index2.php_option=com_content_task=view_id=607_lang=davvi.html.xml

City-sápmelaš Roavvenjárggas City-sämmilâš Ruávinjaargâst Lean riegádan 5.11.1990 Roavvenjárggas. Mun lam šoddâm 5.11.1990 Ruávinjaargâst. Lean riegádeami rájes ássán sámeguovllu olggobealde. Ton rääjist lam aassâm sämikuávlu ulguubeln. Min ruovttus leat goittotge álo hállán sámegiela ŠruoktogiellanŠ, nu ahte lean máhttán giela nu guhká go fal muittán. Mii pääihist láá kuittâg ovttuu sárnum ŠpäikkikiellânŠ tavesämikielâ, et lam máttám kielâ nuuvt kuhe ko peri muštám. Dasa lassin lean ožžon sámegiela oahpahusa vuođđoskuvllas. Lasseen lam finnim sämikielâ máttááttâs vuáđuškoovlâst. Muittán álo mo orui veahá ártet go iežan eadni oahpahii ja attii ruoktoleavssuid. Muštám ain ko tot lâi ucánjáhháá oomâs ko jieččân enni máttááttij já adelij päikkiliävsuid. Sápmelašvuohta mearkkaša munnje ollu. Munjin sämmilâšvuotâ meerjhâš ennuv. Geavahan gávtti milloseappot go čáhppes biktasa daningo gákti lea vuohkkasut, čáppasut ja mii lea dehálaš, dat muitala gos mu sohka boahtá ja mii mun lean. Kiävtám mááccuh mielâstubbooht ko čapis lädikáárvu, ko mááccuh lii vuohâsub, muččâdup já mii lii tehálâš, tot muštâl kost muu suuhâ puátá já mii mun lam. Lean maid atnán iežan eanet sápmelažžan go suopmelažžan. Lam meiddei annaam jieččân eenâb sämmilâžžân ko syemmilâžžân. Sápmelašvuohta leamaš álo hui nanus min bearraša árgabeaivvis vaiko sámásteapmi leamašge vejolaš dušše ruovttus, vilbeliiguin, oambeliiguin ja áhku luhtte. Sämmilâšvuotâ lii ovttuu lamaš uáli nanos mii perruu argâpeeivist veikkâ sämikielâ sárnum lâi máhđulâš tuše pääihist, uárbimpelijguin, viljâpelijguin já ááhu lunne. Iskkan beassat studeret Oului medisiinnalaš dieđagoddái daningo doaktára ámmát leamaš mu niehku badjedási rájes. Iiskâm peessâđ luuhâđ Oulu talhâstieđâlâš tieđâkoodán, ko tuáhtár áámmát lii lamaš muu peivinaaveer pajetääsi rääjist. Sávan maid, ahte sáhtášin boahttevuođas ovttastit sámegiela maiddái iežan bargui. Tuáivum meiddei, et puávtáččim puátteevuđâst ovtâstittiđ sämikielâ meid jieččân paargon. Lean ilus, ahte máhtán sámegiela ja sáhtán geavahit dan friija álo go lea miella. Lam iiloost, et máátám sämikielâ já puávtám kevttiđ tom rijjâ kuás peri halijdâm. Dáhtošin sirdit dán seammá dovddu ja friijavuođa maiddái boahttevaš buolvvaide, beroškeahttá das ássetgo sii sámeguovllus dahje dan olggobealde. Halijdiččim sirdeđ taam siämmáá tobdo já rijjâvuođâ meiddei puáttee puolváid, assiiba sij sämikuávlust tâi ton ulguubeln.