index2.php_option=com_content_task=view_id=436_lang=davvi.html.xml

Sámedikkit illudit davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dohkkehea Sämitigeh ilodeh tave-eennâmlâš sämisopâmuš tuhhiittem ovdán Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna válmmaštallan ja ovdáneapmi lea leamaš guhkes proseassa ja dat lea válmmaštallojuvvon davviriikkalaš áššedovdijoavkkus golbma jagi. Tave-eennâmlâš sämisopâmuš valmâštâllâm já ovdánem lii lamaš kuhes proosees já tot lii valmâštâllum tave-eennâmlâš äššitobdeepargojuávhust kulmâ ive. Konvenšuvdnahápmosa luobaheami maŋŋel jagi 2005 davviriikkalaš sámekonvenšuvnna ovddideapmi nogai stáhtaidgaskasaš ovttasbargun máŋgga jahkái. Sopâmušhammiittâs luovâttem maŋa ive 2005 tave-eennâmlii sämisopâmuš ovdedem nuuvâi staatâi koskâsii oovtâstpargoost maaŋgâ ihán. Dál ráđđádallamat konvenšuvnna dohkkeheami várás álget Ruoŧa, Suoma ja Norgga stáhtaid ja guoskevaš riikkaid sámedikkiid ovttasbargun jagi 2011 rájes. Tääl ráđádâlmeh sopâmuš tuhhitmân älgih Ruotâ, Suomâ já Taažâ staatâi já sämitigij oovtâstpargon ive 2011 rääjist. Dát mearriduvvui Ruoŧa, Suoma ja Norgga stáhtaid nd. sámeministariid ja guoskevaš riikkaid sámediggepresideanttaid oktasaščoahkkimis odne 22.11.2010 Stockholmmas. Taat meridui Ruotâ, Suomâ já Taažâ sämiaašijn västideijee ministerij já áášán kullee enâmij sämitigij presideentâi ohtsâščuákkimist onne 22.11.2010 Tukholmast. Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dohkkeheapmi lea šihttojuvvon ollašuhttojuvvot viđa jagis. Tave-eennâmlii sämisopâmuš tuhhiittem lii sooppum olášittuđ viiđâ ivveest. Sámedikkit ledje sávvan, ahte ráđđádallamat sáhtále ollašuhttojuvvot jođáneappot, muhto ášši ovdáneapmi lea deháleamos. Sämitigeh láá tuáivum, et ráđádâlmijd puávtáččij toollâđ jotelub äigitavluin, mut tehálumos lii ääši ovdánem. Lea vuorddehahtti, ahte ráđđádallamiin šaddet váddásat. Lii vyerdimist, et ráđádâlmeh láá vaigâdeh. Konvenšuvdna livččii historjjálaš ja dan dohkkeheapmi dárkkuhivččii máilmmi vuosttaš stáhtasoahpamuša šaddama, man ulbmilin lea buoridit máŋgga riikka álgoálbmoga, sápmelaččaid, sajádaga. Sopmuš ličij historjállâš já ton tuhhiittem uáivildičij maailm vuossâmuu staatâsopâmuš šoddâm, mon uáivilin lii pyerediđ maaŋgâ staatâ kuávluin ässee algâaalmug, sämmilij, sajattuv. Ruoŧa, Suoma ja Norgga sámedikkiid ja Ruošša sámiid ovttasbargoorgána, Sámi Parlamentáralaš Ráđđi (SPR), vuordá davviriikkalaš sámekonvenšuvnna ovddidit sápmelaččaid rájiid rasttildeaddji ovttasbarggu ovdalačča buorebun nu ahte dat lasiha sápmelaččaid oktiigullevašvuođa dovddu ja dahká SPR:s sápmelaččaid oktasaš alimus representatiivvalaš orgána iežas hálddahusstruktuvrrainis. Ruotâ, Suomâ já Taažâ sämitigij sehe Ruošâ sämmilij oovtâstpargo-orgaan, Säämi Parlamentaarlâš Rääđi (SPR) vuárdá, et tave-eennâmlâš sämisopâmuš oovded sämmilij raajijd rastaldittee oovtâstpargo ovdiist pyerebân lasseetmáin sämmilij oohtânkulluuvâšvuođâ já läčimáin SPR:st sämmilij ohtsii alemuu ovdâsteijee orgaan jieijâs haldâttâhráhtusijdiskuin. Vaikko sámedikkit leat davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dohkkehanráđđádallamiin stáhta delegašuvnnaid oassin, de sápmelaččain lea oktasaš jietna. Veikkâ sämitigeh láá tave-eennâmlii sämisopâmuš tuhhiittemráđádâlmijn uássin staatâi delegaatioid, lii sämmilij jienâ ohtsâš. SPR ráđđádallá oktan jietnan davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dohkkeheami várás. SPR ráđádâl ohtân juávkkun tave-eennâmlii sämisopâmuš tuhhitmân. SPR gáibida, ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvdna ráđđádallojuvvo ollislažžan ja buot konvenšuvdnaháposa dáhkidan vuoigatvuođat ollašuvvet. SPR váátá, et tave-eennâmlâš sämisopâmuš ráđádâlloo oleslâžžân já puoh sopâmušhammiittâs tähidem vuoigâdvuođah olášuveh. Ruoŧa sámedikki ráđđehusa ságadoalli Ingrid Inga dadjá, ahte lea hui illudahtti ahte golbma Sámedikki oassálastet dásseárvosaš