index2.php_option=com_content_task=view_id=464_lang=davvi.html.xml

Bohccostallit – joavku Avvilis ovddasta sámenuoraid Oulus	Bohccostallit – juávkku Avelist oovdâst säminuorâid Oulust
Avvila vuolleskuvlla	Avveel vyeliškoovlâ
– dánsunjoavku dolle riikaviidosaš MOVES – dánsundáhpáhussii Oului ovddastit sámenuoraid miessemánu 20.-22. beaivvi.	– tanssâjuávkku vuálgá ovdâstiđ säminuorâid väldikodálii MOVES - tanssâtábáhtusân, mii uárnejuvvoo 20. – 22. vyesimáánu Oulust.
Joavkku jođiheaddji, oahpaheaddji Bigga-Helena Magga muitala, ahte sii ožžo idéa dánsui jakutialaš Sykkys – dánsajoavkkus, man sii oidne Ijahis Idja – musihkkadáhpáhusas Anáris borgemánus 2010.	– tanssâjuávhust, mii lávdástâlâi Anarist Ijâttis ijjâ – muusiktábáhtusâst porgemáánust 2010.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii Ohcejoga skuvlii čoahkkanedje njukčamánu maŋimuš beaivvi badjelaš 350 máná ja nuora ovttas oahpaheaddjiiguin Suoma Sámi skuvllain.	Säminuorâi taaidâtábáhtus čokkij njuhčâmáánu majemuu peeivi Ucjuv kirkkosiijdâ škoovlân paijeel 350 párnážid já nuorrâd stivrejeijeidiskuin sämikuávlu škoovlâin.
Ohcejohkalaš Titta Rasmus, guhte jođihii dáhpáhusa ovttas anáralaš Mikke Näkkäläjärviin, álggahii Sámi soga lávlaga masa buohkat serve mielde.	Ucjuvlâš Titta Rasmus, kote jođettij tábáhtus aanaarlâš Mikke Näkkäläjärvijn, algâttij Säämi suuvâ lavluu moos keččeeh uásálistii.
Ohcejoga easka válljejuvvon gielddahoavda Matti Korkala buvttii dáhpáhussii dearvvuođaid gieldda bealis.	Ucjuv kieskâd väljejum kieldâhovdâ Matti Korkala puovtij tilálâšvuotân kieldâ tiervâttâs.
Dánsunčájáhusat besse álgit dan maŋŋá go ohcejohkalaš nuoraid joavkku Moivvas lei lávlon ja čuojahan.	Tanssâčáittuseh pessii joton ko páihálij nuorâi bändi Moivvas lâi suáittám.
Dáhpáhusa váldotemán lei dánsa riikkaviidosaš Nuorra Kultuvra – dáhpáhusa njuolggadusaid mielde.	Tábáhtus válduteeman lâi väldikodálii Nuorâ Kulttuur – tábáhtus miäldásávt tanssâ.
Ohcejohkii ledje almmuhan mielde 13 joavkku ja okta ovttaskas dánsu, ja oktiibuot lávddi ala dánso lagabui čuođi nuora.	Ucjuuhân al-mottettii 13 juávkkud sehe ohtâ soolotánssájeijee, já ohtsis läävdi alne tánssájii aldasáid čyeti nuorrâd.
Šlájain bivnnuheamos lei modearna dánsa, man lassin oinniimet maiddái gáhtadánssa ja etnihkalaš dánssaid.	Šlaajâin pivnohumos lâi tááláštanssâ, mon lasseen lijji kátutaansah sehe etnisiih taansah.
Dánsungilvvu duopmáriin ledje Tiina Sanila-Aikio Anáris, Solgryn Bär Deanus ja Anna Näkkäläjärvi Ohcejogas.	Tanssâkavalkaad ruámárin toimii Tiina Sanila-Aikio Anarist, Solgryn Bär Tiänust sekä Anna Näkkäläjärvi Ucjuuvâst.
Sámediggi jugii nuoraide stipeanddaid movttiidan dihte sin joatkit dánsuma.	Sämitigge juovij stipendijd tanssâpuđâldâs juátkim movtijditmân.
