index2.php_option=com_content_task=view_id=561_lang=davvi.html.xml

Klemetti Näkkäläjärvi joatká Sámedikki ságajođiheaddjin	Klemetti Näkkäläjärvi juátká Sämitige saavâjođetteijen
Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi, joatká sámedikki ságajođiheaddjin aiddo álgán válgabaji.	Juvá Leemit, Klemetti Näkkäläjärvi, juátká sämitige saavâjođetteijen eidu álgám vaaljâpaje ääigi.
Válgabadji joatkkašuvvá jagi 2015 loahpa rádjái.	Vaaljâpaje juátkoo ive 2015 loopâ räi.
Näkkäläjärvi válljejuvvui ságajođiheaddjin jienaiguin 12-9.	Näkkäläjärvi väljejui saavâjođetteijen jienâiguin 12-9 Sämitige vuossâmuš tievâsčuákkimist Anarist säämi kulttuurkuávdáš Sajosist 15.2.
Vuosteevttohassan lei nuortalaš Tiina Sanila-Aikio.	Vyesti-iävtukkâssân lâi nuorttâsämmilâš Tiina Sanila-Aikio.
Sámedikki boarráseamos lahttu, nuortalaš Tauno Haltta rabai sámedikki válgabaji vuosttaš dievasčoahkkima.	Sämitige puárásumos jeessân, nuorttâsämmilâš Tauno Haltta lehâstij sämitige vaaljâpaje vuossâmuu tievâsčuákkim.
Son deattuhii rahpanságastis earenoamážit sámenuoraid váikkuhanvejolašvuođaid Suoma sámedikki vuogádagas.	Sun tiäduttij lekkâmsavâstis eromâšávt säminuorâi vaikuttemmáhđulâšvuođâid Suomâ sämitiggeest.
- Nuoraidráđi vuođđudeapmi sámediggái buvttii midjiide stuorra ovddasvástádusa, gávnnahii Haltta.	– Nuorâirääđi vuáđudem sämitiigán puovtij mijjân stuorrâ ovdâsvástádâs, páhudij Haltta.
Son muitalii vuordit sámedikki boahttevaš doaimmain earenoamážit oktavuođa doallama sámiid árgabeaivái ja aktiivvalaš barggu áitatvulos sámi kultuvrra, sámegielaid ja sámiid kulturiešráđđema nannema ovdii.	Sun eeđâi, et vuárdá sämitige puáttee tooimâst eromâšávt ohtâvuođâ sämmilij aargân já aktiivlâš tooimâ áštuuvuálásii sämikulttuur, sämikielâ já sämmilij kulttuurjiešhaldâšem naanoodmân.
- Stuorámus hástalus dán válgabaji áigge lea álbmogiidgaskasaš bargoorganisašuvdna ILO álgoálbmotsoahpámuša 169 ratifiseren, mii lea mielde maiddái Katainen ráđđehusa prográmmas, gávnnahii Haltta.	– Stuárráámus háástus taan vaaljâpaajeest lii aalmugijkoskâsii pargo-ornijdume ILO algâaalmugsopâmuš 169 ratifisistem, mii kulá meid Katais haldâttâs ohjelmân, páhudij Haltta.
Govain sámedikki ságajođiheaddjin válgabadjái 2012-2015 válljejuvvon Juvvá Lemet ja ságadoalligilvvus nubbin báhcán Tiina Sanila-Aikio.	Klemetti Näkkäläjärvi, Juvá Leemit já Tiina Sanila-Aikio.
Ságajođiheaddjin ođđa válgabadjái válljejuvvon Klemetti Näkkäläjärvi deattuhii giittosságastis, ahte sámediggi galgá guldalit barggustis sámiálbmoga jiena.	Saavâjođetteijen uđđâ vaaljâpajan väljejum Klemetti Näkkäläjärvi tiäduttij kijttosavâstis sämiaalmug kuullâm sämitige pargoost.
- Atnit árvvus rabasvuođa ja nuppiideamet.	– Anneep áárvust ávusvuođâ já kuoimijdân.
Ovttamielalašvuođa gávdnan earenoamážit stuorámus politihkalaš áššiin lea dehálaš, gávnnahii Näkkäläjärvi.	Oovtmielâlâšvuođâ kavnâm eromâšávt stuárráámusâin poolitlâš koččâmâšâin lii tehálâš, páhudij Näkkäläjärvi.
