index2.php_option=com_content_task=view_id=488_lang=davvi.html.xml

Don goas it riegát luomejeaggái, eadni láve leikošit fulkkiide mu birra.	Šoddim masa lyemejiägán, lii enistân vyehin leikkušiđ huolhijd must.
Lean eret Avvilis, gos ássen 17 guhkes jagi.	Lam šaddaaš Avelist, kost aassim 17 kuhes ihheed.
Galhan Avvil lea čáppa ja somás báiki, muhto leamašan duođaid somá beassat havssašit ođđa biekkaid gávpogii.	Kalehân Avveel lii mučis já hitruus saje, mut lii tuođâi suotâs peessâđ piegguuttâttâđ kaavpug uđđâ pieggáid.
Stuđeren dál Oulus logahaga nuppi jagi ja mus šaddá muhtun beaivve vel psykologa, nu lean mearridan.	Luuvâm tääl Oulust luvâttuv nube ive já must šadda vala mottoom peeivi psykolog, ton lam meridâm.
Hálidivččen fárret olgoriikkaide dalán go lean geargan oahpuiguin.	Halijdiččim varriđ olgoenâmáid tállán ko lam kiergânâm oopâin.
Ja hálidan áinnas beassat váikkuhit áššiide, danin lean maid duođaid beroštuvvan politihkas.	Já halijdâm iävtuittáá peessâđ vaikuttij aššijd, tane meid tuubdâm tuođâi-uv mielâkiddiivâšvuođâ politiijkân.
Liikon dádjut ja suohtastallat, lei dal dilli makkár beare.	Lijkkuum cáiccudiđ já toolâm ain hävskivuođâ, lâi tile mii peri.
Mus lea beroštupmi máŋggalágan kreatiivvalaš astoáigge doaimmaide nugo ovdamearkka dihte málemii, divttaid čállimii ja govvemii.	Puđâldâm jyehilágánijd máhđulijd kreatiivlâš aašijd tegu ovdâmerkkân máálám, tivtâstâllâm já čuovâkuvvim.
Duddjon maiddái sámedujiid álo go dasa báhcá áigi.	Touijuum meid sämituojijd ain ko toid kávnoo äigi.
Dál lean duddjomin alccen skuvlaatnui sistelávkka.	Tääl lam kuárumin olssân šišnelaavhâ škovlâkiävtun.
Eadni lea njulgestaga meašttir sámedujiin ja lean movtta ahte mus lea ruovttus vejolašvuohta oahpahallat duddjoma.	Iännám lii rievtis miäštár sämituojijn já lam čiävláá et must lii pääihist máhđulâšvuotâ oppâđ toi tuoijum.
Sápmelašvuohta lea munnje dehálaš inge hálidivčče gullat mange eará kultuvrii.	Sämmilâšvuotâ lii munjin tehálâš ege halijdiččii kuullâđ monnân eres kulttuurân.
Ruovttus ii leat iešalddes goasge hállon sámegiella inge iešge máhte dan.	Pääihist iä lah riävtui kuássin sárnum sämikielâ já jiem jieškin tom määti.
Duođaid vahát mu mielas, bággu mieđihit.	Toskástut aaibâs hirmâdávt, pággu lii mieđettiđ.
Giella lea goit nu stuorra oassi kultuvrra ja mun bázán dan haga.	Kielâ lii kuittâg nuuvt stuorrâ uási kulttuur já mun šoodâm leđe vááijuv tom uásist.
Lean lohkan davvisámegiela nuge guhká go 11 jagi, vuolledásis logahahkii ja dattetge in máhte.	Lam luuhâm tavesämikielâ penttâ 11 ihheed, vyelitääsist luvâttâhân já liijká jiem määti.
Dál sámegiela oahput leat goit báhcán eret, go dáppe Oulus lea duođaid váttis oažžut oahpahusa. Ja gáiddusstuđeren ii riekta movttiidahte ja bargguid lea váttis oažžut gárvvisin.	Tääl oopah láá kuittâg pááccám meddâl, ko tääbbin Oulust lii tuođâi vaigâd uážžuđ máttááttâs já káiđusmáttáátâs ij riävtui movtijdit já pargopitái valmâšin finnim lii váádduh.
Munnje sápmelašvuohta mearkkaša iežan čiekŋalamos ruohttasiid ja buot dan mii mun lean.	Munjin sämmilâšvuotâ meerhâš jieččân jieŋâlumosijd madduid já puoh tom maid lam.
Geavahan iežan biktasiin sámedujiid ja hálidan olbmuid oaidnit ahte lean sápmelaš.	Kiävtám kárvuinán sämituojijd já halijdâm et muu tobdeh sämmilâžžân.
Hálidivččen oahppat davvisámegiela, vai sáhtášin hállat dan iežan mánáide.	Halijdiččim oppâđ tavesämikielâ vâi puávtáččim sárnuđ tom jieččân párnáid.
Nu maiddái árbevieruiguin, lea buorre ahte árbevierut leat seilon nu bures !	Siämmáá lii ärbivuovijguin. Lii fiijnâ ko ärbivyevih láá siäilum nuuvt pyereest !
Iihan sápmelašvuohta eanaš olbmuin oidno nuge árggas, muhto go sápmelaččat čoahkkanit oktii, de árbevierut gal maiddái oidnogohtet.	Ijhân sämmilâšvuotâ iänááš ulmuin oinuu argâpeeivist ollágin mut ko sämmiliih čokkâneh oohtân stuorrâ juávkkun, te ärbivyevih iteh uánisân jyehi ucceeb-uv luámist.
Sápmelašvuohta lea fiinna ášši ja mu mielas buot sápmelaččat galggašedje roahkkadit čájehit ahte sii leat sápmelaččat.	Muu mielâst sämmilâšvuotâ lii fiijnâ äšši já puohah sämmiliih kolgâččii ruokkâdávt čäittiđ, et sij láá sämmiliih.