index2.php_option=com_content_task=view_id=531_lang=davvi.html.xml

Árbevirolaš dieđu suodjaleapmi ovdána Ärbivuáválii tiäđu syeji ovdán Suoma sámedikki ovddasdeaddjit, ságajođiheaddji Klemet Näkkäläjärvi ja sámedikki stivrra lahttu Nilla Tapiola leaba duhtavaččat álbmogiidgaskasaš artihkal 8(j)-bargojoavkku čihččet čoahkkima bohtosiidda. ” Suomâ sämitige ovdâsteijeeh, saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi já sämitige stiivrâ jeessân Nilla Tapiola lává tuđâvááh aalmugijkoskâsii artikla 8(j)-pargojuávhu čiččâd čuákkim puáđusáid. Sámiide árbevirolaš dieđu suodjaleapmi, mii laktása luonddu máŋggahápmásašvuhtii ja álbmogiidgaskasaš árbevirolaš dihtui laktáseaddji mearrádusdahkan lea duođaidge dehalaš. “ Sämmiláid luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu suojâlem já aalmugijkoskâsii ärbivuáválii tiätun lohtâseijee miärádâstoohâm lii tuođâi tehálâš. Čoahkkima vuođul lea čielggas, ahte nu Suopma, go buot riikkatge, galget beavttálmahttit árbevirolaš dieđu suodjaleami ja álbmogiidgaskasaš geatnegasvuođaid čađaheami, ” ságajođiheaddji Klemet Näkkäläjärvi muitalii. Čuákkim vuáđuld lii čielgâs, et nuuvt Suomâ, ko puo eres-uv enâmeh, kalgeh pehtilittiđ ärbivuáválii tiäđu suojâlem já aalmugijkoskâsij kenigâsvuođâi olášuttem, ” saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi muštâlij. Álbmogiidgaskasaš artihkal 8(j)-bargojoavku (Open-Ended Ad-Hoc Working Group on Article 8(j) and related provisions) válmmaštallá biodiversitehtašiehtadusa čuovvovaš oassebeallečoahkkima, mii dollojuvvo jagi 2012 Indias ja bargá evttohusaid oassebeallečoahkkima artihkkala 8(j):a mearrádussan. Aalmugijkoskâsâš artikla 8(j)-pargojuávkku (Open-Ended Ad-Hoc Working Group on Article 8(j) and related provisions) valmâštâl biodiversiteetsopâmuš puáttee uásipelisopâmuš, mii tuálloo ive 2012 Intiast já taha iävtuttâsâid uásipeličuákkim artikla 8(j) kyeskee miärádâssân. Šiehtadusa artihkal 8(j) suodjala eamiálbmogiid árbevirolaš dieđu, mii gullá luonddu máŋggahápmásašvuhtii. Sopâmuš artikla 8(j) suoijâl algâaalmugij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválâš tiäđu. Suoma sámedikki ovddasteaddjit válde oasi čoahkkimii Suoma stáhta delegašuvnnas. ” Suomâ sämitige ovdâsteijeeh uásálistáin čuákkimân Suomâ staatâ delegaatiost. Eurohpa Uniovnna oktasaš oaidnu sohppojuvvo oktasaš koordináhtačoahkkimiin. “ Euroop Union ohtsâš uáivil suáppoo ohtsijn koordinaatiočuákkimijn. Lean hui duđavaš dasa, ahte Suoma sámedikkis lea duođalaš váikkuhanvejolašvuohta EU:a evttohusaide ja EU maid doalvvui evttohusaideamet ovddos ” Nilla Tapiola muitalii. Lam uáli tuđâvâš toos, et Suomâ sämitiggeest lâi rievtis vaikuttemmáhđulâšvuotâ EU iävtuttâssáid já EU meid tuálvui mii iävtuttâsâid ovdâskulij ”, muštâlij Nilla Tapiola. Čoahkkimii oassálaste sápmelaččat maid Norggas ja Ruoŧas. Čuákkimân uásálistii sämmiliih meid Taažâst já Ruotâst. Suoma sámedikki ovddasteaddjit leat ságastallan Norgga ja Ruoŧa sámedikki ovddasteaddjiiguin sámiide dehalaš áššiid ovddideamis čoahkkinmearrádusaide. ” Suomâ sämitige ovdâsteijeeh lává savâstâllâm Taažâ já Ruotâ sämitige ovdâsteijeiguin sämmiláid tehálij aašij oovdedmist čuákkimmiärádâssáid. Lea dehalaš, ahte álbmogiidgaskasaš čoahkkimiin iešguđetge riikka sámiide gávdno áigi oktasašdeaivvademiide ja – guorahallamiidda. “ Lii tehálâš, et aalmugijkoskâsijn čuákkimijn jieškote-uv enâmij sämmiláid kávnoo äigi ohtsâšpalaveráid já – suogârdâlmáid. Sámiid álbmotválljen orgánaid dáfus lea dehalaš leat fárus mearrádusdahkama