Son maid deattuhii sámi nuoraidráđi mearkkašumi ja áidnalunddotvuođa sámedikki barggus.	Sun tiäduttij meid säämi nuorâirääđi merhâšume já áinoošlajâsâšvuođâ sämitige pargoost.
- Mii galgat leahkit ovdamearkkat ovttasbarggus ja nuppiideamet gudnejahttimis nuoraide.	– Mij kolgâp meid adeliđ nuoráid ovdâmeerhâ oovtâstpargoost já kuoimijdân kunnijâtmist.
- Kriitalaš ságastallan lea maid dehálaš, nugo maiddái iešguđetlágán miellaguottuid ovdanbuktin ja dohkkeheapmi.	– Kriittisâš savâstâllâm lii še tehálâš, siämmáá ko maaŋgâlágánij uáivilij oovdânpyehtim já tuhhiittem.
Näkkäläjärvi deattuhii maid árbevirolaš dieđu, árbevirolaš ealáhusaid ja ráđđádallanmuttus leahkki davviriikkalaš sámesoahpámuša mearkkašumi.	Näkkäläjärvi tiäduttij meid ärbivuáválii tiäđu, ärbivuáválij iäláttâsâi já tave-eennâmlâš sämisopâmuš merhâšume, mii lii ráđádâllâmmuddoost.
Soahpámušráđđádallamat joatkkašuvvet vel dán válgaáigodaga.	Sopâmušráđádâlmeh juátkojeh vala álgám vaaljâpaje ääigi.
Näkkäläjärvi almmuhii giittosságastis, ahte ii áiggo šat gilvalit sámedikki ságajođiheaddji báikkis boahtte válgabajis.	Näkkäläjärvi almottij kijttosavâstis, et ij ááigu viggâđ sämitige saavâjođetteijen innig puáttee vaaljâpaajeest.
- Iskkan dán válgabaji áigge ovddidit sámeáššiid nu bures go vejolaš ja dan maŋŋá guođđit ságadoalli barggu nuorabuidda.	– Viigâm taan vaaljâpaajeest ovdediđ sämiaašijd nuuvt pyereest ko máhđulâš, mon maŋa kuáđám pargo nuorâbáid.
Stuorámus dán válgabadjái ásahuvvon ulbmiliin mis lea álbmogiidgaskasaš bargoorganisašuvdna ILO álgoálbmotsoahpámuša ratifiseren ja dasa laktáseaddji dárbbašlaš láhkarievdademiid áigái oažžun, dajai Näkkäläjärvi.	Stuárráámus taan vaaljâpajan asâttum uulmijn lii aalmugijkoskâsii pargo-ornijdume ILO algâaalmugsopâmuš ratifisistem já tárbulij lahânumástusâi finnám ááigán, páhudij Näkkäläjärvi.
- Doaivvun, ahte mii sámedikki bealis bastit ovdanbuktit iežamet oainnuid dáin áššiin nu čielgasit ja vuđolaččat, ahte Suopma viimmat ratifisere soahpámuša.	– Tuáivu mield mij sämitiggeest pastep oovdânpyehtiđ jieččân uáinu täin aašijn nuuvt čielgâsávt já agâstâllum häämist, et Suomâ viijmâg ratifisist sopâmuš.
Ságadoalligilvvus nubbin báhcán Tiina Sanila-Aikio sávvá, ahte ovddit válgabadjái mihtilmas guovtti jovkui juohkášuvvan ii boađášii váivvidit dál álggahuvvon válgabaji barggu.	Saavâjođetteijeekištoost nubben pááccám Tiina Sanila-Aikio tuáivu, et ovdebáá vaaljâpajan tijpâlâš kuovdin juáhásem ij väividiččii tääl álgám vaaljâpaje pargo.
- Duođaid sávan, ahte ovttasbargovuoigŋa sámedikkis nanosmuvvá dál, gávnnaha Sanila-Aikio.	– Tuáivum tuođâi, et oovtâstpargovuoiŋâ sämitiggeest nanosmuvá, pááhud Sanila-Aikio.