index2.php_option=com_content_task=view_id=334_lang=davvi.html.xml

Sámi kulturguovddáža nammagilvu	Säämi kulttuurkuávdáá nommâkišto
Sámediggi lágida rabas nammagilvvu, man dárkkuhussan lea gávdnat Sámi kulturguovddážii, mii válmmaštuvvá Anára kirkosiidii j. 2012, dan oaivila ja doaimma govvideaddji nama.	Sämitigge uárnee ávus nommâkišto, mon uáivilin lii kavnâđ Aanaar markkânân ive 2012 valmâštuvvee Säämi kulttuurkuávdážân ton uáivil já tooimâ kovvejeijee noomâ.
Gilvoáigi lea 8.10.– 9.11.2009.	Kištoäigi lii 8.10.– 9.11.2009.
SÁMI KULTURGUOVDDÁŽA NAMMAGILVU;	SÄÄMI KULTTUURKUÁVDÁÁ NOMMÂKIŠTO;
fidnu duogáš ja gilvvu njuolggadusat	haavâ tuávááš já kišto njuolgâdusah
Sámi kulturguovddáža ovdanbuktin	Säämi kulttuurkuávdáá oovdânpyehtim
Sámi kulturguovddážii, mii huksejuvvo Anára kirkosiidii Juvdujoga gáddái, bohtet doaibmalanjat Sámediggái, sámekultuvrai gulavaš máŋggabealat doaimmaide ja maiddái sámi oahpahus- ja dutkandoibmii.	Säämi kulttuurkuávdážân, mii huksejuvvoo Aanaar markkânân Juvduu riidon, šaddeh toimâvisteh Sämitiigán, sämikulttuurân kullee maaŋgâpiälásâš tooimân sehe säämi máttááttâs- já tutkâmuštooimân.
Dáid lassin vistti dehalaš doaibmasajit leat oktasašlanjat: loaiddastan-, čoahkkin- ja máŋggadoaibmalanjat ja restauráŋŋa, mat leat sajuštuvvan máŋggadoaimma- ja bálvalusfeaskára birra.	Tai lasseen viäsu kuávdášlâš visteh láá maaŋgâtoimâ- já palvâlemsyergi pirrâ čokijdeijee ohtsâšvisteh: lávdástâllâm-, škovlim- já maaŋgâtoimâvisteh sehe raavâdviäsu.
Oktasašlanjaid geavaheapmi lea kulturguovddáža buot doaimmaid dehalaš oassi.	Ohtsâšvistij kevttim lii tehálâš uási ubâ kulttuurkuávdáá tooimâ.
Sámi kulturguovddáža dárkkuhussan lea láhčit sámiide buoret dilálašvuođaid iežas eavttuiguin doalahit ja ovddidit giela, kultuvrra ja ealáhusdoaimma, dikšut ja ovddidit kulturiešráđđema ja maiddái duvdit sámiid almmolaš eallineavttuid ovdáneami.	Säämi kulttuurkuávdáá uáivilin lii lääččiđ sämmiláid pyerebijd iävtuid alnetoollâđ já ovdediđ jiešiävtulávt kielâs, kulttuuris já iäláttâstooimâs, tipšođ já ovdediđ kulttuurjiešhaldâšem sehe tuárjuđ sämmilij almolâš eellimtile ovdánem.
Lassin guovddáža dárkkuhussan lea buoridit vejolašvuođaid juohkit ja oažžut dieđuid sámiin eamiálbmogin.	Lasseen kuávdáá uáivilin lii pyerediđ máhđulâšvuođâid levâttiđ já finniđ tiäđu sämmilijn algâaalmugin.
Sámi kulturguovddáš lea ovdasajis dárkkuhuvvon sámiid iežaset geavaheami várás.	Säämi kulttuurkuávdáš lii vuosâsajasávt uáivildum sämmilij jieijâs kiävtun.
