index2.php_option=com_content_task=view_id=463_lang=davvi.html.xml

Sámefáttat govvačájáhus Venezuelas	Sämiarttâsâš čuovâkovečáitálmâs Venezuelast
Venezuela oaivegávpogis Caracasis rahppui gaskavahku njukčamánu 30. beaivve 2011 venezuelalaš govvideaddji Antonio Briceño ođđaseamos čájáhus, sámefáttát 520 bohcco.	Venezuela uáivikaavpugist Caracasist lehâstui koskoho 30. njuhčâmáánu 2011 venezuelalii čuovâ-kovvejeijee Antonio Briceđo uđđâsumos čáitálmâs, sämiarttâsâš 520 puásujid.
Rahpandilálašvuohta čohkkii sullii 700 olbmo oláhus olmmošmeari.	Lekkâmtilálâšvuotâ kiäsuttij suullân 700 ulmuu juávhu.
Erenomáš guossin rahpandilálašvuođas lei Suoma Sámedikki várreságajođiheaddji, gielladutki Irja Seurujärvi-Kari.	Lekkâm spesiaalkyessin lâi Suomâ Sämitige värisaavâjođetteijee, kielâtieđâldeijee Irja Seurujärvi-Kari.
Seurujärvi-Kari mielde Antonio Briceño lihkostuvvá govaidis bokte vurket erenomážit sámi identitehta deháleamos áššiid. ”	Seurujärvi-Kari mield Antonio Briceđo luhostuvá čuovâkuvijnis vuorkkiđ eromâš pyereest sämmilii identiteet tehálumosijd tahheid.
Sámegiella lea seilon buoremusat badjealbmáid gaskavuođas, go sii leat álo dárbbašan máŋggalágan dadjanvugiid čujuhan dihte erenomážit lundui birgen dihte garra árktalaš dilis.	“ Sämikielâ lii siäilum pyeremustáá puásuituállei koskâvuođâst, ko sij láá ovttuu tarbâšâm maaŋgâlágánijd olgosaddelmid čujottiđ eromâšávt luándun, vâi ciävzáččii korrâ arktâsâš tiileest.
Čájáhus bajida fiinát ovdan luonddu, kultuvrra ja giela gaskasaš oktavuođa dehalašvuođa sámiide ”, guorahallá Seurujärvi-Kari ja rámiida čájáhusa leat maiddái stuorra gudnejahttima čájeheapmi smávva sámeálbmogii.	Čáitálmâs loptee fijnásávt uáinusân luándu, kulttuur já kielâ koskâsii ohtâvuođâ tehálâšvuođâ sämmiláid ”, árvuštâl Seurujärvi-Kari siämmást ko räämid čáitálmâs meid stuorrâ kunneečáittusin uccâ sämiaalmugân.
Dilálašvuođas ledje mielde Venezuela parlameantta eamiálbmogiid váljagotti ovddasteaddjit, joavkkus eamiálbmogiid vuoigatvuođaid bealušteaddji álbmotlaš lihkadusa hoavda Noeli Pocatierra.	Tilálâšvuođâst lijjii mieldi Venezuela parlament algâaalmugij váljukode ovdâsteijeeh, juávhust meid algâaalmugij vuoigâdvuođâid piälušteijee aalmuglii finnoduv jođetteijee Noeli Pocatierra.
Báikki alde ledje valjis politihka, kultursuorggi ja fitnodateallima váikkuheaddjit ja maiddái diplomáhtat.	Tobbeen lijjii valjeest politiik, kulttuursyergi já irâttâseellim vaikutteijeeh sehe diplomaatkode ovdâsteijeeh.
Čájáhus ja rahpandilálašvuohta leat ožžon valjis fuopmášumi báikkálaš aviissain, radios ja tv:s.	Čáitálmâs já lekkâmtilálâšvuotâ láá finnim valjeest huámášume páihálijn aavisijn, radiost já televisiost.
Dilálašvuođa rabai B. O. D-Corp Banca - báŋkku kulturguovddáža lanjain Venezuela fitnodateallima deháleamos váikkuheaddjiide gulavaš báŋkku stivrra ságajođiheaddji Víctor Vargas Irausquín.	Tilálâšvuođâ lehâstij B. O. D-Corp Banca - paaŋki kulttuurkuávdáá viistijn Venezuela tehálumosáid irâttâseellim vaikutteijeid kullee paaŋki stiivrâ saavâjođetteijee Víctor Vargas Irausquín.
