index2.php_option=com_content_task=view_id=426_lang=davvi.html.xml

Sámegiela ealáskahttinprográmma plánen álgá Sämikielâ iäláskittemohjelm vuávám álgá Oahpahus- ja kulturministeriija lea mearridan álggahit sámegiela ealáskahttinprográmma plánenbarggu. Máttááttâs- já kulttuurministeriö lii meridâm algâttiđ sämikielâ iäláskittemohjelm vuávámn. Ministeriija lea ásahan ealáskahttinprográmma lágideami várás stivrenjoavkku ja bargojoavkku. Ministeriö lii asâttâm sämikielâ iäláskittemohjelm rähtee stivrimjuávhu já pargojuávhu. Álgaga buot golmma sámegiela ja olles riikka guoski ealáskahttinprográmma álggaheamis dagai sámediggi. Aalgâ puohâid kulmâ sämikielâ já ubâ eennâm kyeskee iäláskittemohjelm jotonpiejâmân toovâi sämitigge. Oahpahus- ja kulturministeriija čujuha mearrádusasttis 24.9. Riikabeivviid vuođđoláhkalávdegotti smiehttamuššii (PeVM 1/2010 vp – K 1/2009 vp), mas lávdegoddi bivddii ráđđehusas beaktilis doaimmaid sámegiela ealáskahttimii. Máttááttâs- já kulttuurministeriö čuujoot 24. čohčâmáánu toohâm miärádâsâs Ovdâskode vuáđulahâváljukode smiettâmâšân (PeVM 1/2010 vp – K 1/2009 vp), mast váljukodde vaađâi, et haldâttâs riämá pehtilittum toimáid sämikielâ iäláskitmân. Lávdegotti mielde earenoamáš fuomášumi galgá giddet áitatvuloš anáraš- ja nuortalašgielaid seailuma dorvvasteapmái. Váljukode mield eromâš huámášume kalga kiddiđ uhkevuálásij aanaarsämikielâ já nuorttâsämikielâ siäilum turviimân. Stáhtaráđđi ásahii Suoma olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čilgehusastis (2009) ulbmilin lágidit sámegiela ealáskahttinprográmma. Staatârääđi asâttij čielgiittâsâstis Suomâ olmoošvuoigâdvuođâpojitiijkâst (2009) ulmen sämikielâ iäláskittemohjelm rähtim. Oahpahus- ja kulturministeriija ásaha sámegiela ealáskahttinprográmma plánejeaddji bargojoavkku bargun: Máttááttâs- já kulttuurministeriö aasât sämikielâ iäláskittemohjelm vuávájeijee pargojuávhu pargon: - árvvoštallat sámegielaid diliid ja evttohuvvon buoridandoaimmaid buot golmma Suomas hupmojuvvon sámegiela olis ja – árvuštâllâđ sämikielâi tile já ton pyereedmân toohum tooimâid puohâi kuulmâ Suomâst sarnum sämikielâ uásild já - lágidit evttohusa ollislaš ja guhkesáigásaš sámegiela ealáskahttinprográmman. – rähtiđ iävtuttâs olesváldálii já kuhesáigásii sämikielâ iäláskittemohjelmân. Ealáskahttinprográmma galgá sisttisdoallat evttohusaid, mat gusket sámegielaid dutkamuša ja giellagáhttema, sámegiela oahpahusa ja sámegielat skuvlejumi, sámegielat kultuvrra doarjuma, sámegielat beaivedivššu ja giellabeassedoaimma ja eará dakkár servodateallima oassesurggiid, main leat vejolašvuođat nannet sámiid vuoigatvuođa duođalaččat gáhttet ja ovddidit gielaset ja kultuvrraset riikaviidosaččat. Iäláskittemohjelm kalga toollâđ siste iävtuttâsâsid, moh kyeskih sämikielâi tutkâm já kielâhuolâttâs, sämikielâ máttááttâs já sämikielâlâš škovlim, sämikielâlâš kulttuur tuárjum, sämikielâlâš peivitipšo já kielâpiervâltooimâ sehe eres tagarijd ohtsâškodde-eellim uásisuorgijd, main nanoduvvoo sämmilij vuoigâdvuotâ tuođâlávt aitârdiđ já ovdediđ kielâs já kulttuuris väldikodálávt. Bargojoavku galgá váldit vuhtii sámegielaid diliid ja ovdaneami maiddái eará Davviriikkain. Pargojuávkku kalga väldiđ vuotân sämikielâi tile já ovdánem meid eres-uv Tave-enâmijn. Prošeavtta stivrenjoavkku ságadoallin doaibmá hoavda Sakari Karjalainen oahpahus- ja kulturministeriijas ja lahttun alladárkkisteaddji Katri Santtila oahpahus- ja kulturministeriijas, olgoáššiidčálli Suvikki Silvennoinen olgoáššiidministeriijas, hoavda Johanna Suurpää vuoigatvuohtaministeriijas, alladárkkisteaddji