Stipeanddaid ožžo Gáregasnjárgga Sápmi salmiak – joavku sihke 8-jahkasaš solodánsu Biret-Inga Pieski, Eanodaga logahaga Oarjánnieiddat, Vuohču skuvlla Vuohču Ritmajoavkku, Avvila logahaga joavku Villasat sihke Avvila vuolleskuvlla joavku Bohccostallit.	Stipendijd ožžuu Kärigâsnjaargâ Sápmi salmiak – juávkku sehe 8-ihásâš soolotánssájeijee Biret-Inga Pieski, Iänuduv luvâttuv Oarjánnieiddat, Vuáču škoovlâ Vuohču Ritmajoavkku, Avveel luvâttuv juávkku Villasat sehe Avveel vyeliškoovlâ juávkku Bohccostallit.
Dáid lassin dánsungilvui oassálaste Muzehat ja The Kids Gáregasnjárggas, Geishat, Nauhattaret ja Systema Ohcejogas sihke SkäŠmm Čeavetjávrris.	Mainâšum juávhui lasseen kavalkadist lávdástellii Muzehat já The Kids Kärigâsnjaargâst, Geishat, Nauhattaret já Systema Ucjuuvâst sehe SkäŠmm Čevetjäävrist.
Njuorggáma guokte joavkku Njuorggán sihke Áron ja Juuso eaba váidalahtti gal beassange dán vuoru čájehit dáidduideaset, vaikko joavkkut ledje almmuhuvvon fárrui.	Vaidâlittee, et Njuárgám kyehti juávhu Njuorggán sehe Áron ja Juuso iä puáhtámgin lávdástâllâđ, veikkâ lijjii almottâttâm.
Dánsungilvvohallama lassin Ohcejogas ordnejuvvojedje miehtá beaivvi iešguđetlágan bargobájit, maid ordnemis fuolahii Sámediggi Johtti Nuorra – projeakta, jođiheaddjin Anne Kirste Aikio.	Tanssâkavalkaad lasseen uárnejuvvojii Ucjuuvâst peeivi miätá jieškote-uvlágáneh pargopáájáh, moi orniimist västidij Sämitige haldâšem já Anne Kirste Aikio jodettem Johtti Nuorra – proojeekt.
Fáddán ledje “ hutkás duodji ”, silbabarggut, govaid gieđahallan, gákti, band – čuojaheapmi ja rap – musihkka.	Arttân llijjii kreatiivlâš puđâldem, silbâtyejeh, kovekieđâvuššâm, sämimáccuhân kárvudâttâm, bändisuáittu sehe rap-muusik.
Viššaleamos guhkesmátkkálaččat idjadedje Ohcejoga skuvllas beassan dihtii oassálastit bargobájiide juo iđđedis ovdal dánsunčájáhusaid álgima.	Movtigumoseh kuhesmáđháliih ijâstellii Ucjuv škoovlâst vâi peessih uásálistiđ pargopáájáid tállán iđedist ovdil tanssâkišto algâttem.
Bargobájiide livčče leamašan eanet movttegis oassálastit go ledje áigi ja lanjat.	Pargopáájáid liččii lamaš haluliih eenâb ko äigi já sajeh adelii piärán.
Bargobájiin bivnnuheamos lei silbaduodji.	Pivnohumos páájáin lâi silbâtyejipáájá.
Dáiddadáhpáhus lihkostuvai hui bures.	Taaidâtábáhtus lâi uáli pyereest luhostum.
Dáhpáhusas lea áinge erenoamáš dehálaš sadji sámemánáid ja – nuoraid ja sin oahpaheaddjjid deaivvadanbáikin.	Tot lii siäiluttâm sajattuvâs sämipárnái já – nuorâi sehe sii máttáátteijei tehálâžžân teivâdensaijeen.
Dasa lassin dat fállá vejolašvuođa buktit ovdan skuvllaid máhttu ja kulturdoaimma.	Lasseen tot fáálá máhđulâšvuođâ pyehtiđ uáinusân škoovlâi mättim já kulttuurpuđâldâs.
Boahtte jagi riikaviidosaš temán lea musihkka, ja doaivvu mielde dalle šaddá stuorát dáiddadáhpáhusa go goassege ovdal ođđa sámekulturguovddážis Sajosis Anáris.	Puáttee ive lii väldikodálâš teeman muusik, já juurdân lii orniđ Säminuorâi taaidâtábáhtus stuárráábin ko kuássin uđđâ kulttuurkuávdáást Sajosist.