index2.php_option=com_content_task=view_id=279_lang=davvi.html.xml

Sámedikki dievasčoahkkin celkkii ALKU-fidnu birra	Sämitige tievâsčuákkim ceelhij ALKU-haavâst
Sámedikki dievasčoahkkin lea čoahkkimisttis 10.3.2009 cealkán guovlohálddahusa ođasmahttinfidnu birra (ALKU-fidnu).	Sämitige tievâsčuákkim lii čuákkimistis 10.3.2009 ciälkkám kuávluhaldâšem uđâsmittemhaavâst (ALKU-haahâ).
Sámedikki dievasčoahkkima mielde guovlohálddahusa ovddidanfidnu ii váldde ollege vuhtii sámiide vuođđolágas ja sámediggelágas dorvvastuvvon iežaset giela ja kultuvrra guoski iešráđđema.	Sämitige tievâsčuákkim mield kuávluhaldâšem ovdedemhaahâ mana ollásávt lappâd sämmiláid vuáđulaavâst já sämitiggelaavâst torvejum jieijâs kielâ já kulttuur kyeskee jiešhaldâšem.
ALKU-fidnus berre dahkat vuđolaš árvvoštallama sámiid iešráđđema dilis ja gaskavuođas ođastussii.	ALKU-haavâst kalga toohâđ vuáđulâš árvuštâllâm säämi jiešhaldâšem tiileest já koskâvuođâst uđâsmitmân.
ALKU-fidnus berre dahkat evttohusaid sámiid iešráđđema ovddideamis ja čielgasit sámiid iešráđđema ollái gullevaš bargguid sirdimis sámediggái ráđđehusprográmma ja vuođđolága mielde.	ALKU-haavâst kalga toohâđ iävtuttâsâid säämi jiešhaldâšem oovdedmist já čielgâsávt säämi jiešhaldâšem pirrâdâhân kullee pargoi sirdemist sämitiigán haldâttâsohjelm já vuáđulaavâ miäldásávt.
Vuođđolága ja sámediggelága válmmaštallamis ja ásahuvvon lágaid almmolašvuođustusain vulgojuvvui das, ahte sámiid giela ja kultuvrra guoski iešráđđen manná ovddos iige maŋos.	Vuáđulaavâ já sämitiggelaavâ valmâštâlmist já asâttum laavâi almosvuáđustâsâin lii vuolgum tast, et sämmilij kielâs já kulttuuris kyeskee jiešhaldâšem lii ovdáneijee, ige maŋasmannee.
Vuođđolága njuolggadusaid laktin sámiid iešráđđenorgána, Sámedikki, vuođđudeapmái mearkkašedje álggu ja politihkalaš-hálddahuslaš rámaid ráhkadeami sámiid iešráđđema sisdoalu ovddideapmái boahttevuođas.	Vuáđulaavâ njuolgâdusah ovtâstittum säämi jiešhaldâšemorgaan, sämitige, vuáđđudmân merhâšii aalgâ já pooliitlâš-haaldâtlâš raamij toohâm puátteevuođâst tábáhtuvvee säämi jiešhaldâšem siskáldâslâš oovdedmân.
Guovlohálddahusa ođasmahttin, mii dál lea jođus, rabadettiin máŋggaid stáhta hálddahusbargguid guoski njuolggadusaid ja sirddedettiin bargguid virgeoapmahaččas nubbái addá vejolašvuođa sámiid iešráđđema dorvvasteapmái ja viidásabbot ovddideapmái jagiid 1993-1995 láhkaválmmaštallamis gávnnahuvvon prinsihpaid ja ulbmiliid mielde.	Joton vuálgám kuávluhaldâšem uđâsmittem, lehâdijn maaŋgâid staatâ haldâšempargoid kyeskee njuolgâdusâid já sirdedijn pargoid virgeomâháást nuubán, addel máhđulâšvuođâ säämi jiešhaldâšem turviimân já ain oovdedmân iivij 1993-1995 lahâvalmâštâlmist páhudum prinsiipâi já ulmij miäldásávt.