Das lea oaivil boahtit Suoma sámiid iešráđđema ja maiddái ealli ja ovdáneaddji sámekultuvrra symbolan, man guovddáš doaibman lea sihke gáhttet árbevirolaš kultuvrra ja maiddái ovddidit ja ođasmahttit sámi servodateallima.	Tast lii meeri šoddâđ Suomâ sämmilij jiešhaldâšem sehe ellee já ovdáneijee sämikulttuur symbool, mon kuávdášlâš toimâlâš uáivilin lii sehe kattiđ ärbivuáválâš kulttuur já ovdediđ sehe uđâsmittiđ säämi ohtsâškodde-eellim.
Čilgejuvvon váldodárkkuhusa lassin kulturguovddáš fállá viiddis, ođđaáigásaš ja alladássásaš oktasašgeavahanlanjaid (čoahkkin-, auditorio-, máŋggadoaibma- ja loaiddastansajiid ja studiolanjaid) dihte erenomáš vejolašvuođaid lágidit áidnalunddot birrasis máŋggalágan čoahkkimiid, konfereanssaid ja dáhpáhusaid.	Čielgejum váldu-uáivil lasseen fáálá kulttuurkuávdáš vijđes, uđđâáigásâš já ollâtásásâš ohtsâškevttimvistij (čuákkim-, auditorio-, maaŋgâtoimâ- já lavdastâllâmsajeh sehe studiovisteh) áánsust eromâš máhđulâšvuođâid orniđ áinoošlajâsâš pirrâsist maaŋgâmuđušijd čuákkimijd, konfereensâid já tábáhtusâid.
Sámi kulturguovddáš lea dasto seamma áigge nu Suoma sámiid parlameantadállu go kultur-, skuvlen- ja máhttinguovddáš ja maiddái dáhpáhusdállu iešguđetlágan čoahkkimiiguin, musihkka-, filbma- ja teáhterloaiddastemiiguin.	Nuuvtpa säämi kulttuurkuávdáš lii-uv siämmáá-áigásávt sehe Suomâ sämmilij parlamenttáálu já kulttuur-, škovlim- já mättimkuávdáš já meiddei tábáhtustáálu sierâlágán čuákkimijdiskuin, muusik, elleekove- já teatterčáittusijdiskuin.
Nuppiide laktásan oassedoaimmat dorjot nuppiideaset sisdoaluid ja lanjadagaid beales.	Pald-paldluvâi tah uásitooimah tuárjuh nubijdis siskáldâsâidiskuin já vistijdiskuin.
Sámi kulturguovddáža hukseha ja oamasta Senaatti-giddodagat ja dan bruttoviidodat lea sullii 4 800 m².	Kulttuurkuávdáá huksit já oomâst Seenaat-kiddoduvah já ton bruttovijđodâh lii suullân 4 800 m².
Huksenfidnu goasttádusárvu lea sullii 12 miljovnna euro, mas EU-ruhtadeami oassi lea 5 miljovnna euro.	Huksimhaavâ budjet lii suullân 12 miljovn eurod, mast EU-ruttâdem uási lii 5 miljovn eurod.
Sámi kulturguovddáža huksen álgá giđđat 2010 ja dat galggašii gárvánit jagi 2012 álggu rádjai.	Kulttuurkuávdáá huksim álgá kiđđuv 2010 já tot kolgâččij valmâštuđ ive 2012 aalgâ räi.
Sámi kulturguovddáža váldoláigolažžan doaibmá Sámediggi, mii láigoha lanjaid eará geavaheaddjiide.	Säämi kulttuurkuávdáá válduláigulâžžân tuáimá Sämitigge, mii tastoo laigut viistijd eres kevtteid.
Sámi oahpahusguovddáš lea Sámedikki lassin dálu nubbi váldogeavaheaddji.	Säämi máttáátâskuávdáš lii Sämitige lasseen táálu nubbe váldukevttee.
