index2.php_option=com_content_task=view_id=320_lang=davvi.html.xml

Sámediggi lágida konfereanssa sámenuoraid birra Sämitigge uárnee konfereensâ säminuorâin Nuorat ! Nuorâ ! Kuka asioistanne päättää ? Kii tuu áášijn meerrid ? Sámedikki lágidan nuoraidkonfereansa 16.- 17.10.2009 čohkke oktii nuoraid, mearrádusdahkkiid ja sierra surggiid doaibmiid ságastallat sámenuoraid dilis. Sämitige 16.–17. roovvâdmáánu Sáuluičielgist ornim konferens säminuorâin čuákkee oohtân nuorâid, merideijeid já jieškote-uv syergi tuáimeid savâstâllâđ säminuorâi tiileest. Dasa lassin konfereanssas ságastallet sámenuoraid deaivan hástalusain ja vejolašvuođain sámeservodagas ja dálá Suomas. Lasseen konfereensâst savâstâlloo säminuorâi kuáhtám hástusijn já máhđulâšvuođâin sämisiärváduvâst já onnáá peeivi Suomâst. Konfereanssa áigge gullatge sáhkavuoruid, mat bohciidit jurdagiid. Konfereensâ ääigi kuullâp-uv jurduid rävkkee sahâvuáruid. Konfereanssa temán lea Nuorat ! Konfereensâ teeman lii Nuorâ ! Gii din áššiin mearrida ? – Kii tuu aašijn meerrid ? Dárkkuhussan lea duvdit sámenuoraid oassálastit sin iežaset guoski áššiid ovddideapmái. Uáivilin lii hokâttâllâđ säminuorâid uásálistiđ jieijâs kyeskee aašij oovdedmân. Bearjadaga golggotmánu 16. beaivvi konfereansa lea buohkaide rabas ja nuvttá. Konferens-tábáhtus, mii uárnejuvvoo vástuppeeivi 16. roovvâdmáánu, lii puohháid uásálisteid rijjâ já nuuvtá. Dilálašvuohta lea dárkkuhuvvon sámenuoraide, mearrádusdahkkiide, Sámedikki lahtuide, virgeoapmahaččaide, servviid ovddasteaddjiide, dutkiide ja buohkaide daidda, geat leat beroštuvvan áššis. Tilálâšvuotâ lii uáivildum säminuoráid, merideijeid, Sämitige jesânáid, virgeomâháid, seervij ovdâsteijeid, totkeid já puohháid, kiäh tobdeh mielâkiddiivâšvuođâ áášán. Dilálašvuođas gullat sáhkavuoruid sierra geahččanguovlluin. Tilálâšvuođâst kuullâp sahâvuáruid jieškote-uv uáinimčievâin. Konfereanssa nubbi beaivi lea dárkkuhuvvon sámenuoraide. Konfereensâ nubbe peivi lii uáivildum säminuoráid. Lávvardaga golggotmánu 17. beaivvi konferensii sáhttet oassálastit 20 vuosttažettiin iežaset almmuhan sámenuora. Lavurduv 17. roovvâdmáánu säminuorâi konferenspiäiván pyehtih uásálistiđ 20 ovdemustáá almottâttâm säminuorrâd. Oassálastit galget leat 18-29 - jahkásaččat. Uásálisteeh kalgeh leđe 18–29-ihásiih. Oassálastiid sávvat boahtit miehtá Suoma ja goasttidit sidjiide idjademiid ja borramuša. Tuáivumield uásálisteeh láá pirrâ Suomâ já sijjân kuástiduvvojeh ijâstâlmeh já puurâdmeh. Nuorat oassálastet bearjadaga golggotmánu 16. beaivvi buohkaide rabas dilálašvuhtii ja lávvardaga 17. beaivvi bargobájiide. Nuorah uásálisteh puohháid rijjâ tilálâšvuotân vástuppeeivi 16. roovvâdmáánu sehe pargopáájáid, moh uárnejuvvojeh lávurduv 17. roovvâdmáánu. Konfereansa lea oassi Sámedikki Nuoraidlávdegoddi-prošeavtta, man ulbmilin lea buoridit sámenuoraid oassálastin- ja váikkuhanvejolašvuođaid. Konferens lii uási Sämitige Nuorâilävdikodde-haavâ. Haavâ ulmen lii säminuorâi uásálistem- já vaikuttemmáhđulâšvuođâi pyeredem. Váikkuhanvejolašvuođaid lasihemiin dorjojuvvo nuoraid eaktodáhtolaš doaibman ja nannejuvvo nuoraid oassálastin sámiid iešhálddašeami ollašuhttimis. Vaikuttemmáhđulâšvuođâid lasseetmáin tuárjoo nuorâi jieštátulâš tooimâ já nanoduvvoo nuorâi uásálâšvuođâ säämi jiešhaldâšem olášutmist. Prošeavtta ulbmilin lea ásahit Sámedikki vuollai nuoraidlávdegotti ja nuoraidáššiidčálli. Haavâ ulmen lii asâttiđ Sämitiigán nuorâilävdikode já nuorâiašijčällee. Dáin doaibmabijuin geahččalit láhčit sámenuoraide vejolašvuođa váikkuhit ja oassálastit mearrádusaid dahkamii sihke nannet sin sápmelaš kulturduogáža ja identitehta. Tai toimâiguin viggoo finniđ áigá säminuoráid máhđulâšvuođâ vaikuttiđ já uásálistiđ miärádâstohâmân sehe nanodiđ sii sämmilâš kulttuurtuáváá já identiteet. Prošeavtta ollašuhttima pláne Sámedikki nammadan bargojoavku, masa gullet guhtta nuora. Haavâ olášuttem vuáváá Sämitige nomâttem 6-jieggâsâš nuorâin čuákkejum pargojuávkku. Dasa lassin bargojoavkku doaibmamis lea fárus oahpahusministeriija nammadan áššedovdilahttu. Lasseen pargojuávhu tooimâst lii mieldi máttááttâsministeriö nomâttem äššitobdeejeessân. Prošeavttas lea maiddái prošeaktabargi. Haavâst tuáimá vala proojeektpargee. Bargojoavku válmmaštallá Sámediggái evttohusa nuoraidlávdegotti ráhkadusas, válljemis ja doaibmama sisdoalus. Pargojuávkku valmâštâl sämitiigán iävtuttâs muorâilävdikode ráhtusist, valjiimist sehe tooimâ siskáldâsâst. Nuoraidlávdegotti vuođđudeapmi nanne sámenuoraid vejolašvuođaid váikkuhit sin iežaset guoski áššiide ja dan bokte vuoigatvuođaid ovddideapmái, maiguin suodjalit ja ovddidit sin iežaset kulturárbbi. Nuorâilävdikode vuáđudem naanood säminuorâi máhđulâšvuođâid vaikuttiđ jieijâs kyeskee aššijd já tađe mield vuoigâdvuođâi oovdedmân, moiguin puáhtá suojâliđ já ovdediđ jieijâs kulttuuräärbi. Lassedieđut ja almmuhanrávvagat dáppe. Lasetiäđuh já almottâttâmravvuuh.