index2.php_option=com_content_task=view_id=386_lang=davvi.html.xml

Biologalaš máŋggahápmásašvuođa guoski ON:id oktasašsoahpamuš (The United Nations Convention on Biological Diversity CBD) rahppui vuolláičállima várás ON:id biras- ja ovdánankonfereanssas (UNCED) Rio de Janeiros jagi 1992. Biologilii maaŋgâhámásâšvuotân kyeskee OA almossopâmuš (The United Nations Convention on Biological Diversity CBD) lehâstui vuáláčäällimnáál OA pirâs- já ovdedemkonfereensâst (UNCED) Rio de Janeirost ive 1992. Suopma lea ratifiseren biodiversitehtasoahpamuša jagi 1994. Suomâ lii ratifisistám biodiversiteetsopâmuš ive 1994. Biodiversitehtasoahpamuša ulbmilin leat eatnanspáppa ekosystemaid, ealli- ja šaddošlájaid ja daid árbedahkkiid máŋggahápmásašvuođa suodjaleapmi, luondduriggodagaid suvdilis geavaheapmi ja maiddái luonddu geenariggodagaid geavaheamis ožžojun ávkkiid vuoiggalaš juohkin. Biodiversiteetsopâmuš ulmen lii eennâmpáálu ekosysteemij, ellee- já šaddošlaajâi sehe toi ärbitahhei maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem, luánduriggoduvâi pištee kevttim sehe luándu geenivaarij kiävtust finnejum aavhij vuoigâdvuođâlâš jyehim. Biodiversitehtasoahpamuša artihkal 8(j) geatnegahttá soahpamušoassebeliid suodjalit eamiálbmogiid biodiversitehtii gulavaš árbevirolaš dieđuid. Biodiversiteetsopâmuš artikla 8(j) kenigit sopâmušuásipeelijd suojâliđ algâaalmugij biodiversiteetân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu. Artihkal mearrida, ahte soahpamušoassebealit galget riikkasis lágaideaset mielde gudnejahttit, suodjalit ja doalahit biologalaš máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami dáfus mearkkašahtti álgoálbmogiid ja árbevirolaš eallinvuogi hálddašan báikkálašservošiid dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid, sihke ovddidit ja viiddidit daid guoskadeami dán dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid eaiggádiid lobiin ja veahkehemiin sihke roahkasmahttit dán dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiin ožžojun ávkkiid dássebeallásaš juohkima. Artikla meerrid, et sopâmušuásipeleh kalgeh jieijâs aalmuglii lahâasâttâs mield kunnijâttiđ, suojâliđ já paijeentoollâđ biologilii maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem já pištee kiävtu tááhust merhâšittee algâaalmugij já ärbivuáválii eellimhäämi omâsteijee páihálâšsiärvusij tiäđu, innovaatioid já vuáválâšvuođâid, sehe ovdediđ já vijđediđ toi heiviittem taan tiäđu innovaatioi já vuáválâšvuođâi omâsteijei luuvijn já iššijn sehe ruokâsmittiđ taan tiäđu, innovaatioi já vuáválâšvuođâi kiävtust finnejum aavhij täsipiälásii jyehim. Artihkal suddje Suomas sápmelaččaid luonddugeavahussii gulavaš árbevirolaš dieđu. Artikla syeijee Suomâst sämmilij luándukiävtun lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu. Artihkal guoská Suomas sápmelaččaid. Artikla kuáská Suomâst sämmilijd. Soahpamuša artihkal 10 (c) geatnegahttá soahpamušoassebeliid gáhttet ja roahkasmahttit biologalaš resurssaid vieruiduvvan geavaheami árbevirolaš kultuvrralaš vugiiguin, mat heivejit suodjaleami ja suvdilis geavaheami gáibádusaide. Sopâmuš artikla 10 (c) kenigit sopâmušuásipeelijd suojâliđ já movtijdittiđ biologilij resurssij vuáválii kevttim ärbivuáválij kulttuurlij vuovij miäldásávt, moh heivejeh suojâlem já pištee kevttim vátámâššáid. Artihkal 8(j) ollašuhttima duogáš Suomas Artikla 8(j) olášuttem tuávváš Suomâst Suomas birasministeriija ásahii 18.6.2009 Biologalaš máŋggahápmásašvuođa guoski oktasašsoahpamuša eamiálbmogiid árbedieđu gieđahalli artihkal 8 j álbmotlaš áššedovdibargojoavkku sámedikki ságadoalli evttohusas. Suomâst Pirâsministeriö asâttij 18.6.2009 vuossâmuu biologilii maaŋgâhámásâšvuotân kyeskee almossopâmuš algâaalmugij ärbitiäđu kieđâvuššee artikla 8j aalmuglii äššitobdeejuávhu sämitige saavâjođetteijee iävtuttâsâst. Bargojoavku galggai válmmaštallat doaimmaid, mat vuođđuduvvet biologalaš máŋggahápmásašvuođa guoski oktasašsoahpamuša eamiálbmogii árbevirolaš dieđu seailluheapmái gullevaš artihkal 8j-bargoprográmmii. Pargojuávkku koolgâi valmâštâllâđ tooimâid, moh vuáđuduveh biologilii maaŋgâhámásâšvuotân kyeskee almossopâmuš algâaalmugij ärbivuáválii tiäđu siäilutmân lohtâseijee artikla 8j-pargo-ohjelmân. Bargojoavku doaimmai Suoma luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami álbmotlaš strategiija ja doaibmanprográmma 2006-2016 ollašuhttima ja čuovvuma ovddideaddji bargojoavkku vuollásažžan. Pargojuávkku tooimâi Suomâ luándu maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem já pištee kevttim aalmuglii strategia já toimâohjelm 2006–2016 olášuttem já čuávvum ovdedeijee pargojuávhu vuálásâžžân. Bargojoavku luohpađii loahpparaporttas birasministeriijai 7.6.2011 lágiduvvon semináras. Pargojuávkku luovâttij loppâraportis pirâsministeriön 7.6.2011 uárnejum seminaarist. Bargojoavku dagahii barggu áigge čilgehusa Akwé: Kon – rávvagiid gaskavuođas riikkasis lágaide ja čilgehusa sámiid vierrovuoigatvuođas. Pargojuávkku porgâttij pargoos ääigi čielgiittâs Akwé: Kon - ravvui koskâvuođâst aalmuglii lahâaasâtmân já čielgiittâs säämi utkevuoigâdvuođâst. Bargojoavku dagai loapparaportastis 28 doaibmabidjo-evttohusa ja 11 ávžžuhusa. Pargojuávkku toovâi loppâraportistis 28 toimâiävtuttâssâd já 11 avžuuttâssâd. Doaibmabijuin evttohuvvo luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu vuhtii váldima lágaid ja hálddahusa ovddidanfidnuin sihke oahpaheamis. Tooimâin iävtuttuvvoo luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu vuotânväldim lahâasâttâs já haldâttuv ovdedemprojektijn sehe