Dálu eará geavaheaddjit leat Anára gieldda girjerádjodoaibma, Sámi Duodji rs (sámeduojáriid searvi), SámiSoster rs (sámiid sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi searvi), Lappi leanaráđđehus ja Sámeárkiiva ja restauráŋŋa, mat vuođđuduvvojit.	Eres táálu kevtteeh láá Aanaar kieldâ kirjerájutoimâ, Sámi Duodji ry (säämi tuájárij servi), SámiSoster ry (sämmilij sosiaal- já tiervâsvuođâsyergi servi), Laapi läänihaldâttâs sehe vuáđudemvuálásiih Säämi arkkâdâh já raavâdviäsu.
Nammagilvvu njuolggadusat:	Nommâkišto njuolgâdusah:
1.	1.
Gilvvu dárkkuhussan lea gávdnat Sámi kulturguovddážii, mii huksejuvvo Anára kirkosiidii, dan dárkkuhusa ja doaimma govvideaddji nama.	Kišto uáivilin lii kavnâđ säämi kulttuurkuávdážân, mii huksejuvvoo Aanaar markkânân, ton uáivil já tooimâ kovvejeijee noomâ.
2.	2.
Gilvvu lágideaddjin doaibmá Sámediggi.	Kišto uárnejeijen tuáimá Sämitigge.
3.	3.
Gilvu lea rabas buohkaide.	Kišto lii puohháid áávus.
4.	4.
Gilvoáigi lea 8.10. – 9.11.2009.	Kištoäigi lii 8.10. – 9.11.2009.
Gilvoevttohusat galget joavdat 9.11.2009 dmu 16.00 rádjai njuolggadusaid 5. čuoggás namuhuvvon čujuhussii.	Kištoiävtuttâsah kalgeh leđe Sämitiggeest 9.11.2009 tme 16.00 räi njuolgâdusâi 5. saajeest mainâšum čujottâsâst.
Mearreáigge maŋŋá boahtán evttohusat eai váldojuvvo vuhtii.	Meriääigi maŋa puáttám iävtuttâsah iä valduu vuotân.
5.	5.
Gilvui oassálasto nu ahte poastta fáro sáddejuvvojit nammaevttohus ja oassálasti oktavuohtadieđut čujuhussii Saamelaiskäräjät, Angelintie 696, 99870 Inari.	Kiišton kalga uásálistiđ poostâ pehti vuolgâtmáin nommâiävtuttâs já uásálistee ohtâvuođâtiäđuid čujottâsân Saamelaiskäräjät, Angelintie 696, 99870 Inari.
Konfeluhttii merkejuvvo dovddaldat ” Nammagilvu ”.	Kirjekooverttân merkkejuvvoo tubdâldâh “ Nimikilpailu ”.
Bealehisvuođa sihkkarastima dihte oassálasti oktavuohtadieđut, nappo namma, čujuhus, telefonnummir ja šleađgapoastačujuhus laktojit evttohussii sierra, giddejuvvon konfeluhtas, mii rahppojuvvo árvvoštallama nogadettiin ja gilvvu loahppabohtosa čielggadettiin.	Pelettisvuođâ turviimân uásálistee ohtâvuođâtiäđuh ađai nommâ, čujottâs, puhelinnummeer já šleđgâpostâčujottâs lahtojeh iävtuttâsân sierânâs, toppum kirjekooverttâst, mii liäkkoo árvuštâllâm nuuhâm maŋa já kišto loppâpuáttus čielgâm maŋa.
Eará láhkai doaimmahuvvon evttohusat hilgojuvvojit.	Eres vuovvijn toimâttum iävtuttâsah hilgojuvvojeh.
6.	6.
Persovdnadieđut gieđahallojit dušše nammagilvvu oktavuođas, eaige dat luohpaduvvo viidásabbot.	Persovntiäđuh kieđâvuššojeh tuše nommâkišto ohtâvuođâst, iäge toh luovâttuu ovdâskulij.