Guovlohálddahusa ođasmahttinfidnus lea goittotge válmmaštallon sámegiela, sámeoahpahusa ja sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid stáhtadoarjagiid guoskevaš hálddahuslaš nuppástusat, mat bohtet ollašuvadettiin dovdomassii jogo hedjonahttit jo áigáiožžojuvvon sámiid iešráđđema dahje eastit sámiid iešráđđema ovddideami.	Kuávluhaldâšem uđâsmittemhaavâst láá kuittâg valmâštâllum sämikielâ, sämimáttááttâs já sä-mikielâlâš sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi staatâtorjuid kyeskee haaldâšlâš nubástusah, moh šaddeh olášumes maŋa merhâšitteht jo-uv hiäjusmitteđ jo ááigán finnejum sämmilij jiešhaldâšem tâi estiđ säämi jiešhaldâšem ovdánem.
Sámiid sajádat ja vuoigatvuođat iežaset giela ja kultuvrra guoski iešráđđemii bohtet hedjonit ja sámiid iežaset iešráđđema ovddideapmi bisánit, joba mannat maŋos jos ALKU-fidnu ollašuvvá.	Sämmilij sajattâh já vuoigâdvuođah jieijâs kielâ já kulttuur kyeskee jiešhaaldâšmân šaddeh hiäjusmuđ já sämmilij jiejiâs jiešhaldâšem ovdánem orostiđ, joba maŋasmoonnâđ ALKU-haavâ olášume ohtâvuođâst.
Sámiid iešráđđema hedjonahttet ja dan ovddideami estet golbma ođastussii gullevaš evttohusa:	Sämmilij jiešhaldâšem hiäjusmittee já ton ovdánem estee kulmâ uđâsmitmân kullee iävtuttâs láá:
- sámegielat ja sámegiela oahpahussii dárkkuhuvvon stáhtadoarjagiid sirdin oahpa-husministeriijas guovlohálddahusvirgebáikái (iige sámiid iežaset iešráđđema bargun) (gielddaid stáhtaruhtaortnega ođasmahttimis),	- sämikielâlâš já sämikielâ máttááttâsân čujottum staatâtorjui sirdem máttááttâsministeriöst kuávluhaldâšemvirgádâhân (ige sämmilij jieijâs jiešhaldâšem pargon) (kieldâi staatâuásusvuá ¨háduv uđâsmitmist),
- sámi giellalágas dárkkuhuvvon stáhtadoarjagiid mieđiheami sirdin vuoigatvuohtami-nisteriijas guovlohálddahusvirgebáikái (iige sámiid iežaset iešráđđema bargun) ja	- säämi kielâlaavâst uáivildum staatâtorjui mieđettem sirdem riehtiministeriöst kuávluhaldâ ¨šemvirgádâhân (ige sämmilij jieijâs jiešhaldâšem pirrâdâhân) já
- sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid dorvvasteapmái dárkkuhuvvon stáhtadoar-jaga sirdin eret sámiid iešráđđemis juohkinláhkai njuolgga gielddaide.	- sämikielâlâš sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi turviimân čujottum staatâtorjuu sirdem meddâl sämmilij jiešhaaldâšmist njuolgist kieldáid.
Máinnašuvvon hálddahusbarggut gullet čielgasit sámiid iežaset giela ja kultuvrra guoskevaš iešráđđema ollái ja daid galgá jogo sirdit riikkadási virgeoapmahaččas njuolgga sámiid iešráđđenorgánai, Sámediggái, dahje seailluhit (sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid stáhtadoarjja) Sámedikki bargun.	Mainâšum haldâšempargoh kuleh čielgâsávt sämmilij jieijâs kielâ já kulttuur kyeskee jiešhaldâšem pirrâdâhân já taid kalga jo-uv sirdeđ väldikodálâš virgeomâháást njuolgist sämmi-lij jiešhaldâšemorgaanân, sämitiigán, tâi siäiluttiđ (sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi staatâ ¨toorjâ) sämitige pargon.
Sámediggi ii dohkket sámiide vuođđolágas dorvvastuvvon iešráđđema hedjonahttima ja dan ovdáneami bisánahttima.	Sämitigge ij tuhhit sämmiláid vuáđulaavâst torvejum jiešhaldâšem hiä-jusmittem já ton ovdedem orostittem.
Sámedikki guovddáš evttohusat:	Sämitige kuávdášlâš iävtuttâsah:
1.	1.