Panu Artemjeff sisáššiidministeriijas, finansačálli Annika Klimenko stáhtaváriidministeriijas, ráđđádalli virgealmmái Hillevi Lönn bargo- ja ealáhusministeriijas, ráđđádalli virgealmmái Viveca Arrhenius sosiála- ja dearvvášvuohtaministeriijas, hoavda Jorma Kauppinen Oahpahusráđđehusas, várreságadoalli Irja Seurujärvi-Kari sámedikkis (davvisámegiella), várreságadoalli Erkki Lumisalmi sámedikkis (nuortalašgiella), rektor Yrjö Musta sámedikkis (anárašgiella), universitehtalektor Marja-Liisa Olthuis Oulu universitehtas (Giellagas – instituhtta), Martti Laiti City Sámit ro:s, ossodathoavda Kimmo Granqvist Ruoktoeatnangielaid dutkanguovddážis, earenoamášáššedovdi Kurt Torsell Suoma Gieldalihtus ja áššealmmái Antti Arjava Suoma Kulturruhtarádjosis. Haavâ stivrimjuávhu saavâjođetteijen tuáimá pajejođetteijee Sakari Karjalainen máttááttâs- já kulttuurministeriöst já jesânin pajetärhisteijee Katri Santtila máttááttâs- já kulttuurministeriöst, Olgoašijčällee Suvikki Silvennoinen olgoašijministeriöst, jođetteijee Johanna Suurpää riehtiministeriöst, pajetärhisteijee Panu Artemjeff sisašijministeriöst, fiinaansčällee Annika Klimenko ruttâministeriöst, ráđádellee virgealmai Hillevi Lönn pargo- já iäláttâsministeriöst, ráđádellee virgealmai Viveca Arrhenius sosiaal- já tiervâsvuođâministeriöst, jođetteijee Jorma Kauppinen Máttááttâshaldâttâsâst, värisaavâjođetteijee Irja Seurujärvi-Kari sämitiggeest (tavesämikielâ), värisaavâjođetteijee Erkki Lumisalmi sämitiggeest (nuorttâsämikielâ), rehtor Yrjö Musta sämitiggeest (aanaarsämikielâ), ollâopâttuvlehtor Marja-Liisa Olthuis Oulu ollâopâttuvâst (Giellagas – instituut), Martti Laiti City Sámit ry:st, uásáduvjođetteijee Kimmo Granqvist Päikkeennâm kielâi tutkâmkuávdáást, spesiaaläššitobdee Kurt Torsell Suomâ Kieldâlittoost sehe pajeäššialmai Antti Arjava Suomâ Kulttuurruttâráájust. Stivrenjoavkku bissovaš áššedovdin nammaduvvui veahádatáittarteaddji Eva Biaudet. Stivrimjuávhu pissoo äššitobden nomâttui ucceeblohováldálâš Eva Biaudet. Prošeavtta bargojoavkku jođiha earenoamášplánejeaddji Mikko Cortés Téllez oahpahus- ja kulturministeriijas ja lahttun alladárkkisteaddji Maria Biskop oahpahus- ja kulturministeriijas, hoavda Johanna Suurpää vuoigatvuohtaministeriijas, ráđđehusčálli Hanna Kiiskinen sosiála- ja dearvvášvuohtaministeriijas, prošeaktahoavda Petra Magga-Vars sámedikkis ja čuvgehusdoaimmadárkkisteaddji Kari Torikka Lappi guovlohálddahusdoaimmahagas. Hahâpargojuávhu saavâjođetteijen tuáimá spesiaalvuávájeijee Mikko Cortés Téllez máttááttâs- já kulttuurministeriöst já jesânin pajetärhisteijee Maria Biskop máttááttâs- já kulttuurministeriöst, jođetteijee Johanna Suurpää riehtiministeriöst, haldâttâsčällee Hanna Kiiskinen sosiaal- já tiervâsvuođâministeriöst, proojeekthovdâ Petra Magga-Vars sämitiggeest sehe čuovviittâstooimâtärhisteijee Kari Torikka Laapi kuávluhaldâttâsvirgáduvâst. Bargojoavkku čállin barget oahpahusráđđi Maija Innola oahpahus- ja kulturministeriijas, oahpahusráđđi Leena Nissilä Oahpahusráđđehusas, skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari sámedikkis ja dutki Kaarina Vuolab-Lohi Ruoktoeatnangielaid dutkanguovddážis. Pargojuávhu čällen tuáimih máttááttâsneuvos Maija Innola máttááttâs- já kulttuurministeriöst, máttááttâsneuvos Leena Nissilä Máttááttâshaldâttâsâst, škovlimčällee Ulla Aikio-Puoskari sämitiggeest sehe totkee Kaarina Vuolab-Lohi Päikkieennâm kielâi tutkâmkuávdáást. Bargo- ja stivrenjoavkku doaibmabadji nohká jagi 2011 loahpas. Pargo- já stivrimjuávhu toimâpaje nohá ive 2011 loopâst.