index2.php_option=com_content_task=view_id=586_lang=davvi.html.xml

Marja Helandera ja Outi Pieski Sajosii dahkan dáiddabarggut almmustahttojit kultureahkedis 3.4.	Marja Helander já Outi Pieski Sajosân rähtim taaidâtyejeh almostittojeh kulttuurehidist 3.4.
Sámedáiddáriid Marja Helandera ja Outi Pieski Sajosii dahkan dáiddabarggut almmustahttojit maŋŋebáreahket 3.4. dmu 20 álgi sámi kultuvrra eahkedis.	Marja Helander já Outi Pieski Sajosân rähtim taaidâtyejeh almostittojeh já oovdânpuáhtojeh majebargeehid 3.4. tme 20 älgee säämi kulttuurehidist.
Dáiddabargguid birra muitala stáhta dáiddabargodoaibmagotti várreságadoalli Veli Granö.	Taaidâtuojijd oovdânpuáhtá staatâ taaidâtyejitoimâkode värisaavâjođetteijee Veli Granö.
Outi Pieski ja Marja Helander leaba mielde dilálašvuođas.	Outi Pieski já Marja Helander lává mieldi tilálâšvuođâst.
Pieski duojit leat ásahuvvon Sajosa parlameantasále Soljui ja Helandera duojit fas Sajosa sámegirjerádjui ja váldouvssa bajábeallái.	Pieski tyejeh láá stellejum Sajos parlamentsali Sooljon já Helander tyejeh Sajos sämikirjeráájun já váldu-uuvsâ paajaabel.
Outi Pieski seaidnerelief lea ásahuvvon parlameantasále Soljui.	Outi Pieski seinireliefi lii stellejum parlamentsali Sooljon.
Dát duodji sisttisdoallá máŋggaid gollejuvvon ja vilgesgollejuvvon stálletallearkkaid, mat ovttas hábmejit máŋggadását šealgu rávnnji sále seaidnái ja sárdnestullui.	Tyeji čokkân maaŋgâin kolledum já vielgiskolledum stälitaldrikijn, moh hämmejeh maaŋgâtásásii suonjârdeijee virde sali siäinán já sárnumstovlin.
Oktan duoji visuálalaš vuođđun lea nissona sámegávttis geavahuvvon solju.	Ohtân tyeje visuaallâš vuolgâsaijeen lii nissoon sämimáccuhist kevttum soljo.
Duoji oasit leat hámiset dáfus dego tallearkkat, goaikkanasat fas mat dain heaŋgájit leat dego basttet.	Tyeje uásih láá häämis peeleest še taldrikeh já tain sorjájeijee pastemeh láá kuáškánjâsah.
Keramihkalaš basttiid hápmegiella boahtá árbevirolaš sámi čoarvebasttes. ”	Keraamisij pastemij hämikielâ puátá ärbivuáválâš säämi čuárvipastemist. ”
Duddjodettiinan dán lean guorahallan sohkabuolvvaid rávnnji áiggis sihke oktiigullevašvuođa, mas rávdnji biepmada juohkeovtta mis ”, muitala duojár.	Tyeje tuoijuudijn lam suogârdâllâm suhâpuolvâi virde ääigist sehe oohtânkulluuvâšvuođâ, mast virde piämmá mii juáhháá ”, muštâl taaidâr.
Marja Helandera guovtteoasat duodji lea ásahuvvon Sajosa sámegirjerádjui.	Marja Helander kyevtiuásásâš tyeji lii stellejum Sajos sämikirjeráájun.
Duoji vuosttas oassi čohkiida 30 čuovgagovas, mat govvidit otnábeaivvi sápmelaččaid ja mat leat váldon iešguđet guovlluin Suoma.	Tyeje Vuossâmuš uási čokkân 30:st onnáápeeivi sämmilijd kovvejeijee čuovâkooveest, moh láá kovvejum jieškote-uv kuávlust Suomâ.
Olbmot leat juogaduvvon duojis ássanbáikki, ahkejoavkku ja eatnigiela mielde.	Ulmuuh láá juohum tyejeest aassâmsaje, ahejuávhu já eenikielâ mield..
Duoji nubbi oassi lea stuorra čuovgagovva, mas duottareatnamiid ala leat govviduvvon šaddočoakkáldaga šattut. ”	Tyeje nubbe uási lii stuorrâ čuovâkove, mast tijme-enâduv oolâ láá kovvejum herbaario šadoh. ”
Dat ráhkadit ornamentalaš olggoža dan láhkai ahte faŋuhit almmi guvlui, luomusmuvvamiin meroštallama ja luohkáide juohkima ráddjehusain ”, nugo dáiddár ieš muitala duojis birra.	Toh hämmejeh ornamentlágán ase mii oŋâttuš oolmij kuávlun, luovvânmáin miäruštâllâm já luokittâllâm čulhoost ”, tegu taaidâr jieš valdâl tyejees.
Helandera goalmmát duodji ŠDuoddarisŠ lea ásahuvvon Sajosa váldouvssa bajábeallái lása ovdii ja dat govvida biekka spihččen ovttaskas lagežiid.	Helander kuálmád tyeji ŠTuoddâristŠ lii stellejum Sajos váldu-uuvsâ paajaapiäláá laasâ oovdân já tot kovvee piegâ sáimám ohtuunis laajišsuávváid.
Dáiddár Marja Helandera dáiddabargguid gieđahalli preassadieđáhus dás.	Taaidâr Marja Helander tuojijd kieđâvuššee lostâmediatiäđáttâs täst.
Dáiddár Outi Pieski dáiddabargguid gieđahalli preassadieđáhus dás.	Taaidâr Outi Pieski tuojijd kieđâvuššee lostâmediatiäđáttâs täst.