Buot dieđut duššaduvvojit gilvvu nogadettiin.	Puoh tiäđuh hevâttuvvojeh kišto nuuhâm maŋa.
7.	7.
Gilvui sáhttá oassálastit eanet go ovttain evttohusain ja daid sáhttá sáddet seamma konfeluhtas.	Kiišton puáhtá uásálistiđ enâbáin-uv ko ovttáin iävtuttâssáin já taid puáhtá vuolgâttiđ siämmáá kirjekooverttâst.
8.	8.
Nammaevttohus galgá leat sámegielat, millosepmosit davvisáme-, anáraš- dahje nuortalašgielat.	Nommâiävtuttâs kalga leđe sämikielâlâš, mielâstubbooht tave-, aanaar- tâi nuorttâsämikielâlâš.
Evttohusa sáhttá vuođustallat maiddái suomagillii.	Iävtuttâs puáhtá agâstâllâđ meid suomâkielân.
9.	9.
Nammii biddjon gáibádusat	Noomân asâttum vátámâšah
a. Nammagilvvuin ohcco Sámi kulturguovddážii oanehis, deaivilis, milliibáhcci ja čalmmus sámegielat namma, mii govvida kulturguovddáža	a. Nommâkištoin occoo säämi kulttuurkuávdážân uánihis, pehtilis, mielânpäccee já iäruttuvvee sämikielâlâš noomâ, mii kovvee kulttuurkuávdáá
- kultuvrralaš duogáža ja mearkkašumi,	- kulttuurlâš uáivil já merhâšume,
- sámi iešlági,	- sämmilâš jiešnálásâšvuođâ,
- viiddis ja máŋggabealat doaimma ja dan	- vijđes já maaŋgâpiälásâš tooimâ sehe ton
- arkitektuvrralaš hápmegiela.	- arkkitehtuurlâš hämikielâ.
b..	b..
Evttohusain galgá váldit vuhtii nama čállinhámi ja dadjama.	Iävtuttâsâst kalga väldiđ vuotân noomâ čäällimhäämi já ettâm.
Nama galgá sáhttit álkket sierra gielain dadjat ja njuovžilit sojahit.	Nommâ kalga leđe älkkeht ettâmnáál já sujâttemnáál jieškote-uv kielân.
Sávvo, ahte dat heive maiddái riikkaidgaskasaš ja elektrihkalaš geavaheapmái.	Lii tuáivuttettee et tot suápá meid aalmugijkoskâsâš já šleđgâlâš kiävtun.
c. Nammaevttohusaid galgá vuođustallat.	c. Nommâiävtuttâsâid kalga agâstâllâđ.
10.	10.
Bálkkašupmelávdegoddi	Palhâšumelävdikodde
a. Gilvvu čoavdá 10-lahttosaš bálkkašupmelávdegoddi, masa gullet okta ovddasteaddji kulturguovddáža juohke geavaheaddjiorganisašuvnnas (oktiibuot 8 ovddasteaddji) ja maiddái ovddasteaddji Senaatti-giddodagain ja kulturguovddáža arkitektuvragilvvu vuoitán plánejeaddjijoavkkus.	a. Kišto čuávdá 10-jeessânsâš palhâšumelävdikodde, moos kulá ohtâ ovdâsteijee jyehi kulttuurkuávdáá kevtteeorganisaatiost (ohtsis 8 ovdâsteijed) sehe ovdâsteijee Seenaat-kiddoduvâin já kulttuurkuávdáá arkkitehtuurkišto vuáittám vuávájeijee ¨juávhust.
b..	b..
Bálkkašupmelávdegoddi vállje gaskavuođas ságajođiheaddji ja várreságajođiheaddji ja maiddái váldá alcces čálli.	Palhâšumelävdikodde väljee koskâvuođâstis saavâjođetteijee já värisaavâjođetteijee sehe váldá olssis čällee.
c. Lávdegoddi sáhttá válljet gaskavuođastis bargováljagotti.	c. Lävdikodde puáhtá valjiđ koskâvuođâstis pargováljukode.
