index2.php_option=com_content_task=view_id=540_lang=davvi.html.xml

Sámi gielladahku - bálkkašupmi joavkobearašbeaiveruoktu Miessái Säämi kielâtaho - palhâšume juávkkupeerâpeivikiäčču Miessin Sámi gielladahku-bálkkašupmi juhkkojuvvo nuppi geardde ja Sámedikki sámi giellaráđđi lea mieđihan sámi gielladahku – bálkkašumi Eanodaga suohkana joavkobearašbeaiveruoktu Miessái. Säämi kielâtaho-palhâšume juáhhoo nube keerdi já Sämitige säämi kielârääđi lii mieđettâm säämi kielâtaho-palhâšume Iänuduv kieldâ juávkkupeerâpeivikiäčču Miessin*. Sámi gielladahku - bálkkašumiin addojuvvo dovddastus sámegielat bálvalusaid ja sámegiela sajádaga ovddideami buorrin dahkkon ánssolaš barggus Suomas. Säämi kielâtaho-palhâšuumijn adeluvvoo tubdâstâs sämikielâlij palvâlusâi já sämikielâi sajattuv oovdedem pyerrin porgum ansulâš pargoost Suomâst. Sámi gielladahku – bálkkašupmi lea duodji ja diploma. Säämi kielâtaho-palhâšume lii säämi tyeji já diploom. - Joavkobearašbeaiveruoktu Miessi lea ovdamearka das, mo vátna resurssain ja guhkesáigásaš bargguin sáhttá ollašuhttit dehálaš ja mearkkašahtti lávkkiid ovddidit sámegiela, lohká sámi giellaráđi ságadoalli Erkki Lumisalmi. Kooveest: Maarit Magga, Petra Biret Magga-Vars, Risten Elle Gaup-Juuso, Saara Näkkäläjärvi, Erkki Lumisalmi Sámegiela seailun boahttevaš sohkabuolvvaide lea sámi kultuvrra eallineaktu. – Juávkkupeerâpeivikiäčču Miessi lii ovdâmerkkâ tast, maht uccâ resurssijguin já meritiätulâš pargoin puáhtá uážžuđ ááigán merhâšittee tavvoid sämikielâi oovdedmân, iätá säämi kielârääđi saavâjođetteijee Erkki Lumisalmi. Giella lea kultuvrra deháleamos oassi: dat lea sámi kultuvrra váibmu. Sämikulttuur eellimiähtu lii sämikielâi siäilum puáttee suhâpuolváid já kielâ lii sämikulttuur tehálumoš já kuávdášlumos uási, tot lii sämikulttuur vááimus. Mánáiguin barggadettiin lea earenoamáš dehálaš geavahit sámegiela systemáhtalaččat, beroškeahttá gievra váldogielas. – Dán beaiveruovttu bargit leat lihkostuvvan bures ja ovdamearkan midjiide buohkaide, giitala Lumisalmi. Párnáiguin porgâdijn lii uáli tehálâš kevttiđ systemaatlávt sämikielâ váldukielâ noonâ sajaduvâst peerusthánnáá – Miessi pargeeh láá luhostum taam pargoost ovdâmerhâlávt, kijttâl Lumisalmi. Bálkkašupmi lea Matleena Fofonoff duodji Palhâšume lii Matleena Fofonoff tyeji Sámi gielladahku – bálkkašupmi lea duodji, man duojára lea válljen Sámi Duodji rs.. Säämi kielâtaho-palhâšume lii säämi tyeji, mon tuáijojeijee lii valjim Sámi Duodji ry.. Bálkkašupmi lea veaddeduodji: veaddelihtti (nuortalašgillii vuäŠddčuŠǩǩ), leaibelihtti (nuortalašgillii leiŠbbtiskk) ja sohkarlihtti (nuortalašgillii säähharneŠcc) ja dáid lea duddjon duojár, Matleena Fofonoff Njižžejávrris, Anáris. Palhâšume lii veedâtyeji: veedâkoori (nuorttâsämikielân vuäŠddčuŠǩǩ), leibilitte (nuorttâsämikielân leiŠbbtiskk) já sukkârlitte (nuorttâsämikielân säähharneŠcc), já toi rähtee lii tuáijár Matleena Fofonoff Njižžjäävrist, Anarist. Govas: Sámi gielladahku – bálkkašupmi 2011. Kooveest: Säämi kielâtahopalhâšume 2011. Bálkkašumi duddjon duojár Matleena Fofonoff Tuoijum tuáijár Matleena Fofonoff. Sámedikki vuođustusat Sämitige vuáđustâsah Joavkobearašbeaiveruoktu Miessi lea doaibman Eanodagas 10 jagi ja dan áiggis Miessi lea dikšon sullii 40 máná. Juávkkupeivikiäčču Miessi lii toimâm Iänuduvâst 10 ihheed já ton ääigi Miessi lii tipšom ivijmield aldasáid 40 sämipárnážid. Eanodaga suohkan gullá sámiid ruovttuguvlui ja suohkana sámegielat álbmot lea unnitlogus. Iänuduv kieldâ kulá sämikuávlun já kieldâ sämikielâlâš aalmug lii tobbeen uccâ ucceeblohhoon. Sámedikki mielas árbediehtu lea buot nannoseamos dalle, go dat lea rivttes giella- ja kulturbirrasis. Sämitige mielâst säämi ärbitiätu lii nanosumos muddoost talle, ko tot lii rievtis kulttuurlâš já kielâlâš pirrâsist. Máŋggabealat ja geabbilis sámegiela ja – kultuvrra máhtuin leat ollašuhttojuvvon buot sámemánáid gielalaš vuoigatvuođat. Sämikielâ já - kulttuur maaŋgâpiälásáin já njyebžilis mättimáin láá olášittum puohâi sämipárnái kielâliih vuoigâdvuođah. Sámegielaid boahttevuođa nannema dihte lea dehálaš ahte sámemánát ožžot sámegielat beaivedivššu ja dat vuođđuduvvá sámeárvvuide. Sämikielâ puátteevuođâ turviimân lii tehálâš, et sämipárnááh uážžuh sämikielâlâš peivitipšo, mii vuáđuduvá sämikulttuur árvoid. Miessi bearašbeaivedivššus dikšogiella lea sámegiella ja bargiid eatnigiella lea sámegiella. Miessi tipšokiellân lii sämikielâ já tipšopargei eenikielâ lii sämikielâ. Sámediggi sávvá, ahte bálkkašupmi movttiidahttá Eanodaga suohkana buoridit ja ovddidit sámegiela sajádaga suohkana iešguđege suorggis, ja maiddái eará virgeoapmahaččaid buoridit sámegielat fálaldagaid. Sämitigge tuáivu, et palhâšume movtijdit Iänuduv kieldâ pyerediđ sämikielâ sajattuv ovdedem kieldâ puohâin uásisuorgijn já meid eres virgeomâháid pyerediđ sämikielâlijd palvâlusâid.