Ambassadevra Mikko Pyhälä giittii ságastis čájáhusa ovttasbargoguimmiid ja gávnnahii eamiálbmogiid vuoigatvuođaid buorideami leat Suoma ovddidanpolitihka dehálaš oasseviidodat.	Ambassaadâr Mikko Pyhälä kiijtij jieijâs sänivuárust čáitálmâs oovtâstpargokuoimijd já páhudij algâaalmugij vuoigâdvuođâi ovdedem lemin tehálâš uásisyergi Suomâ ovdedempolitiijkâst.
Čájáhus, mii lea ovdan miessemánu beallemuttu rádjai, lea ollašuhtton Briceño guovtte Lappi govvenmátkki boađusin.	Vyesimáánu pelimudo räi uáinusist lamaš čáitálmâs lii olášittum Briceđo kyevti Säämi čuovâkuvvim-määđhi puátusin.
Anára birrasis geassemánus 2009 ja njukčamánus 2010 galledan Briceño beroštumi sámekultuvrai bohciidahtii eandalitge sámegiella, dan sátneráju riggodat ja maiddái giela áitatvulošvuohta.	Aanaar kuávlust kesimáánust 2009 já njuhčâmáánust 2010 kolliistâllâm Briceđo mielâkiddiivâšvuođâ sämikulttuurân finnij áigá aainâs sämikielâ, ton saanij rigesvuotâ sehe kielâ uhkevuálásâš sajattâh.
Geasi čuoikkaid valjivuođa ja dálvvi 30 gráđa buollašiid siste zoomen Briceñoi váikkuhii erenomážit dat, go sámegielas gávdnojit 520 bohcco, 187 muohttaga dahje jieŋa ja 144 duovdagiid dárkkuheaddji sáni. ”	Keesi čuoškâvalje já täälvi 30 ceehi puolâšij kooskâst zoomaastâllâm Briceđo šoodâi vaikuttuđ eromâšavt tast, ko sämikielâst kávnojeh 520 poccuu, 187 muottuu tâi jieŋâ já 144 enâduv uáivildeijee sääni.
Go mátkkoštin vuosttas háve Lappii, eatnamiid monotonalašvuohta heahkastahtii mu.	“ Ko mađhâšim vuossâmuu keerdi Sáámán, te enâduv monotoonsâšvuotâ imâštutij muu.
Dát olgguldas ovttaláganvuohta lei goittotge dušše čuovvumuš mu geahčastaga rájálašvuođas earuhit duon birrasa ovttaskas áššiid ”, Briceño muittaša.	Taat epituođâlâš siämmáálágánvuotâ lâi kuittâg tuše čuávumâš muu kejâstuv rájálâšvuođâst iäruttiđ tuom pirrâs ovtâskâsčuággáid ”, Briceđo muuštâš.
520 bohcco - čájáhusa temát loktanit namalassii sámegiela erenomášvuođas ja dan dehalaš oktavuođas lundui.	520 puásujid - čáitálmâs teemah luptâneh nomâlâssân sämikielâ eromâšvuođâst já ton tehálii ohtâvuođâst luándun.
Čeahpes govvemiin ja innovatiivvalaš teknihkaid geavahemiin Briceño fállá olbmuide nu visuálalaš go gielalaš dulkoma sámekultuvrras.	Čepis čuovâkuvviimijnis já innovatiivlijd tekniikaid kevttimáin Briceđo fáálá keččeid sehe visuaallii et kielâlii tulkkum sämikulttuurist.
Čájáhus čohkiida measta čuođi sierra govas nu ahte leat čohkkejuvvon viđa sierra govvajovkui.	Čáitálmâs šadda aldasáid čyeđeest jieškote-uv čuovâkooveest, moh láá čuákkejum viiđâ jieškote-uv kovejuávkun.