škovliimist. Bargojoavku evttoha, ahte resurssaid bidjat sámiid luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu vurkemii, dutkamii ja ealáskahttimii. Pargojuávkku iävtut, et resursseh stivrejuvvojeh sämmilij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu vuorkkiimân, tutkâmân já iäláskitmân. Biodiversitehta dili buorideami várás leat Suomas ráhkadan álbmotlaš biodiversitehtastrategiijat. Biodiversiteet tile pyeredem várás láá Suomâst ráhtám aalmuglijd biodiversiteetstrategiaid. Biodiversitehtastrategiija ollašuhttima jođiha Suoma luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami álbmotlaš strategiija ja doaibmaprográmma 2006-2016 ollašuhttima ja čuovvuma ovddideaddji bargojoavku (ng. Biodiversitehtabargojoavku). Biodiversiteetstrategia olášuttem stivree Suomâ luándu maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem já pištee kevttim aalmuglii strategia já toimâohjelm 2006-2016 olášuttem já čuávvum ovdedeijee pargojuávkku (nk. Biodiversiteetpargojuávkku). Sámedikki ovddasta bargojoavkkus sámedikki ságajođiheaddji. Sämitige oovdâst pargojuávhust sämitige saavâjođetteijee. Ovddit, jagis 2006 jahkái 2016 fámus leamašan strategiija galggai ođasmahttot biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkimiid ja EU:a mearrádusaid geažil. Oovdeb, ive 2006 rääjist ihán 2016 räi vyeimist lamaš strategia koolgâi uđâsmittiđ biodiversiteetsopâmuš uásipeličuákkimij já EU miärádâsâi tiet. Strategiija ođasmahttima válmmaštallmat álggahuvvojedje juo jagi 2010. Strategia uđâsmittem valmâštâllâm algâttii jo ive 2010. Sámediggi oassálasttii strategiija válmmaštallamii váikkuhemiin ráđđehusráđđádallamiidda, artihkkala 8(j)-bargojoavkkus, biodiversitehtabargojoavkkus, addimiin cealkámušaid ja ráđđádallamiin strategiijas eiseválddiiguin. Sämitigge uásálistij strategia valmâštâlmân nuuvt, ete vaikuttij haldâttâsráđádâlmáid, artikla 8(j)-pargojuávhust, biodiversiteetpargojuávhust, adelij ciälkkámušâid já ráđádâlâi strategiast virgeomâháiguin. Oaiveministtar Jyrki Katainen ráđđehusprográmmas leat čatnasan ođasmahttit álbmotlaš biodiversitehtastrategiija, suvdilis ovdáneami prográmma ja ollašuhttit áitatvuloš luonddutiippaid doaibmaplána. Uáiviminister Jyrki Katais haldâttâsohjelmist láá čonâdâttâm uđâsmittiđ aalmuglii biodiversiteetstrategia, killeel ovdánem ohjelm já olášuttiđ uhkevuálásij luándutiijpâi toimâvuávám. Biodiversitehtastrategiija ollašuhttimis čatnasat dorvvastit sámi kulturlaš vieru ja árbbi geavahit luonddu. Biodiversiteetstrategia olášutmist čonâdâteh turviđ sämmilii kulttuurlii täävi já ärbivyevi kevttiđ luándu. Stáhtaráđđi dohkkehii prinsihppamearrádusa ” Suoma luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami strategiijas jagiide 2013–2020, luonddu bealis– olbmo buorrin ” (ng. Biodiversitehtastrategiija). Staatârääđi tuhhiittij prinsiipmiärádâs ” Suomâ luándu maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem já pištee kevttim strategiast ivvijd 2013-2020, luándu peeleest – ulmuu pyerrin ” (nk. Biodiversiteetstrategia). Prinsihppmearrrádus stivre biodiversitehtastrategiija ollašuhttima Suomas. Prinsiipmiärádâs stivree biodiversiteetstrategia olášuttem Suomâst. Prinsihppamearrrádusas lea váldon vuhtii biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkima mearrádusat soahpamuša ollašuhttima ovddideami várás sihke EU:a mearrádusat biodiversitehta suodjaleami várás. Prinsiipmiärádâsâst láá váldám vuotân biodiversiteetsopâmuš uásipeličuákkim miärádâsâid sopâmuš olášuttem oovdedmân sehe EU miärádâsâid biodiversiteet suojâlmân. Prinsihppamearrrádusas nannejuvvo, ahte biodiversitehtasoahpamuša artihkal 8(j) geatnegasvuođat gusket Suomas sápmelaččaid. Prinsiipmiärádâsâst nanodeh, ete biodiversiteetsopâmuš artikla 8(j) kenigâsvuođah kyeskih Suomâst sämmilijd. Prinsihppamearrrádus gieđahallá sámiid ruovttuguovllu luonddu máŋggahápmásašvuođa ja sápmelaččaid árbevirolaš dieđu dili ja boahtteáiggi. Prinsiipmiärádâsâst kieđâvušeh sämikuávlu luándu maaŋgâhámásâšvuođâ já sämmilij ärbivuáválii tiäđu tile já puátteevuođâ. Stáhtaráđi prinsihppamearrrádusas lea artihkal 8(j):a ja sápmelaččaid guoski mearkkašahtti doaibmabijut ja ulbmilat: Staatârääđi prinsiipmiärádâsâst láá artikla 8(j):n já sämmilijd kyeskee merhâšittee tooimah já ulmeh: - Luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami guoski mearriduvvon doaimmat ollašuhttojit beaktilit vuođđoláhkii gulavaš riikkavuložiid eanaoamastan- ja hálddašanvuoigatvuođaid sihke juohkeolbmovuoigatvuođaid gudnejahttimiin sihke juohke riikavuloža vástu luonddu máŋggahápmásašvuođa seailluheamis čuovvumiin ja sápmelaččaid luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđuid gudnejahttimiin - Luándu maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlmân já pištee kevttimân kyeskee meridum tooimâid olášuteh pehtilávt nuuvt, ete kunnijâteh aalmugjesânij eennâmomâstem- já haldâšemvuoigâdvuođâid, maid vuáđulaavâ ana sistees sehe jyehiulmuu vuoigâdvuođâid sehe nuávditteh jyehi aalmugjeessân ovdâsvástádâs luándu maaŋgâhámásâšvuođâ siäilutmist já kunnijâteh sämmilij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu - Stáhtaráđđi gidde erenoamáš fuopmášumi davvi luonddu hávváduvvanvuhtii, čuovvundárbbuide ja áittadahkkiid ovddalgihtii vuhtii váldimii sihke suodjaleapmai ja suvdilis geavaheapmai álbmotlaš eanageavaheapmai gulavaš lágaid ja hálddahusa čielggasmahttimiin sihke oktasašbarggus árktalaš guovllu ja Barentsa euroárktalaš guovllu rikkaiguin ovddidemiin sápmelaččaid vuoigatvuođaid eamiálbmogin ee. eanageavaheapmai gulavaš lágaid