oassebeallin ráđđádallamiidda, mii guoská davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii. Ruotâ sämitige sriivrâ saavâjođetteijee Ingrid Inga iätá, et lii uáli ilodittee et kulmâ Sämitige uásálisteh täsiárvusâžžân uásipeellin ráđádâlmijn tave-eennâmlii sämisopâmušâst. Mii vuolgit das, ahte sámedikkiid vejolašvuođat oassálastit ráđđádallamiidda sihkarastojuvvojit sierra stahtaid beales. Vyelgip tast, et Sämitigij iävtuh uásálistiđ ráđádâlmáid torvejuvvojeh áášán kullee staatâi tooimâst. Dat ahte ráđđádallamat galget leat gárvásat viđa jagi siste, mearkkaša maiddái ahte Ruoŧŧa dán áiggis sáhttá almmuhit, áigugo Ruoŧŧa nannet ja dorvvastit sámiid vuoigatvuođa iešmearrideapmái, vuoigatvuođa eatnamii ja čáhcái ja luondduriggodagaide álbmotrievtti prinsiippaid mielde. Tot äšši et ráđádâlmeh kalgeh nuuhâđ viiđâ ive siste, meerhâš meiddei tom, et Ruotâ taan äägi siste almoot aiguinis nanodiđ já turviđ sämmilij vuoigâdvuođâ jiešmeerridmân já enâmij já čaasij já luánduriggoduvâi haaldâšmân aalmugijkoskâsii vuoigâdvuođâ prinsiipâi miäldásávt. Suoma sámedkki presideanta Klemetti Näkkäläjärvi dadjá, ahte Suoma sámediggái ráđđádallamat davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dohkkeheami várás lea earenoamáš dehálaččat, daningo Suopma šaddá davviriikkalaš sámekonvenšuvnna bakte dáhkidit sámi ealáhusaid ja kultuvrra suoji dáláža buorebut, čoavdit sápmelaččaid rivttiid eatnamiidda ja čáziide sihke dorvvastit sámediggái dárbahassii buriid resurssaid obanassiige doaibmat. Suomâ sämitigij saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi iätá, et Suomâ sämitiigán ráđádâlmeh tave-eennâmlii sämisopâmuš tuhhitmân láá eromâš teháliih, ko Suomâ kárttáá tave-eennâmlii sämisopâmuš pehti tähidiđ sämi-iäláttâsâi já - kulttuur syeje táálást pyerebeht, čuávdiđ sämmilij vuoigâdvuođâid enâmân já čáácá sehe turviđ sämitiigán tuárvi naavcâid toimâđ. Suomâ staatâ lii asâttâm maaŋgâ ihelovo ääigi ulmen uážžuđ aalmuglii čuávdus sämmilij eennâm- já čäcivuoigâdvuođâin, mut čuávdus uuccâm ij lah ubâ algâttumgin. Suopma ii sáhte šat čiehkadit álbmotlaš čovdosa ohcama duohkái. Suomâ ij pyevti onnig peittâttâđ aalmuglii čuávdus uuccâm tuáhá. Suoma stáhta šaddá čoavdit sápmelaččaid eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid maŋimusat davviriikkalaš sámekonvenšuvnna oassin, nappo viđa jagi siste. Suomâ staatâ kalga čuávdiđ sämmilij eennâm- já čäcivuoigâdvuođâid majemustáá uássin tave-eennâmlii sämisopâmuš, ađai viiđi ive siste. Egill Olli dadjá iežas leat hui ilus go šiehtadallamat bohtet dál johtui. Taažâ sämitige president Egil Olli iätá lemin uáli ilolâš tast, et ráđádâlmeh peessih tääl joton. ” “ Nugo diehtit de lea leamaš veaháš soahpameahttunvuohta šiehtadallanplána ektui, erenoamážit Norggas, muhto go mii dál diehtit ahte lea ovttamielalašvuohta Suoma ja Ruoŧa sámedikkiid ja daid guoskevaš ráđđehusaid gaskka, de ii galgga johtui boahtin leat Norgga duohken. Tegu tiettip lii lamaš mottoom verd sierâmielâlâšvuotâ ráđádâllâmvuáváámist, eromâšávt Taažâst, mut ko mij tääl tiettip, et Suomâ já Ruotâ sämitigij já toi enâmij haldâttâsâi kooskâ lii oovtmielâlâšvuotâ, te algâttem ij uážu leđe Taažâst kiddâ. Áiggun geavahit vejolašvuođa rámiidit Suoma ja Ruoŧa čorgadis ja buori proseassa dihte dán rádjai, ja mielas vuorddán bargagoahtit dáinna historjjálaš doaimmain; oažžut áigái oktasaš sámi konvenšuvnna golmma davviriikkas gos mii ássat. ” joatká Egill Olli. Tääl halijdâm kevttiđ tilálâšvuođâ pyerrin já rämidiđ Suomâ já Ruotâ táássážân ovdánâm fiijnâ já šiev prosessâst já mielâst vuárdám et porgâškyettip tain historjállijn toimáin: uážžup áigá sämisopâmuš kuulmâ tave-enâmist, mast aassâp ”, juátká Egil Olli. Ingrid Inga Klemetti Näkkäläjärvi Egil Olli Ruoŧa sámediggi Suoma sámediggi Norgga sámediggi 070 – 773 7762 +358 50 5242109 +47 78 47 40 00 Ingrid Inga Klemetti Näkkäläjärvi Egil Olli Ruotâ sämitigge Suomâ sämitigge Taažâ sämitigge