjin tehálâš kielâ jieččân sämmilâšvuođâ keežild.
Lean stuđeren dan oppa mu skuvlaagi vieris giellan, ja čállen dan stuđeantačállosiinge.	Lam luuhâm tom ubâ škovlâave vieres kiellân, já čaallim tom pajeuáppeečálusijn-uv.
Vuohčus sámegiela sirdin čuovvovaš buolvvaide váidalahtti gal monu bisánii, ja sámegiela hupmet doppe eatnigiellan šat iešalddes dušše boarrásat.	Lii vaidâlittee, et Vuáčust sämikielâ sirdem puátteid suhâpuolváid mahtnii orostij, já sämikielâ eenikielânis sárnooh láá tobbeen riävtui tuše puáris ulmuuh.
Livččen hálidan oahppat sámegiela eatnigiellan, muhto go dat ii lean vejolaš, de áiggon oahpahallat giela bures ja sirdit dan iežan mánáide eatnigiellan.	Halijdiččim, et liččim finnim sämikielâ eenikiellân, mut ko tot ij lah máhđulâš, te ááigum máttááttâllâđ kielâ pyereest já sirdeđ tom jieččân párnáid eenikiellân.
Govas SomBy Anáris giđđat 2008 skearru almmustahttima maŋŋá.	Kooveest SomBy Anarist kiđđuv 2008 skiäru almostittem maŋa.
Milla goalmmát gurutbealde.	Milla kuálmád čižetpeln.