čielggasmahttimiin ja oassálastimiin aktiivalaččat riikkaidgaskasaš oktasašbargui eamiálbmogiid vuoigatvuođalaš ja duođalaš suodjaleami nannema várás. - Staatârääđi kiddee eromâš huámmášume tave luándu háváduvâšvuotân, čuávvumtárboid já uhketahhei muuneedmân sehe suojâlmân já pištee kevttimân aalmuglávt nuuvt, ete čielgâsmit eennâmkevttimân lohtâseijee lahâasâttem já haldâttuv sehe oovtâstpargoost arktâlâš kuávluin já Baareents euroarktâlâš kuávlu staatâiguin ovdedeh sämmilij vuoigâdvuođâid algâaalmugin el. nuuvt, ete čielgâsmiteh eennâmkevttimân lohtâseijee lahâasâttem já uásálisteh aktiivlávt aalmugijkoskâsii oovtâstpaargon algâaalmugij vuoigâdvuođâlii já tuođâlii suojâlem nanodem tiet. - Stáhtaráđđi ollašuhttá luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami oktavuođas oktasašsoahpamušas ja dan mearrádusain girjejun eamiálbmogiid árbevirolaš dieđuid guoskavaš linjemiid ja deattuha Suoma vejolašvuođaid doaibmat báktečuollin riikkaidgaskasaš servošiin artihkal 8(j) ollašuhttimis. - Staatârääđi olášut luándu maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem já pištee kevttim ohtâvuođâst almossopâmušâst já ton miärádâsâin kirjettum algâaalmugij ärbivuáválii tiätun kyeskee linjiimijd já tiädut Suomâ máhđulâšvuođâid toimâđ oovdâstjotten aalmugijkoskâsii siärváduvvâst artikla 8(j) olášutmist. Konkrehtalaš doaibmabijut: Konkreetliih tooimah: Ulbmil 14. Ulme 14. Vealtameahttun bálvalusaid buvttadeaddji ekosystemat ođasmahttojit ja dorvvastuvvojit váldimin fuopmášupmai sosiálalaš, ekonomalaš ja kulturlaš ášši beliid. Ekosysteemijd, moh pyevtitteh velttidmettum palvâlusâid, macâtteh ovdii tilán já torvejeh nuuvt, ete väldih vuotân sosiaallijd, ekonomâlijd já kulttuurlijd uáinuid. Dás váldo fuopmášupmái earet eará čáhcái, dearvvasvuhtii, ealáhusaide ja buresveadjimii gulavaš ekosystemabálvalusat sihke sápmelaččaid dárbbut eamiálbmogin. Tast väldih vuotân eres lasseen čáácán, tiervâsvuotân, iäláttâssáid já pyereestvajemân lohtâseijee ekosysteempalvâlusâid sehe sämmilij táárbuid algâaalmugin. - Ulbmil 18. - Ulme 18. Luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami dáfus lea dehalaš ahte sápmelaččaid árbevirolaš dieđuid ja vieruid sihke biologalaš resurssaid árbevirolaš geavaheami gudnejahttit, ealáskahttit ja suodjalat riikkasis lágáid ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde ovddidemiin árbevirolaš dieđu suodjáleami guoskavaš hálddahusa ja lágaid. Luándu maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem já pištee kevttim tááhust merhâšittee sämmilij ärbivuáválii tiäđu já vuáháduvâid sehe biologilij resurssij ärbivuáválii kevttim kunnijâteh, iäláskiteh já suojâleh aalmuglii lahâasâttem já aalmugijkoskâsij kenigâsvuođâi miäldásávt nuuvt, ete ovdedeh ärbivuáválii tiäđu suojâlmân kyeskee haldâttuv já lahâasâttem. Oktasašsoahpamuša ollašuhttimis váldo vuhtii sápmelaččaid buorre ja beaktilis oassálastin buot dárbbašlaš dásiin oktasašsoahpamuša ja oassebeallečoahkkimiid mearrádusaid mielde. Almossopâmuš olášutmist väldih vuotân sämmilij tievâslii já pehtilis uásálistem puoh tárbulijn taasijn almossopâmuš já uásipeličuákkimij miärádâsâi miäldásávt. Biodiversitehtadoaibmaprográmma Biodiversiteettoimâohjelm Biodiversitehtabargojoavkkus lea ollašuhttima doarjjan ráhkaduvvon eiseválddiid ja čanusjoavkkuid geatnegahtti doaibmaprográmma. Biodiversiteetpargojuávhust láá olášuttem toorjân ráhtám virgeomâháid já čanosjuávhuid kenigittee toimâohjelm. Doaibmaprográmma lea fámus jahkái 2020 ja dan ollašuhttima čuovvut ja ovddidat biodiversitehtabargojoavkkus. Toimâohjelm lii vyeimist ihán 2020 já ton olášuttem čuávuh já ovdedeh biodiversiteetpargojuávhust. Sámediggi lea oassálastán doaibmaprográmma válmmaštallamii. Sämitigge lii uásálistâm toimâohjelm valmâštâlmân. Doaibmaprográmma gieđahallá viidásabbot go áitosaš strategiija sámiid ruovttuguovllu luonddu máŋggahápmásašvuođa dili ja sápmelaččaid luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu dili. Toimâohjelm kieđâvuš vijđásubboht ko eidusâš strategia sämikuávlu luándu maaŋgâhámásâšvuođâ tile já sämmilij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu tile. Doaibmaprográmmas leat ásahuvvon doaibmabijuide áigetávvalat ja vástubealit. Toimâohjelmist láá asâttâm toimáid äigitaavluid já ovdâsvástádâspeelijd. Doaibmaprográmmas leat máŋggat sápmelaččaid guoski ulbmilat. Toimâohjelmist láá maaŋgah sämmilijd kyeskee ulmeh. Sápmelaččaide dehalamos doaibmabijut: Sämmilijd tergâdumoseh tooimah: 2) Ovddidat oahpaheaddjiid dievasmahttinskuvlema ealánšládjadovdamušas ja luonddu máŋggahápmásašvuođa guoskavaš gažaldagaid pedagogihkas. 2) Ovdedeh máttáátteijei tievâsmittemškovlim iäláánšlajâtubdâmist já luándu maaŋgâhámásâšvuotân kyeskee koččâmušâi pedagogiikâst. Ovddidat ođđa diehtoteknologiija mielde šládjadovdamuša ja suvdilis ovdáneami bajásgeassima (ee. sámeoahpahusas ja dan oahppamateriálabuvttadeamis luonddu máŋggahápmásašvuođa guoski árbevirolaš dieđu sihke dan suodjaleami ja árvvu). Ovdedeh uđđâ tiätuteknologia vievâst slajâtubdâm já killeel ovdánem šoddâdem (ml. sämimáttááttâsâst já ton oppâmateriaalpyevtitmist luándu maaŋgâhámásâšvuotân kyeskee ärbivuáválii tiäđu sehe ton suojâlem já áárvustanneem).  OKM.  OKM. , Sámediggi , Sämitigge 16) Guoskaduvvo CBD-oktasašsoahpamuša 9. oassebeallečoahkkima dohkkehan eaktodáhtolaš Akwé: Kon – rávvagiid sámiid ruovttuguovllu eanageavaheami plánemis ja stivremis sihke váldit vuhtii rávvagiid eanageavaheami stivremii gulavaš lágaid ođasmahttimis. 