Govat muitalit sámiin ja sin birastahtti árktalaš luonddudiliin - duottar-, vuovde- ja jávrebirrasis, muohttagis, bohccuin ja guovssahasain - mat láhčet iežaset hástalusa sámiid árgii, muhto fállet maiddái erenomáš kultuvrralaš ja gielalaš inspirášuvnna gáldu dán Eurohpa Uniovnna áidna eamiálbmogii.	Koveh kovvejeh sämmilijd já sii pirâstittee arktâsii luándutile – tuodâr-, vyevdi- já jävrienâduv, muottuu, poccuid já kuovsâkkâsâid – moh lääččih jieijâs hástusijd sämmilij argâpiäiván, mut fäällih meid eromâš kulttuurlii já kielâlii inspiraatiokäldee taan Euroop Union áinoo algâaalmugân.
Čájáhusa ovdan biddjan lea earálágan go dábálaččat; olbmuid imaštuhtii eandalitge 40 sápmelačča potrehtas čohkkejuvvon ja allagassii seaidnái stellejuvvon govvamosaika.	Čáitálmâs uáinusânpieijâm lii táváliist spiekâsteijee; keččeid hiämáskitij aainâs 40 sämmilii potretist šaddee já ollâgâsân siäinán lebbâneijee čuovâkovemosaiik.
Mosaikas sámit leat nu árbevirolaš go árga biktasiin.	Mosaiikist sämmiliih láá sehe ärbivuáválijn et argâkáárvuin.
Maiddái čađa čuovgi akrylapláhtaide deaddiluvvon guovtte- ja golmmageardásaš muohttaga ja bohccuid govvideaddji govat geasuhedje olbmuid.	Meid čoođâuáinojeijee akryyltuálbusáid teddilum kyevti- já kuulmâkiärdásiih muottuu já poccuid kovvejeijee koveh lijkkuustuttii keččeid.
Čájáhusa maŋimuš duoji videolágan guovssahasgovat ja duohken čuodjan juoiggus ožžo olbmuid movttáskit.	Čáitálmâs majemuu ráhtus videolágán kuovsâkkâsprojektio já tyehin čyeijee juáigus movtijdittii keččeid.
Briceño dáiddalaš čehppodaga giite áŋgirit.	Ulmuuh kijttâlii Briceđo taaidâlii čiäppuduv korrâsávt.
Lappi luonddu duovdagat ja sámemusihkka rahpasedje venezuelalaččaide eksohtalažžan ja magihkalažžan, ” juoga dakkárin maid sii eai lean oaidnán ja gullan goassige ovdal.	Säämi luánduenâduvah já sämimuusik lijjii venezuelalijd eksootliih já maagisiih, “ tagareh maid sij iä lamaš uáinám ige kuullâm kuássin ovdeláá ”.
Sámegiela sierrasárgosat imaštuhtte máŋggaid: ” In sáhte jáhkkit, ahte sámegielas leat bohccuide 520 sierra sáni, go in ieš dovdda go guokte: boazu ja Petteri ”, olbmuid siste gávnnahuvvui.	Sämikielâ sierânâsjiešvuođah hiämáskittii maŋgâsijd: “ Jiem pyevti oskođ, et sämikielâst láá poccui 520 jieškote-uv säännid, ko jieš jiem tuubdâ ko kyehti: puásui já Petter ”, kullui keččei juávhust.
Rahpandilálašvuođas gullui maiddái dážasápmelaš Elin Kåven musihka, mii láidestii olbmuid šhamánagoavdásiin luonddulagaš mielladillái ovdal luoitima čájáhussále árktalaš sámebirrasii.”Mii ipmašiid ?	Lekkâmtilálâšvuođâst kullui meid taažâsämmilii Elin Kåven muusikčááitus, mii valmâštâlâi keččeid shaamaanrumbuinis luándualdasii tobdoid ovdil luáštádâttâm čáitálmâssali arktâsii sämipirrâsân.“Maid imâšijd ?
Mo mu ustibat sáhttet leat dáppe Caracasis, nuppe bealde máilmmi ? ”	Maht muu usteveh pyehtih leđe tääbbin Caracasist, nubebeln maailm ? ”
, imaštalai Suoma ja Norgga rájás Kárášjogas eret leahkki Kåven, go oinnii oahpes muođuid sámemosaikas. ”	, imâštâlâi Suomâ já Taažâ rääjist Kárášjuuvâst šáddááš Kåven, ko ooinij uápis muáđuid sämimosaiikist. ”
Antonio lea lihkostuvvan áddet sámekultuvrra váibmosa dievaslaččat, boađidettiinan čájáhussálii mu mielas orui áibbaš dego livččen boahtán ruoktot ”, muitalii njuorran Kåven go jođii čájáhusa čađa.	Antonio lii luhostum iberdiđ sämikulttuur váimus ollásávt. Ko poottim čáitálmâsviistán, te must oroi aaibâs tegu liččim puáttám pááikán ”, muštâlij Kåven lihâstumläädist jođedijnis čáitálmâs čoođâ.
