index2.php_option=com_content_task=view_id=490_lang=davvi.html.xml

Sofe-Ovllá Háns-Ándde Laura, Laura Niittyvuopio (2011)	Soofi-Uulá Hans-Aandi Laura, Laura Niittyvuopio (2011) Mun lam 19-ihásâš säminuorâ já šaddaaš Ucjuuvâst, Tiänuleeveet.
Avvilis ásaimet oasi jagis eatni barggu geažil ja doppe mun, oabbán ja vielljan leat maid vázzán vuođđoskuvlla ja čállán stuđeantan.	Mij aasâim Avelist uási ivveest iännán pargo keežild já tobbeen mun, uábbám já viljâm lep jottáám meid vuáđuškoovlâ já čáállám pajeuáppen.
Jagis 2010 čállen stuđeantan Avvila logahagas.	Ive 2010 čaallim pajeuáppen Avveel luvâttuvâst.
Dál (2011) stuđeren Lappi universitehtas luohkáoahpaheaddjin vuosttas jagi.	Tääl (2011) lam luhâmin vuossâmuu ive Laapi ollâopâttuvâst luokamáttáátteijen.
Badjedásis dovdagohten beroštumi oktasaš áššiid dikšumii.	Pajetääsist tubdâškuottim mielâkiddiivâšvuođâ ohtsij aašij tipšomân.
Logahagas doaibmagohten oahppiidovttastusa stivrras ja mu válljejedje Anára nuoraidstivrra lahttun.	Luvâttuvâst servim uppeekode stiivrâ tooimân já muu väljejii Aanaar nuorâiparlament jesânin.
Dál doaimman Suoma sámenuoraid stivrra várreságajođiheaddjin ja dán jagi doaimmas álggahan sámedikki nuoraidráđi várreságajođiheaddjin.	Tääl tooimâm Suomâ säminuorâi stiivrâ värisaavâjođetteijen já taan ive tooimâs algâttâm sämitige nuorâirääđi värisaavâjođetteijen.
Lean dovdan ahte lea riekta doaibmat sámenuoraid ovdduid ja vuoigatvuođaid vuoddji servviin ja anán dan hui dehálažžan.	Toimâ säminuorâi hiäđui já vuoigâdvuođâi vyeijee seervijn lii orroom rievtisin já tuubdâm tom uáli tehálâžžân.
Lea vehá váttis guorahallat, maid sápmelašvuohta munnje mearkkaša.	Lii väädis sierriistâllâđ, maid sämmilâšvuotâ muu elimist meerhâš.
Dat lea identitehta, mun ollásit ja oppa persovdna, ja maiddái eallinvuohki.	Tot lii identiteet, uáinu alnestis já ubâ persoon, sehe meiddei eellimvyehi.
Anán árvvus iežan ruohttasiid ja máttarváhnemiid ja munnje lea dehálaš sirdit boahttevuođas iežan mánáidege dan seamma rikkes kulturárbbi, mii munnje ja mu oappážagaide lea sirdojuvvon.	Mun lam čiävláá jieččân madduin já madârvaanhimjn já munjin lii tehálâš sirdeđ puátteevuođâst jieččân párnáid-uv tom siämmáá riges kulttuuräärbi, mii lii mijjân párnáid-uv sirdum.
Leamašan lihkkoš, go áhčči hálai bearrašis sámegiela ja das bođii midjiide nubbi eatnigiella.	Mun lam lamaš luholâš, ko eeči sáárnui perrust sämikielâ já tast šoodâi munjin nubbe eenikielâ.
Min bearraša ealáhus lea boazodoallu ja áhččán lei árvvusadnojuvvon ja čeahpes badjealmmái.	Mii perruu iäláttâs lii puásuituálu já iäččám lâi áárvust oonnum já čepis pajeolmooš.
Áhččán jámii lihkuhisvuođas borgemánus 2009.	Iäččám jaamij täpitormelávt porgemáánust 2009.
Mii mánát leat unnivuođa rájes johtán fárus bigálusain ja giđđat veahkehan guođohanbargguin.	Mij párnááh lep uccevuođâ rääjist jottáám pygálusâin já kiđđuv išedâm kuáđuttempargoin.
Dalle go áhčči vel elii, jurdda davás báhcimis ja boazobargguid joatkimis orui leamen vel nu guhkkin.	Ovdil eeji jäämmim juurdâ tavas päcimist já puásuipargoi juátkimist oroi lemin kukken.
Goit jurdda bohccuid vuovdimis ja ealáhusa heaitimis orru dego luobašii oasis iežas eallima ja bálkestivččii áhči ja máttarváhnemiid eallinbarggu duššás.	Kuittâg juurdâ poccui vyebdimist já iäláttâs looppâtmist oroi tegu luovâččij uásist jieijâs eellim já leggističij eeji já madâreejij eellimpargo hukás.
Dalle mearridin, ahte máhcan vel oahpuidan maŋŋá davás bissovaččat ja joatkkán bearraša eallinvuogi.	Talle toohim miärádâs, et oopâi maŋa ááigum maccâđ tavas pisovávt já juátkiđ mii perruu eellimvyevi.
Oassin dán mearrádusa lea leamaš maid stuđerenbáikki ja ámmáha válljen.	Uássin taam miärádâs lii lamaš meid oppâsaje já áámmátváljim.
Árbevirolaš ealáhusa bálddas lean maid vásihan dehálažžan gárvvásmuvvat oahpaheaddjin sámeguvlui ja bargat ná bealistan sámemánáid ja - nuoraid buorrin.	Ärbivuáválii iäláttâs paaldâst lam uáinám tehálâžžân valmâštuđ máttáátteijen sämikuávlun já adeliđ toin lain jieččân pargonaavcâid sämipárnái- já nuorâi pyerrin.
Erenomáš dehálaš lea ahte mánáin ja nuorain lea vejolašvuohta stuđeret ruovttuguovllusteaset ja oažžut oahpahusa iežaset eatnigillii.	Eromâš tehálâš lii, et párnáin já nuorâin lii máhđulâšvuotâ luuhâđ päikkikuávlust já uážžuđ máttááttâs jieijâs eenikielân.