16) Heiviitteh CBD-almossopâmuš 9. uásipeličuákkim tuhhiittem rijjâtátulijd Akwé: Kon – ravvuid sämikuávlu eennâmkevttim vuáváámist já stivriimist sehe väldih vuotân ravvuid eennâmkevttim stivriimân lohtâseijee lahâasâttem uđâsmitmist. 22) Ollašuhttit eará hálddahussurggiid ja čanusjoavkkuid oktasašbargun ráhkaduvvon doaibmaplána Suoma áitatvuloš luonddutiippaid dili buorideami várás. 22) Olášuteh sierâ haldâttâhsuorgij já čanosjuávhui oovtâstpargon rahtum toimâvuávám Suomâ uhkevuálásij luándutiijpâi tile pyeredem várás. Buoridat diehtovuođu luonddutiippaid suodjaleami, divššu, ođasmahttima, dutkamuša ja čuovvuma čuoziheami dihtii. Pyeredeh tiätuvuáđu luándutiijpâi suojâlem, tipšom, ovdii tilán macâttem, tutkâm já čuávvum čuosâttem várás. Lasihat oktasaš dieđu luonddutiippaid mearkkašumis oassin riikkamet luonddu máŋggahápmásašvuođa. Lasetteh almos tiäđu luándutiijpâi merhâšuumeest uássin mii eenâm luándu maaŋgâhámásâšvuođâ. Dárkkálmahttit áddejumi vuovdelágan luonddutiippaid áitatvulosvuođas. Tärkkilisteh kove miäccáás luándutiijpâi uhkevuálásâšvuođâst. 35) Ovddidat luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami sihke sámiid kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid dáfus suvdilis luondoturismma ja luonddu virkkosmahttingeavaheami stáhtaráđi luonddu virkkosmahttingeavaheami ja luondoturismma guoskavaš prinsihppamearrádusa (VILMAT) ja Suoma turismastrategiija 2020 mielde. 35) Ovdedeh luándu maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem sehe sämmilij kulttuur já ärbivuáválij iäláttâsâi tááhust killeel luándumađhâšem já luándu virkosmittemkiävtu staatârääđi luándu virkosmittemkiävtun já luándumaađhâšmân kyeskee prinsiipmiärádâs (VILMAT) já Suomâ mađhâšemstrategia 2020 miäldásávt. 37) Nánnet luonddu máŋggahápmásašvuođa dáfus suvdilis guovlluidgeavaheami plánema turismaguovddášiid birra ovdamearkan čohkkemiin turismabálvalusaid luonddu máŋggahápmásašvuođa dorvvasteami perspektiivvas. 37) Nanodeh luándu maaŋgâhámásâšvuođâ tááhust killeel kuávluikevttim suunnâttâllâm máđhâšemkuávdái pirrâ ovdâmerkkân nuuvt, ete kuávdásmiteh mađhâšempalvâlusâid luándu maaŋgâhámásâšvuođâ turvim uáinust. 67) Geahpedat ealáhusdoaimmas, dego lavdnjebuvttadeamis ja ruvkebuvttadeamis, šaddi ekosystemabálvalusaid fuotnáneami, omd. luonddu ja virkkosmahttingeavaheami sihke sámiid árbevirolaš ealáhusaid dáfus vahátlaš birasvaikkuhusaid, erenoamážit čázádat- ja eará suđđamiid, beavttálmahttimin doaibmasuorggi iežas, buoremus tehnihkáin ollašuhtton birasgáhttendoaibmabijuid. 67) Ucedeh iäláttâstooimâst, tego lavŋepyevtittâsâst já ruukitooimâst, šaddee ekosysteempalvâlusâi hiäjusmem, om. luándu já virkosmittemkiävtu sehe sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi tááhust háitulijd pirâsvaikuttâsâid, eromâšávt čácádâh- já eres luáštuid nuuvt, ete pehtiliteh toimâsyergi jieijâs, pyeremus teknologia vievâst olášuttum pirâssuojâlemtooimâid. 78) Stivret davvi meahcceguovlluid ja suodjalanguovlluid eanageavaheami sihke luondoturismii ja luonddu máŋggahápmásašvuhtii vuođđuduvvi ealáhusdoaimma roahkasmahttimiin máŋggahápmásašvuođa dorvvasteami ja iešguđet beroštumiid oktiiheiveheami. 78) Stivrejeh tave meccikuávlui já suojâlemkuávlui eennâmkevttim sehe luándumaađhâšmân já luándu maaŋgâhámásâšvuotân vuáđuduvvee iäláttâstooimâ nuuvt, ete movtijditeh maaŋgâhámásâšvuođâ turvim já sierâ intressij oohtânheiviittem. Ovddidat duottarguovlluid eanageavaheami ollišlaš plánema Akwé: Kon – rávvagiid mielde nu, ahte boazodoalu ja eará eanageavaheami ruossalasvuođat geahppánit ja vahátlaš váikkuhusat duottarlundui helpejit. Ovdedeh tuodârkuávlui eennâmkevttim olesváldálii suunnâttâllâm Akwé: Kon – ravvui vievâst nuuvt, ete puásuituálu já eres eennâmkevttim ruossâlâsvuođah kiäppáneh já háituliih vaikuttâsah tuodârluándun kiäppáneh. 79) Ovddidat boazodoalu dálve- ja geasseguohtuneatnamiid lonohallama ja láiddoninventeremiid guohtuneatnamiid gierdannávccaid dorvvasteami dihtii oktasašbarggus bálgosiiguin, váldimin vuhtii ášši guoski dutkandieđu, sápmelaččaid luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu ja eará boazodollui laktáseaddji dieđu. 79) Ovdedeh puásuituálu kuáttumjuurrâm já kuáttuminventistmijd kuátumij kyeddimnaavcâ turvim tiet oovtâstpargoost palgâsijguin, nuuvt ete väldih vuotân áášán kyeskee tutkâmtiäđu, sämmilij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu já eres puásuituálun lohtâseijee tiäđu. Roahkasmahttit bálgosiid ráhkadit máŋggaulbmillaš boazodoalloplánaid. Movtijditeh palgâsijd rähtiđ maaŋgâulmemiäldásijd puásuituáluvuáváámijd. Joatkit guohtoneatnamiid diliid čuovvuma ja ovddidat guohtoneatnamiid inventerenvugiid. Juátkih puásuikuátumij tile čuávvum já ovdedeh kuátumij inventistemvuovijd.  MMM.  MMM. , YM. , YM. , Sámediggi , Sämitigge 84) Mielde maiddái luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš sápmelaččaid árbevirolaš dieđu vuhtii váldima joatkit barggu ILO:a eamiálbmogiid guoski oktasašsoahpamuša ratifiserengáibádusaid čilgema várás ráđđehusprográmma ulbmila mielde sihke loahpahat Davviriikkalaš sámesoahpamuša guoski ráđđádallamiid. 84) Luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee sämmilij ärbivuáválii tiäđu vuotânväldim tiet juátkih pargo ILO algâaalmugáid kyeskee almossopâmuš ratifisistemiävtui selvâttem várás haldâttâsohjelm ulme miäldásávt sehe tuálvuh loopân Tave-eennâmlii sämisopâmušân kyeskee ráđádâlmijd. Artihkal 8 (j) – bargojoavkku laohpparaporttas ovdanbuktojun doaibmabijuid ollašuhttima joatkit, vuođustun sivaid dihtii doaibmabijut dárkkistuvvojit ja dievasmahttojit ođđa artihkkala 8(j)-bargojoavkkus ja doaibmabidjoevttohusat buktojit čuovvunbargojovkui dohkkeheami várás. Artikla 8 (j) – pargojuávhu loppâraportist oovdânpuohtum tooimâi olášuttem juátkih, vuáđustâllâm suujâi tiet tooimâid tärhisteh já tievâsmiteh uđđâ artikla 8(j)-pargojuávhust já toimâiävtuttâsâid pyehtih čuávvumpargojuávkun tuhhiittemnáál. 