Dilálašvuođas fállojuvvojedje rovvá Pia Sovio-Pyhälä ráhkadan herskot Suomas, earret eará boazosalami ja sálteluossa kroavaláibbiin.	Tilálâšvuođâst lijjii fálusist rovvá Pia Sovio-Pyhälä ráhtám herskupitáh Suomâst, eres lasseen puásuisalami já sälttiluosâ ruvâšleibijn.
Briceño galledii Suomas Caracas ovddastusa doarjagiin ja olgoriikkaministeriija gulahallan- ja kulturossodaga bovden kulturguossin.	Briceđo kolliistâllâm Suomâst tuárjui Caracas ambassaadâ já suu povdij kulttuurkyessin Suomâ olgoašijministeriö viestâdem- já kulttuuruásádâh.
Galledeami Lappi ordnemiid koordinerejedje Siida-musea ja Sámediggi.	Kolliistâllâm Säämi orniistâlmijd koordinistijn Sijdâ-museo já Sämitigge.
Čájáhus ollašuhttui ovttasbarggus Briceño, Suoma Caracas ovddastusa ja B. O. D. - Corp Banca kulturguovddáža gaskkas ja máŋggaid fitnodatsponsoriid doarjagiin.	Čáitálmâs olášittui oovtâstpargoost Briceđo, Suomâ Caracas ambassaadâ já B. O. D. - Corp Banca kulttuurkuávdáá kooskâ já maaŋgâi irâttâssponsorij torjuin.
Briceño lea boahtán dovddusin máilmmi eamiálbmogiid ja sin kultuvrra sierra iešvuođaid ja lassin luondogaskavuođa vurkejeaddji govvaráidduin, main beakkámus Amerihká ipmilat lea ovddastan Venezuela Venetsia Biennaalis ja johtán máilmmi ON:id suodjalusas.	Briceđo lii šoddâm tobdosin maailm algâaalmugijd já sii kulttuurlijd sierânâsjiešvuođâid sehe luándutile vyerkkejeijee koveráiđuiguin, main tobdosumos Amerik imeleh lii ovdâstâm Venezuela Venetsia Biennaalist já jottáám pirrâ maailm OA suojelusâst.
Amerihká ipmilat ledje ovdan jagi 2010 giđđat maiddái Anára Siida-museas ja Hanko Rintamamuseos.	Amerik imeleh lâi ive 2010 kiđđuv meid Aanaar Sijdâ-museost já Hanko Rintamamuseost.
Ovttasbargoguoimmit birastahttet govvideaddji.	Čuovâkovvejeijee oovtâstpargokuoimijdiskuin.
Govas gurotbealde olgešbeallái: B. O. D-Corp Banca - báŋkku investerenossodaga hoavda Pedro Rendón Oropeza, govvideaddji Antonio Briceño, báŋkku fitnodatvástuossodaga várreságajođiheaddji Milagro González, ambassadevra Mikko Pyhälä, Sámedikki várreságajođiheaddji Irja Seurujärvi-Kari, báŋkku stivrra ságajođiheaddji Víctor Vargas Irausquín ja María Beatriz Hernández.	Kooveest čižetpeln: B. O. D-Corp Banca - paaŋki soijimuásáduv jođetteijee Pedro Rendón Oropeza, čuovâkovvejeijee Antonio Briceđo, paaŋki irâttâsovdâsvástádâsuásáduv värisaavâjođetteijee Milagro González, ambassaadâ ovdâsteijee Mikko Pyhälä, Sämitige värisaavâjođetteijee Irja Seurujärvi-Kari, paaŋki stiivrâ saavâjođetteijee Víctor Vargas Irausquín já María Beatriz Hernández.
Govat: Alexis Escamez	Koveh: Alexis Escamez