Lávdegoddi ja dan vejolaš bargováljagoddi sáhttet dárbbu mielde geavahit barggus áššedovdiid.	Lävdikodde já ton máhđulâš pargováljukodde pyehtiv táárbu mield kevttiđ pargostis äššitobdeid.
11.	11.
Gilvoevttohusat árvvoštallojit namaheapmen.	Kištoiävtuttâsah árvuštâlluvvojeh nomâttemmin.
Vuoitin válljejuvvo buoremusat nammii ásahuvvon gáibádusaid deavdi evttohus.	Vyeitten väljejuvvoo pyeremustáá noomân asâttum vátámâšâid tevdee iävtuttâs.
Gilvvu lágideaddjis lea goittotge nu hálidettiin vuoigatvuohta leat válljekeahttá vuoitin mange evttohusa.	Kišto uárnejeijest lii kuittâg vuoigâdvuotâ nuuvt haalijddijn leđe valjiihánnáá vyeitten maiden iävtuttâsâid.
12.	12.
Bálkkašumit	Palhâšumeh
a. Vuoitievttohusa bargi bálkkašuvvo 1 000 euroin.	a. Vyeitteeiävtuttâs tahhee palhâšuvvoo 1 000 euroin.
Nubbin boahtán evttohus lodnojuvvo 200 euroin ja goalmmádin boahtán 100 euroin.	Nubbân puáttám iävtuttâs lonestuvvoo 200 euroin já kuálmádin puáttám 100 euroin.
b..	b..
Jos máŋga oassálasti leat evttohan seamma nama, bálkkašupmi juhkko sin gaskkas.	Jis maŋgâ uásálistee láá iävtuttâm siämmáá noomâ, juáhhoo palhâšume sii kooskâ.
13.	13.
Gilvvu lágideaddji oažžu buot vuoigatvuođaid golmma buoremussan válljejuvvon evttohussii.	Kišto uárnejeijee uážžu puoh vuoigâdvuođâid kuulmâ vuossâmužžân sajadum iävtuttâsân.
Lágideaddjis lea maiddái vuoigatvuohta nuppástuhttit dahje leat geavatkeahttá nama.	Uárnejeijest lii meiddei vuoigâdvuotâ rievdâdiđ tâi leđe kevtihánnáá noomâ.
14.	14.
Gilvvu guoski vejolaš jearaldagaid galgá doaimmahit šleađgapoasttain Sámi kulturguovddášfidnu prošeaktahoavda Juha Guttormii čujuhussii Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.	Kišto kyeskee máhđulijd koččâmâšâid kalga toimâttiđ šleđgâpostáin säämi kulttuurkuávdášhaavâ proojeekthovdâ Juha Guttormân čujottâsân Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
15.10.2009 dmu 16.00 rádjai.	15.10.2009 tme 16.00 räi.
Vástádusat gažaldagaide sáddejuvvojit jearri almmuhan šleađgapoastačujuhussii 21.10.2009 rádjai.	Vástádâsah koččâmâššáid vuolgâttuvvojeh koijâdeijee almottem šleđgâpostâčujottâsân 21.10.2009 räi.
Mildosat: Sámi kulturguovddáža arkitektuvragilvvu prográmma ja gilvvu árvvoštallanbeavdegirji ja maiddái maŋimuš hámusgovat ja – tevnnegat arkitektuvragilvvu vuoitán ađa – nammasaš evttohusas.	Lahtoseh: Säämi kulttuurkuávdáá arkkitehtuurkišto ohjelm já kišto árvuštâllâmpevdikirje sehe majemuuh hammiittâskoveh já – sárguseh arkkitehtuurikišto vuáittám ađa (oođâ) – nommâsâš iävtuttâsâst