85) Ráhkkanat váldit atnui CBD-oktasašsoahpamuša oassebeallečoahkkima dohkkehan indikáhtoriid, mat gusket gielalaš máŋggahápmásašvuođa, sámiid ruovttuguovllu eanageavaheami ja árbevirolaš ealáhusaid dili ja ovdáneami sihke árbevirolaš dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid dili ja ovdáneami. 85) Ráhtádâteh väldiđ kiävtun CBD-almossopâmuš uásipeličuákkim tuhhiittem indikaattorijd, moh kyeskih kielâlii maaŋgâhámásâšvuotân, sämikuávlu eennâmkevttim já ärbivuáválij iäláttâsâi tilán já ovdánmân sehe ärbivuáválij tiäđu, innovaatioi já vuáháduvâi tilán já ovdánmân. Artihkal 8(j):a ollašuhttin Suomas joatkašuvvá Artikla 8(j) tooimânpieijâm Suomâst juátkoo Birasministeriija ásahii nuppi álbmotlaš artihkal 8(j)-áššedovdibargojoavkku doaibmabadjái 15.2.2013-31.12.2014. Pirâsministeriö asâttij nube aalmuglii artikla 8(j)-äššitobdeepargojuávhu toimâpajan 15.2.2013-31.12.2014. Bargojoavku doaibmá biodiversitehtabargojoavkku vuollásažžan ja raportere dasa iežas doaimmain. Pargojuávkku tuáimá biodiversiteetpargojuávhu vuálásâžžân já raportist toos toimâstis. Bargojoavkku bargun lea ee: Pargojuávhu pargon lii el: - Lasihit oppalaš dieđu artihkal 8(j):s, dan geatnegasvuođain ja ollašuhttimis - Lasettiđ almos tiäđulâšvuođâ artikla 8(j):st, ton kenigâsvuođâin já tooimânpiejâmist - Ovddidit biodiversitehtastrategiija ja – doaibmaprográmma 8 j guoskavaš ulbmiliid ollašuvvama - Ovdediđ biodiversiteetstrategia já – toimâohjelm 8j:n kyeskee uulmij olášume - Válmmaštallat Suoma oainnuid riikkaidgsakasaš biodiversitehtasoahpamuša čoahkkimiidda artihkal 8(j):ai gulavažžan - Valmâštâllâđ Suomâ uáivilijd aalmugijkoskâsijd biodiversiteetsopâmuš čuákkimáid, moh lahtojeh artikla 8(j):n Bargojovkui gullet: Pargojuávhu čuákánpieijâm: Klemetti Näkkäläjärvi, ságajođiheaddji (sámediggi) Klemetti Näkkäläjärvi, saavâjođetteijee (sämitigge) Katri Santtila (oahpahus- ja kulturministeriija) Katri Santtila (máttááttâs- já kulttuurministeriö) Timo Tolvi (eana- ja meahccedoalloministeriija) Timo Tolvi (eennâm- já meccituáluministeriö) Päivi Lundvall (Lappi Ebi-guovddáš) Päivi Lundvall (Laapi IPI-kuávdáš) Petra Magga-Vars (sámediggi) Petra Magga-Vars (sämitigge) Áššedovdi Heikki Paltto (sámediggi) Äššitobdee Heikki Paltto (sämitigge) Áššedovdi Elina Helander-Renvall (Lappi universitehta árktalaš guovddáš) Äššitobdee Elina Helander-Renvall (Laapi ollâopâttuv arktâlâš kuávdáš) Čálli Sanna-Kaisa Juvonen (Meahciráđđehus) Čällee Sanna-Kaisa Juvonen (Meccihaldâttâs) Čálli Suvi Juntunen (sámediggi) Čällee Suvi Juntunen (sämitigge) Bargojoavkku doaimmat Pargojuávhu toimâ Artihkal 8(j) riikkaidgaskasaš máŋggajagaš bargoprográmmas leat mearridan váldit atnui indikáhtoraiid gielalaš máŋggahápmásašvuođa dilis ja ovdáneamis; eamiálbmogiid árbevirolaš guovlluid eanageavaheami nuppáštusain ja ovdáneamis sihke árbevirolaš ealáhusaid ollašuhttima dilis ja ovdáneamis. Artikla 8(j) aalmugijkoskâsii maaŋgâihásii pargo-ohjelmist láá meridâm väldiđ anon indikaattorijd kielâlii maaŋgâhámásâšvuođâ tiileest já ovdánmist; algâaalmugij ärbivuáválij kuávlui eennâmkevttim nubástusâst já ovdánmist sehe ärbivuáválij iäláttâsâi hárjuttem tiileest já ovdánmist. Indikáhtoriid ulbmilin lea čielggadit artihkal 8(j):a gáhtten árbevirolaš dieđu dili. Indikaattorij ulmen lii selvâttiđ artikla 8(j) suojâlem ärbivuáválii tiäđu tile. Álbmotlaš artihkal 8(j)-bargojoavku lea álggahan doaimmaid indikáhtoriid atnui váldima dihtii. Aalmuglâš artikla 8(j)-pargojuávkku lii algâttâm tooimâid indikaattorij kiävtun väldim várás. Bargojoavku lea válmmaštallan ja válmmaštallá ain biodiversitehtasoahpamuša čoahkkimiidda Suoma oaiviliid, mat laktásit artihkal 8(j)-artihkkalii. Pargojuávkku lii valmâštâllâm já valmâštâl ain biodiversiteetsopâmuš čuákkimáid Suomâ uáivilijd, moh lohtâseh artikla 8(j)-artiklan. Bargojoavkku ulbmilin lea ráhkadit evttohusaid Akwé: Kon – rávvagiid ollašuhttimis eanageavahan- ja huksenlága ja birasváikkuhusaid árvvoštallamis addon lága ollašuhttimis. Pargojuávhu ulmen lii rähtiđ iävtuttâsâid Akwé: Kon – ravvui tooimânpiejâmist eennâmkevttim- já huksimlaavâ já pirâsvaikuttâsâi miäruštâlmist adelum laavâ tooimânpiejâmist. Bargojoavkku ulbmilin lea maiddái jorgalahttit suoma-ja sámegillii 10. oassebeallečoahkkima dohkkehan Tkarihwaie:ri – etihkalaš meannudanvuohkenjuolggadusaid sihke bargat evttohusaid daid ollašuhttima várás Pargojuávhu ulmen lii meid jurgâliđ suomâkielân já sämikielân 10. uásipeličuákkim tuhhiittem Tkarihwaie:ri – eettisijd lattimnjuolgâdusâid sehe toohâđ oovdânpyehtimijd tai tooimânpieijâm várás Suomâst. Suomas. Tkarihwaie:ri lea keha ' ka – álbmoga giella (mohawk-) giella ja dárkkuha ” rivttes vuogi ”. Tkarihwaie:ri lii keha ' ka – aalmug kielâ (mohawk-) já meerhâš ” olmâ vyevi ”. Meannudanvuohkenjuolggadusa ulbmilin lea dorvvastit eamiálbmogiid kulturlaš - ja intellektuálalaš árbbi gudnejahttima eamiálbmogiid guoski fidnuin. Lattimnjuolgâdus ulmen lii turviđ algâaalmugij kulttuurlii- já fiätulii ärbivyevi kunnijâttem algâaalmugáid kyeskee projektijn. Bargojoavku gieđahallá maiddái genariggodagaid oažžuma ja ávkkiid juohkima gieđahalli Nagoya beavdegirjji ratifiserema Suomas sihke čuovvu biodiversitehtastrategiija ja – doaibmaprográmma artihkal 8(j) guoski