váibmosis, muđui mii manahat váikkuhanvejolašvuođa ”, Näkkäläjärvi ja Tapiola deattuheaba. Sämmilij ovdâstâslâš orgaanâi tááhust lii tehálâš leđe mieldi miärádâstoohâm kuávdážist, mudoi mij monâttep vaikuttemmáhđulâšvuođâ ”, tiäduttává Näkkäläjärvi já Tapiola. Suoma delegašuvdna artihkal 8(j)-bargojoavkku čoahkkimis: Klemetti Näkkäläjärvi, birasráđđeolmmoš Aulikki Alanen ja Nilla Tapiola Suomâ delegaatio artikla 8(j)-pargojuávhu čuákkimist: Klemetti Näkkäläjärvi, pirâsneuvos Aulikki Alanen já Nilla Tapiola Čoahkkimis ovddiduvvui ođđa artihkkala 8(j) čađaheapmi máŋggajahkásaš bargoprográmman. Čuákkimist tohhui iävtuttâs uđđâ artikla 8(j) olášuttem maaŋgâihásâžžân pargo-ohjelmân. Máŋggajahkásaš bargoprográmma stivre biodiversitehtašiehtadusa čállingotti ja šiehtadusoassebeliid doaimma. Maaŋgâihásâš pargo-ohjelm stivree biodiversiteetsopâmuš čäällimkode já sopâmušuásipeelij tooimâ. Čoahkkimis válmmaštallojuvvui strategiija biodiversitehtašiehtadusa artihkkala 10(c) ovttastahttima várás artihkal 8(j)-bargojoavkku bargui. Čuákkimist valmâštâllui strategia biodiversiteetsopâmuš artikla 10(c) lahtemân artikla 8(j)-pargojuávhu paargon. Artihkal 10(c) suodjala dábálaš luonddugeavaheami, mii bargo kultuvrralaš vieruid mielde bistevaš láhkai. Artikla 10(c) suoijâl táválii luándukevttim, maid hárjutteh kulttuurlâš vuovij miäldásávt pištee vuovvijn. Čoahkkin evttoha, ahte artihkkala 10(c) čađaheami várás čállojuvvojit rávvagat ja ahte álbmotlaš biodiversitehtastrategiijat dáhkidit suvdilis dábálaš luonddugeavaheami. Čáukkim iävtut, et artikla 10(c) olášutmân ráhtojeh ravvuuh já et aalmugliih biodversiteetstrategiah tuárjuh pištee táválii luándukevttim. Buot doaimmaid artihkkala 8(j) čađaheami várás galgá válmmaštallat ja ollašuhttit ovttasbarggus eamiálbmogiiguin. ” Puoh tooimâid artikla 8(j) olášutmân kalga valmâštâllâđ já olášuttiđ oovtâstpargoost algâaalmugijguin. Dábálaš luonddugeavaheami suodjaleapmi lea dehalaš maid árbevirolaš dieđu suodjaleami dihte. “ Táválii luándukevttim suojâlem lii tehálâš meid ärbivuáválii tiäđu suoijâlmân. Suomas artihkkala 10(c) suodjalan luonddugeavaheapmi lea sámiid árbevirolaš ealáhusaid suvdilis luonddugeavaheapmi. Suomâst artikla 10(c) suojâlem luándukevttim lii sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi pištee luándukevttim. Suomas artihkkala 10(c) čađaheapmi lea báhcán fuomášumi haga ja mii boahtit evttohit, ahte Suoma biodiversitehtastrategiijas, mii ođasmahttojuvvo, gieđahallojuvvo sámiid suvdilis luonddugeavaheami dáhkideapmi ”, Näkkäläjärvi muitala. Suomâst artikla 10(c) olášuttem lii pááccám huámmášhánnáá já mij šoddâp iävtuttiđ, et uđâsmittum Suomâ biodiversiteetstrategiast kieđâvuššoo sämmilij pištee luándukevttim turvim ”, Näkkäläjärvi muštâl. Bargojoavku gieđahalai maid ođđa árbevirolaš dieđu dili mihtideaddji indikáhtoriid sisdoalu ja ávžžuhii stáhtaid váldit indikáhtoriid jođánit atnui. Pargojuávkku kieđâvušâi meid uđđâ ärbivuáválii tiäđu tile kovvejeijee indikaattorij siskáldâs já avžuuttij staatâid väldiđ indikaattorijd jotelávt kiävtun. Indikáhtorat leat dohkkehuvvon biodiversitehtašiehtadusa oassebeallečoahkkimis (CO10) diibmá. Indikaattoreh láá tuhhiittum biodiversiteetsopâmuš uásipeličuákkimist (CO10) moonnâm ive. Goalmmát, COP9- čoahkkimis dohkkehuvvon indikáhtor gielalaš máŋggabealatvuođas lea juo anus. Kuálmád, COP9- čuákkimist tuhhiittum indikaattor kielâlii maaŋgânálásâšvuođâst lii jo kiävtust. Indikáhtorat gieđahallet eamiálbmogiid árbevirolaš orrun- ja návddašanguovlluid eanageavaheami