ALKU-fidnu láhkaásaheamis ja fidnu buktin nuppástusain hálddahussii ja stáhtadoarjjaortnegii galgá lágidit sámediggelága § 9:s dárkkuhuvvon ráđđádallamiid, čielggadit fidnuid váikkuhusaid sámegillii ja sámiid vuođđolágalaš kulturiešráđđemii.	ALKU-haavâ lahâaasâtmist já haavâ puáhtám nubástusâin haaldâšmân já staatâtoor ¨jâvuáhádâhân kalga orniđ sämitiggelaavâ § 9 miäldásijd ráđádâlmijd, čielgiđ haavâi vaikuttâsâid sämikielân já säämi vuáđulavâlâš kulttuurjiešhaaldâšmân.
2.	2.
Sámi giellalága 1086/2003 galgá čuovvut ALKU-fidnu válmmaštallamis ja fidnu ollašuvvamis.	Säämi kielâlaavâ 1086/2003 kalga nuávdittiđ ALKU-haavâ valmâštâlmist já haavâ olášutmist.
3.	3.
Sámediggái galgá sirdit sámiid ruovttuguovllu eanangoddeprográmma ráhkadeami ja maiddái skuvlema, luondduriggodagaid, birrasa ja johtolaga ráhkkanan- ja plánenbargguid.	Sämitiigán kalga sirdeđ sämikuávlu eennâmkodde-ohjelm rähtim sehe škovlim, luán-duriggoduvâi, pirrâs já jotoluv muneldistem- já vuávámpargoid.
4.	4.
Guovlohálddahusvirgeoapmahaččat galget ráđđádallat ja ráhkadit ovttasbarg-gus sámiid ruovttuguovllu ja sámekultuvrra guoski strategiijaáššebáhpáriid.	Kuávluhaldâšemvirgeomâhááh kalgeh ráđádâllâđ já rähtiđ ohtsâšpargoost sämikuáv-lu já sämikulttuur kyeskee strategiaäššikiirjijd.
5.	5.
Sámeoahpahusa oahpaheaddjiid bálkáheapmái dárkkuhuvvon stáhtadoarjagiid (L1998/635; nuppástus 1998/1186, 43§ 2 mom) hálddahus galgá sirdit Sámedikki bargun.	Sämimáttááttâs máttáátteijei pálkkátmân uáivildum staatâtorjui (L1998/635; nubás-tus 1998/1186, 43 § 2 mom) haldâšem kalga sirdeđ Sämitige pargoid.
Stáhtadoarjagiid ollái galgá sirdit heailla sámeoahpahusa fuolakeahttá das gos oahpahusa lágideaddji skuvlla lea.	Staatâtorjuu pirrâdâhân kalga jođettiđ sämimáttááttâs ollásávt máttááttâs uárnejeijee škoovlâ soi-jimpäikkikoddeest peerusthánnáá.
6.	6.
Sámi giellalága § 31:s dárkkuhuvvon ruhtadanbarggut sirdojit Sámedikki hálddašeapmái.	Säämi kielâlaavâ § 31 miäldásâš ruttâdempargoh sirdojeh sämitige haaldâšmân.
7.	7.
Guovlohálddahusvirgebáikkiide ollašuhtto sámegielat bálvalanossodat sámiid ruovttuguvlui.	Kuávluhaldâšemvirgáduvváid ráhtoo sämikielâlâš palvâlemohtâdâh sämikuávlun.
8.	8.
Sámediggi evttoha, ahte sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid ruhtadan-, gohcin- ja stáhtadoarjjabarggut sirdojit Sámediggái Sámedikki evttohusa mielde.	Sämitigge iävtut, et sämikielâlâš sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi ruttâdem-, kocceem- já staatâtoorjâpargoh sirdojeh sämitiigán sämitige iävtuttâs miäldásávt.
9.	9.
ALKU-fidnu galgá gieđahallat vuođđoláhkaváljagottis.	ALKU-haavâ kalga kieđâvuššâđ vuáđulahâváljukoddeest.
10.	10.
ALKU-fidnus vuhtiiváldo ráđđehusprográmma ulbmil sámiid kulturiešráđđema dorvvasteamis ja ILO 169-soahpamuša ratifieremis ja maiddái davviriikkalaš sámesoahpamuša ratifieremis.	ALKU-haavâst váldoo vuotân haldâttâsohjelm ulme säämi kulttuurjiešhaldâšem tur-viimist, ILO 169-sopâmuš ratifistem máhđulâžžântohâmist sehe tave-eennâmlâš sä-misopâmuš ratifistem máhđulâžžântohâmist.
Lassedieđut:	Lasetiäđuh: saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi
ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi	puh.: +358505242109