áššiid ollašuvvama. Pargojuávkku kieđâvuš meid geenivaarij finnimvuođâ já hiäđui jyehim kieđâvuššee Nagoya pevdikirje ratifisistem Suomâst sehe čuávu biodiversiteetstrategia já – toimâohjelm artikla 8(j):n kyeskee aašij olášume. Meroštallamat Miäruštâlmeh Vuosttas artihkal 8(j)-bargojoavku lea árbevirolaš dieđu hálddašeaddjiid gullama maŋŋá dahkan oktasaš meroštallamiid sápmelaččaid luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđus, vierrovuoigatvuođaš ja beaivválaš luonddugeavaheamis. Vuossâmuš artikla 8(j)-pargojuávkku lii ton maŋa ko kuulâi ärbivuáválii tiäđu haldâšeijeid toohâm almolijd miäruštâlmijd sämmilij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđust, utkevuoigâdvuođâst já vuáválii luándukevttimist. Arbevirolaš diehtu Ärbivuáválâš tiätu Sápmelaš luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš diehtu boahtá ovdan sápmelaš luonddugeavaheamis ja árbevirolaš sámeealáhusaid ollašuhttimis dahjege boazodoalus, guolásteamis, meahčástusas, čoaggimis ja dujiin sihke luondogaskavuođas. Säämi luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválâš tiätu tiättoo säämi luándukevttimist já ärbivuáválij sämi-iäláttâsâi porgâmist ađai puásuituálust, kyelipiivdost, meccipiivdost, nuurâdmist já tyejeest sehe luándukoskâvuođâst. Diehtu sirdása sámegiela lundui, duovdagii, dálkái, boazodollui, dujiide, bivdui ja guolástussii gulavaš terminologias sihke sámegielat báikenamain. Tiätu sirdâšuvá sämikielâ luándun, miäcán, šooŋân, puásuituálun, tuojijd, piivdon já kyelipiivdon lohtâseijee terminologiast sehe sämikielâlijn päikkinoomâin. Árbevirolaš diehtu sirdo diđolaš oahpaheami, boarrasut buolvvas ožžojun málle, juigosiid ja njálmmálaš máinnastanárbbi bokte sihke boazodoallo-, guollebivdo-, čoaggin duodje- ja meahcástanvieruid bokte. Ärbivuáválâš tiätu sirdâšuvá tiäđulâš máttááttem, puárásub suhâpuolvâin ožžum maali, juáigusij já njálmálâš muštâlemärbivyevi pehti sehe puásuituálu-, kyelipivdo-, nurâdem, tyeji- já meccipivdovuovijn. Luonddugeavaheapmi Luándukevttim Sápmelaččaid árbevirolaš luonddugeavaheapmi vuođđuduvvá sápmelaš árvomáilbmái, sosiálalaš vuogádahkii ja vierrovuoigatvuhtii. Sämmilij ärbivuáválâš luándukevttim vuáđuduvá säämi árvumailmân, sosiaallâš vuáhádâhân já utkevuoigâdvuotân. Luonddugeavaheapmi lea earálágan iešguđege sámeealáhusain. Luándukevttim lii ereslágán sierâ sämi-iäláttâsâin. Luonddugeavaheapmi lea gitta maiddái eatnandieđalaš diliin ja luonddu diliin. Luándukevttim lii kiddâ še eennâmtieđâlijn aašijn já luándu tiileest. Vierrovuoigatvuohta Utkevuoigâdvuotâ Sápmelaš luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš vierrovuoigatvuohta stivre árbevirolaš eanageavaheami, servoša siskálddas gaskavuođaid mat laktásit eanageavaheapmai, hábme vuođđojurdagiid návddašan-eatnamiidda ja stivre luondduresurssaid ávkkástallama suvdilis vugiin sápmelaš vuoigatvuođadovddu mielde. Säämi luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee utkevuoigâdvuotâ stivree ärbivuáválâš eennâmkevttim, siärváduv siskiipiäláid koskâvuođâid, moh lohtâseh eennâmkevttimân, lááčá prinsiipâid navdâšemkuávloid já stivree luanduresurssijguin ávhástâllâm pištee vuovvijn säämi vuoigâdvuođâibárdâs mield.. Kultuvra- dajaldat Kulttuurolgospyehtim Sámekultuvrras árbevirolaš kultuvra-dajaldat dárkkuha juigosiid, sámeduoji, sámedáidaga, máinnastanárbevieruid ja myhtaid, girjjálašvuođa, sámegielat báikenamaid sihke sámi huksenárbevieruid (ee. gođiid, kámmiid, iešguđetlágan áittiid). Sämikulttuurist ärbivuáválâš kulttuurolgospyehtim uáivild juoigâmmuusik, säämi tyeje, sämitaiduu, muštâlemärbivyevi já oskomušâid, kirjálâšvuođâ, sämikielâlijd päikkinoomâid sehe säämi huksimärbivyevi (el. láávuh, kuáđih, sierâlágáneh ääitih). Lassin sámi dološoskui gulavaš oaffaruššan sieiddiide lea kulttuvra-dajaldat. Lasseen säämi toovlášoskoldâhân kullee uhredem sieidijd lii kulttuurolgospyehtim. Ođđasut kultuvra – dajaldagat dárkkuhit modearna sámemusihka, teáhtera ja filbmadáidaga. Uđđâsuboh kulttuurolgospyehtimeh uáivildeh uđđâáigásâš sämimuusik, teatter já elleekovetaiduu. Sámedikki ulbmilat árbevirolaš dieđu suodjaleami várás Sämitige ulmeh ärbivuáválii tiäđu suoijâlmân Sámediggi lea ásahan njunušulbmilin válgabaji 2012-2015 doaibmaprográmmastis, ahte álbmotlaš artihkal 8(j)-bargojoavkku loahpparaportta doaibmabidjo-evttohusat ja ávžžuhusat leat ollašuhtton go válgabadji nohká. Sämitigge lii asâttâm ohtân njunošulmen vaaljâpaje 2012-2015 toimâohjelmistis, et aalmuglâš artikla 8(j)-pargojuávhu loppâraapoort toimâiävtuttâsah já avžuuttâsah láá olášittum vaaljâpaje loopâ räi. Lassin sámedikki čoahkkin lea ásahan čuovvovaš ulbmiliid árbevirolaš dieđu gáhttema várás: Lasseen sämitige čuákkim lii asâttâm čuávuváid uulmijd ärbivuáválâš tiäđu suoijâlmân: Sámediggi oassálastá beaktilit Suoma luonddu máŋggahápmásašvuođa ja suvdilis geavaheami strategiija ja doaibmaprográmma 2012-2020 ollašuhttima dihtii, čuovvumii ja váikkuhanvuođa árvvoštallamii ja ovddida sápmelaččaid guoski ulbmiliid farggamusat ollašuhttima. Sämitigge uásálist pehtilávt Suomâ luándu maaŋgâhámásâšvuođâ já pištee kevttim strategia já toimâohjelm 2012–2020 olášutmân, čuávumân já vaikuttemvuođâ árvuštâlmân já oovded sämmilijd kyeskee uulmij jotelis olášume. Sámediggái lea dorvvastuvvon doarvái resurssat oassálastit strategiija ja doaibmaprográmma ollašuhttima várás. Sämitiigán láá torvejum kelijdeijee resursseh uásálistiđ strategia já toimâohjelm olášutmân. Sámediggi oassálastá beaktilit ja aktiivalaččat Nagoya beavdegirjji ratifiserenprosessii ja ollašuhttimii. Sämitigge