ja hálddašeami dili sihke árbevirolaš ealáhusaid saji. ” Indikaattoreh kieđâvušeh algâaalmugij ärbivuáválij aassâm- já navdâšemkuávlui eennâmkevttim já haldâšem tile sehe ärbivuáválij iäláttâsâi sajattuv. Ođđa indikáhtorat leat dehalaččat, vai mii sáhttit čielggadit árbevirolaš dieđu ja dábálaš luonddugeavaheami dili.. “ Uđđâ indikaattoreh láá teháliih, vâi pyehtip čielgiđ ärbivuáválii tiäđu já táválii luándukevttim tile. Sámiid luonddu máŋggabealatvuhtii laktáseaddji árbevirolaš diehtu lea čatnagasas sámegillii ja árbevirolaš ealáhusaide. Sämmilij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválâš tiätu lii čonâsâm sämikielân já ärbivuáváláid iäláttâssáid. Suomas ii leat goit áiggi dási diehtu sámiid árbevirolaš ealáhusaid sajádagas dahje oppa ealáhusaiguin bargiid mearisge. Suomâst ij kuittâg lah ääigitásásâš tiätu sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi sajattuvâst tâi ubâ iäláttâs hárjutteijei meereest. Suoma sámediggi lea ohcan ruhtadeami sámeealáhusaid dili čielggadeami várás Suomas. Suomâ sämitigge lii uuccâm ruttâdem sämmilâšiäláttâsâi tile čielgiimân Suomâst. Čielggadus lea hohpolaš, vai Suopma sáhttá váldit atnui indikáhtoriid ja čađahit álbmogiidgaskasaš geatnegasvuođaidis. Čielgiittâs lii huápulâš, vâi Suomâ puáhtá väldiđ kiävtun indikaattorijd já olášuttiđ aalmugijkoskâsijd kenigâsvuođâidis. Sávan, ahte stáhta juolluda jođánit ruhtadeami čielggadusa ráhkadeami várás ” Nilla Tapiola ávžžuha. Tuáivum, et staatâ mieđeet jotelávt ruttâdem čielgiittâs rähtimân ” Nilla Tapiola kiäsá. Suomas artihkkala 8(j):a čađaheami válmmaštallan áššedovdibargojoavku lea guođđán iežas raportta birasministeriijai 7.6.2011. ” Montreal čoahkkimis bođii čielggasin, ahte Suopma lea bálggesčuolli artihkal 8(j) oppalaš čađaheami válmmastallamis. Suomâst artikla 8(j) olášuttem valmâštâllâm äššitobdeepargojuávkku lii luovâttâm raportis pirâsministeriön 7.6.2011. “ Montreal čuákkimist čielgâi, et Suomâ lii oovdâstjottee artikla 8(j) olesváldálii olášuttemn valmâštâlmist. Katainen stáhtaráđđehusa ráđđehusprográmma lea čatnašuvvan suodjalit árbevirolaš dieđu. Katais haldâttâs haldâttâsohjelmâst láá čonâsâm suojâliđ ärbivuáválii tiäđu. Akwé:Kona rávvagiid leat heivehallan dušše Suomas bárrásiin johttáhuvvon Bátneduottara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis. Akwé:Kon ravvuuh láá heiviittum Suomâst tuše Pänituoddâr meccikuávlu hoittám- já kevttimvuávám rähtimist, mii lii tääl joođoost. Áššedovdibargojoavkku doaibmabidjoevttohusaid Suoma stáhtii galgá aŋkke ollašuhttit ja doaibmabidju galgá álgit beaktilit Suoma stáhta ja sámedikki ovttasbargun. ” Äššitobdeepargojuávhu olášuttemiävtuttâsah Suomâ staatân kalga kuittâg olášuttiđ já olášuttem kalga älgiđ pehtilávt Suomâ staatâ já sämitige oovtâstpargoin. ” , gáibida ságajođiheaddji Näkkäläjärvi, guhte lea doaibman maid álbmotlaš 8(j)- áššedovdibargojoavkku ságajođiheaddjin. , váátá saavâjođetteijee Näkkäläjärvi, kote lii toimâm meid aalmuglâš 8(j)- äššitobdeepargojuávhu saavâjođetteijen. Lassidieđut: Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi Sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi Lassidieđut čoahkkimis ja dan mearrádusain (eŋgelasgillii): Lisätiätu čuákkimist já ton miärádâsâin (eŋgâlâskielân): Suoma artihkal 8(j)-siiddut: www.ymparisto.fi/lumonet/8j Suomâ artikla 8(j)-siijđoh Sámedikki álgga sámeealáhusaid dili čilgejeaddji čielggadusa ráhkadeamis (suomagillii) Sämitige aalgâ sämmilâšiäláttâsâi tile čielgejeijee čielgiittâs rähtimist (suomâkielân)