uásálist pehtilávt já hormišávt Nagoya pevdikirje ratifisistemprosessân já olášutmân. Árbevirolaš dieđu ealáskahttinfidnuid ollašuhttin lea álgán. Ärbivuáválii tiäđu iäláskittemprojektij olášuttem lii álgám. Sámediggi váldá vuhtii iežas doaimmas sápmelaččaid árbevirolaš dieđu dárbbuid ja ovddida árbevirolaš dieđu seailuma, sirdašuvvamma ja ovdáneami boahtti buolvvaide buot iežas doaimmain. Sämitigge váldá vuotân jieijâs tooimâst säämi ärbivuáválâš tiäđu táárbuid já oovded ärbivuáválâš tiäđu siäilum, sirdâšem já ovdánem puáttee suhâpuolváid puohâin toimâinis. Sámediggi ovddida ja ráhkada vejolašvuođaid sápmelaččaid árbevirolaš dieđu dutkanguovddáža vuođđudeami várás. Sämitigge oovded já lááčá iävtuid sämmilij ärbivuáválâš tiäđu tutkâmkuávdáá vuáđđudmân. Biodiversitehtasoahpamuša 5. oassebeallečoahkkin lea dohkkehan eaktodáhtolaš Akwé:Kon – rávvagiid. Biodiversiteetsopâmuš 5. uásipeličuákkim lii tuhhiittâm iävtutátulijd Akwé:Kon - ravvuid. Rávvagiid leat válmmaštallan riikkaid ja eamiálbmogiid oktasašbargun. Ravvuuh láá valmâštâllum staatâi já algâaalmugij oovtâstpargon. Rávvagiid leat oaivvildan vuhtii váldima várás eamiálbmogiid, dego Suoma sápmelaččaid, ruovttuguovllus ollašuhtton dakkár fidnuid plánemis sihke plánaid ja prográmmaid válmmaštallamis ja váikkuhusaid árvvoštallamis, mat sáhttet váikkuhit sámekultuvrii, - ealáhusaide ja kulturárbái. Ravvuuh láá uáivildum vuotânväldimnáál algâaalmugij, tegu Suomâ sämmilij, päikkikuávlust olášuttemnáál šaddee tagarij haavâi vuáváámist sehe vuáváámij já ohjelmij valmâštâlmist já vaikuttâsâi árvuštâlmist, moh pyehtih vaikuttiđ sämikulttuurân, - iäláttâssáid já kulttuuráárbán. Rávvagat gáibidit, ahte fidnuid ja plánaid ráhkadeapmi galggašii vuođđuduvvat eamiálbmogiid dárbbuide ja oainnuide. Ravvuuh väättih, et haavâi já vuáváámij rähtim kolgâččij vuáđuduđ algâaalmugij tárboid já uáinoid. Eamiálbmogat galggašedje oassálastit fidnu buot muttuide plánemis ollašuhttimii. Algâaalmugeh kolgâččii uásálistiđ haavâ puohháid muddoid vuáváámist olášutmân. Oassebeallečoahkkin lea evttohan, ahte riikkat válddašedje rávvagiid oassin biras- ja sosiálaváikkuhusaid árvvoštallama guoski lágaid ja rávvagiid. Uásipeličuákkim lii iävtuttâm, et staatah váldáččii ravvuid uássin pirâs- já sosiaalvaikuttâsâi árvuštâllâm kyeskee lahâasâttâs já ravvuid. Riikkat ja eamiálbmogat galggašedje Akwé: Kon – rávvagiid ollašuhttimiin hábmet bissovaš eamiálbmoga dohkkehan vuogádatlaš meannudeami sosiálalaš, biras- ja kulturlaš ášši beliid čáhkadeami dihtii plánemii ja mearrádusdahkamii. Staatah já algâaalmugeh kolgâččii Akwé:Kon - ravvuid olášutmáin lääččiđ pissoo algâaalmug tuhhiittem oorniglâš lattim sosiaallâš, pirâs- já kulttuurlâš uáinui lasseetmân vuáváámân já miärádâstohâmân. Rávvagiid ollašuhttimiin sáhttit ovddidit eamiálbmogiid doaibmandáidduid. Ravvuid olášutmáin puáhtá ovdediđ algâaalmugij toimâmkiärgusvuođâid. Akwé: Kon – rávvagiid čuovvumiin vahátlaš váikkuhusaid eamiálbmogiidda sáhttit identifiseret ja hehttehusaid sáhttit unnidit. Akwé: Kon - ravvuid nuávditmáin puáhtá tubdâđ háitulâš vaikuttâsâid algâaalmugáid já hemâdâsâid puáhtá minimistiđ. Rávvagiid mielde fidnu válmmaštallamii galget oassálastit eamiaálbmoga ovddasteaddjit ja barggus galgá vuhtii valdit dásseárvvu ja iešguđege buolvvaid dárbbuid. Ravvui mield kalgeh haavâ valmâštâlmân uásálistiđ algâaalmug ovdâsteijeeh já pargoost kalga väldiđ vuotân täsiáárvu já jieškote-uv suhâpuolvâi táárbuid. Eamiálbmoga ovddasteaddjiide galgá addit doarvái resurssaid, vai sii sáhttet oassálastit fidnu válmmaštallamii. Algâaalmug ovdâsteijeid kalga adeliđ tuárvi resurssijd, vâi sij pyehtih uásálistiđ haavâ valmâštâlmân. Eamiálbmotservoša gálgá dieđihit válmmaštallama buot muttuin, eará mediain ja servoša geavahan gielaiguin. Algâaalmugsiärvusân kalga tieđettiđ valmâštâllâm puohâin muddoin, sierâlágán mediain já siärvus kiävttám kielâiguin. Fidnus galgá girjet eamiálbmoga oaiviliid ja fuolaid ja daid galgá gieđahallat vuoiggalaččat. Haavâst kalga kirjiđ algâaalmug uáinuid já huolâid já taid kalga kohtâliđ vuoigâlávt. Eamiálbmot ovddasteaddjit galget oassálastit fidnu birrasa guoski, kulturlaš ja sosiálalaš váikkuhusaid árvoštallamii. Algâaalmug ovdâsteijeeh kalgeh uásálistiđ haavâ pirâslâš-, kulttuurlâš já sosiaallâš vaikuttâsâi árvuštâlmân. Juos fidnu dagaha negatiivalaš váikkuhusaid eamiálbmogii, fidnus vásttolaš ja eamiálbmogiid ovddasteaddjit galget soahpat litnudeaddji doaibmabijuin negatiivalaš váikkuhusaid geahpedeami dihtii. Jis haahâ toovvât negatiivlijd vaikuttâsâid algâaalmugân, kalgeh haavâst västideijee já algâaalmugij ovdâsteijeeh sooppâđ linásmittee tooimâin negatiivlâš vaikuttâsâi minimistmân. Fidnu ollašuvvama galgá čuovvut ovttas eamiálbmoga ovddasteaddjiiguin. Haavâ olášume kalga čuávvuđ oovtâst algâaalmug ovdâsteijeiguin. Eaktodáhtolaš Akwé: Kon – rávvagat leat Suomas dárkkuhuvvon sámiid ruovttuguovllu eanageavaheami plánemis ja birasváikkuhusaid árvvoštallamis vásttolaš eiseválddiide, láhkaaddiide, árvvoštallamiid bargiide, YVA – fidnuin vásttolaččaide, lávvaráhkadeaddjiide, Meahciráđđehussii, lohpevirgeoapmahaččaide, sámediggái ja nuortalaččaid giličoahkkimii sihke sámeservošiidda. Iävtutátuliih Akwé: Kon – ravvuuh láá Suomâst uáivildum sämikuávlu eennâmkevttim vuáváámist já pirâsvaikuttâsâi árvuštâlmijn västideijee virgeomâhâžân, lahâasâtteijeid, árvuštâllâm tahheid, YVA - haavâst västideijeid, kaavai rähteid, Meccihaldâttâsân, lopevirgeomâháid, sämitiigán já nuorttâlâšâi sijdâčuákkimân sehe sämisiärvusáid. Akwé:Kon – rávvagiid guoskadeapmi Suomas Akwé:Kon – ravvui heiviittem Suomâst Bátneduottara meahcceguovlo-eatnama dikšun - ja geavahanplána ráhkadeamis lea guoskaduvvon vuosttas geardde Akwé: Kon – rávvagat sihke Suomas ja obanassii máilmmis. Pänituoddâr meccikuávlu hoittám- já kevttimvuávám rähtimist láá heiviittâm vuossâmuu keerdi Akwé: Kon – ravvuid sehe Suomâst ete ubânâssân mailmist. Rávvagiid guoskadeamis lea válmmaštuvvan loahpparaporta. Ravvui heiviitmist lii valmâštum loppâraapoort. Meahciráđđehus lea ovttas sámedikkiin ráhkadan bissovaš málle Akwé: Kon – rávvagiid guoskadeamis eana- ja čáhceguovlluid eanageavaheami plánemis mat leat Meahciráđđehusa hálddus. Meccihaldâttâs lii oovtâst sämitiggijn lááččám pissoo maali Akwé: Kon – ravvui heiviitmist Meccihaldâttâs haldâšem eennâm- já čäcikuávlui eennâmkevttim vuáváámist. Rávvagat eai guoskaduvvo sámedikki dahkan evttohusain fuolakeahttá lávvaráhkadeami stivrejeaddji eanageavahan - ja huksenlága ollašuhttimis eaige birasváikkuhusaid árvvoštallanproseassas (ng. YVA-lágas). Ravvuid iä heiviit sämitige toohâm iävtuttâsâin peerusthánnáá kaavam stivree eennâmkevttim- já huksimlaavâ tooimânpiejâmist iäge pirâsvaikuttâsâi árvuštâllâmprosessist (nk. YVA-laavâst). Riikkaidgaskasaš mearrádusdahkan Aalmugijkoskâsâš miärádâstoohâm Biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttima guoski mearrádusaaid ja ávžžuhusaid addet guovtti jagi gaskkaid dollojun oassebeallečoahkkimiin. Biodiversiteetsopâmuš olášutmân kyeskee miärádâsah já avžuuttâsah adeluvvojeh uásipeličuákkimist, mii tuálloo kyevti ive kooskâi. Oassebeallečoahkkimii artihkal 8(j) guoski áššiid válmmaštallá riikkaidgaskasaš bargojoavku, Ad Hoc Working Group on Article 8(j) and related provisions. Uásipeličuákkimân artikla 8(j):n kyeskee aašijd valmâštâl aalmugijkoskâsâš pargojuávkku, Ad Hoc Working Group on Article 8(j) and related provisions. Ovddit geardde bargojoavku čoahkkanii jagi 2013 golggotmánus Montrealis. Ovdebáá keerdi pargojuávkku čokkânij ive 2013 roovvâdmáánust Montrealist. Bargojoavkku barggu stivre oassebeallečoahkkima dohkkehan artihkal 8(j):a máŋggajagáš bargoprográmma. Pargojuávhu pargo stivree uásipeličuákkim tuhhiittem artikla 8(j) maaŋgâivvááš pargo-ohjelm. Bargojoavkku bargui oassálastet riikkaid ja eamiálbmogiid ovddasteaddjit. Pargojuávhu paargon uásálisteh staatâi já algâaalmugij ovdâsteijeeh. Sámediggi oassálastá bargojoavkku čoahkkimii oassin Suoma stáhta delegašuvnna ja Suopma bealistis oassin Eurohpa Uniovnna delegašuvnna. Sämitigge uásálist pargojuávhu čuákkimáid uássin Suomâ staatâ delegaatio já Suomâ vest uássin Euroop Union delegaatio. Eurohpá Uniovnna hábme oktasaš oaivila čoahkkinmearrádusaide ja sáđajođiheaddjiriika ráđđádallá lahttoriikkaid bealis buohkaid guoski čoahkkinmearrádusain. Euroop Union hämmee ohtsii uáivil čuákkimmiärádâssáid já saavâjođetteijee-eennâm ráđádâl jeessânenâmij peeleest kuávdásmittum häämist čuákkimmiärádâsâin. Suopma raportere soahpamuša ollašuhttimis biodiversitehtasoahpamuša čállingoddái. Suomâ raportist sopâmuš olášutmist biodiversiteetsopâmuš čäällimkoodán. Viđát riikaraporta addui miessemánus 2014. Viiđâd eennâmraapoort adelui vyesimáánust 2014. Čuovvovaš biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkin lágiduvvo golggotmánus 2014 Mátta-Koreas. Puáttee biodiversiteetsopâmuš uásipeličuákkim uárnejuvvoo roovvâdmáánust 2014 Maadâ-Koreast. Sámediggi oassálastá oassebeallečoahkkimiidda Suoma stáhta delegašuvnnas. Sämitigge uásálist uásipeličuákkimáid Suomâ staatâ delegaatiost. Artihkal 8(j)-bargojoavkku loahpparaporta Artikla 8(j)-pargojuávhu loppâraapoort Čuovus1 čoahkkáigeassutábealla Lahtos 1 čuákánkiäsutavlustâh Čuovus 2: Duogášmateriála: vierrovuoigatvuohtačilgehus Lahtos 2: Tuávvášmateriaal: utkevuoigâdvuotâčielgiittâs Čuovus 3 Duogášmateriála Čilgehus Akwé: Kon - rávvagiid gaskavuođas Suoma lágaide Lahtos 3 Tuávvášmateriaal Čielgiittâs Akwé: Kon – ravvui koskâvuođâst Suomâ lahâaasâtmân Čuovus 4 Muittuhančála Akwé: Kon rávvagiid gaskavuođas Yva-lágaide Lahtos 4 Muštottemčáálus Akwé: Kon ravvui koskâvuođâst Yva-lahâaasâtmân Čuovus 5: Muittuhančála Akwé: Kon rávvagiid guoskadeamis eanagavahan- ja huksenlága ollašuhttimis Lahtos 5: Muštottemčáálus Akwé: Kon ravvui heivitmist eennâmkevttim- já huksimlaavâ olášutmist Čuovus 6: Elina Helander-Renvall ja Inkeri Markkula (2011): Luonddu máŋggahápmásašvuohta ja sápmelaččat Lahtos 6: Elina Helander-Renvall já Inkeri Markkula (2011): Luándu maaŋgâhámásâšvuotâ já sämmiliih Čuovus 7 Fidnuplána sámegielat báikenamaid čoaggin- ja vurkenfidnun Lahtos 7 Proojeektvuávám sämikielâlij sajenoomâi nuurrâm- já vuorkkimprojektin Čuovus 8 Duogášmateriála, Árbevirolaš dieđu suodjaleapmi sámiid ruovttuguovllus Lahtos 8 Tuávvášmateriaal, Ärbivuáválii tiäđu suojâlem sämikuávlust Akwé:Kon rávvagiid jorgalus suomagillii Akwé:Kon ravvuuh suomâkielân Suoma dievasmahttin biodiversitehtasoahpamuša ollašuvvama gieđahalli dieđahussii (29.11.2001) Suomâ tievâsmittem biodiversiteetsopâmuš olášume kieđâvuššee tiäđáttâsân (29.11.2001) Suoma 5 riikaraporta biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttimis Suomas Suomâ 5 eennâmraapoort biodiversiteetsopâmuš olášutmist Suomâst (eŋgâlâskielân) Loahpparaporta: Akwé: Kon – rávvagiid guoskadeamis Bátneduottara meahcceguovlo-eatnamiid dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis (suomagillii, davvisámegilli ja eaŋgalsgillii) Loppâraapoort: Akwé: Kon – ravvui heivitmist Pänituoddâr meccikuávlu hoittám- já kevttimvuávám rähtimist (suomâkielân, tavesämikielân já eŋgâlâskielân)