index2.php_option=com_content_task=view_id=626_lang=davvi.html.xml
Veikko Magga lea vuohččulaš badjealmmái, Vuohču guovllus eallán beakkán Nuorttabeale Keaisára, Boŋggu Iŋggá maŋisboahtti.
Veikko Magga lii vuáččulâš pajeolmooš, Vuáču kuávlust iällám pegâlmâs ” Itäpuolen Keisarinna ” ađai Ponku Iŋgá maajeeldpuáttee.
Veikko leat fas gohčodan Nuorttabeale Keaisárin.
Veiko oppeet láá kočodâm ” Itäpuolen Keisarin ”.
Veikko muitala badjedili cieggan sutnje varrii, nu ahte sutnje lei juo bártnážin čielggas ahte sus šaddá badjealmmái.
Veikko muštâl, et puásuipargoh lijjii sust voorâin, já et sunjin lâi jo uccâkaandâžin čielgâs, et sust šadda pajeolmooš.
Áhči ealu guođoheaddjin galggai gávdnot joatki eaige eará ámmáhat boahtán oba milliige.
Eeji čage kuáđutmân tarbâšij juátkee, iäge eres ámáttâh elâččâm ubâ mielâstkin.
Veikko váccii skuvllaid goittotge ovtta jagi Anáris sápmelaččaid kristtalaš álbmotskuvllas, gos hárjehalle čállit ja lohkat sámegiela.
Veikko juuđij škoovlâ kuittâg ive verd Anarist säämi ristâlâš nuorâskoovlâst, mast máttááttii čäälliđ já luuhâđ sämikielâ.
Veikko lohká fuobmán seammás ahte skuvla ii leat várás.
Veikko lâi siämmást páhudâm, et škovlâ ij lah suu saje.
Doppe livččii sáhttán joatkit oahpuid viidáseappot ja gárvvásmuvvat juoga ámmáhii jus livččii háliidan.
Haalijddijn tobbeen ličij puáhtám juátkiđ oopâid já valmâštuđ monnii ámáttân. Sun lâi kuittâg škoovlâst ive loopâ räi – ij tuostâm koskâldittiđgin tom.
Dan maŋŋá go son gearggai skuvllas jotkkii son boazobargguid, ja dan bálgá alde son lea leamašan gitta dáid beivviid rádjai.
Tobbeen pesâdijn sun poođij juátkiđ puásuipargoid, já siämmáá kiäinu alne lii pissoom onnáá peeivi räi.
Son ii leat goassige gáhtan ahte álggii badjealmmájin ja son rábmo badjealbmá ámmáha oktan máilmmi buoremus ámmáhin.
Miärádâsâs riemmâđ pajeolmožin sun ij lah kuássin kaattâm já sun rammust, et pajealmaa áámmát kulá pyeremussáid.
Veikko muitala ahte son oaččui iežas mearkka dalán go riegádii, nu mo vearrun lea leamašan.
Veikko muštâl, et sun finnij jieijâs vitá tállán šoddâmis maŋa, tegu vyehin lii lamaš.
Mearka bođii árbevieruid mielde sogas johtán sohkamearkkas.
Vittá poođij ärbivuáválâš vyevi mield suuvâst jottáám vittáást.
Veikko mearka bođii su áhči mearkkas mottiin rievdádusain.
Veiko vittá poođij suu eeji vitá ucánjáhháá rievdâdmáin.
Son ii muitte goas merkii vuosttamuš geardde, muhto lohká dan dáhpáhuvvan juo hui árrat.
Sun ij mušte, kuás vittádij vuossâmuu keerdi, mut muštâl, et tot tábáhtui jo uáli tooláá.
Mearkut son oahpai čuvodettiin mo earát merko ja áhči rávvagiid guldalettiin.
Vittádiđ sun oopâi čuávumáin, maht iäráseh vittádii já eeji ravvuiguin. ”
“ Barggadettiin oahppá. ”
Porgâmáin uáppá. ”
Veikko muitala ahte boazodoallu lea rievdan sakka maŋimuš logijagiid áigge ja máinnaša oktan stuorámus nuppástussan mohtorfievrruid boahtima.
Veikko muštâl, et puásuituálu lii vuáttám nubástusâid majemui ihelovoi ääigi já maainâš tain ohtân stuárráámussân moottorfiävrui puáttim.
Dat váikkuhedje sakka boazodollui ja dan hápmášuvvamii dálá hápmái.
Toh vaikuttii čuuvtij puásuituálun já ton ovdánmân tááláá háámán.
Mohtorgielkkát bohte atnui dálvit ja mohtorsihkkelat adnojuvvojedje ávkin bievlaeatnama áigge geasseealu čohkkemis ja čakčačohkkemis.
Moottorkiälháh šoddii kiävtun täälvi ááigán já moottoripyeráid kevttii kesičage ucâmân sehe čohčâčokkiimân.
Dan lassin son namuha oktan stuorámus nuppástussan Lappi bálgosis dan ahte olbmot heite guođoheames siiddaid mielde.
Lasseen sun maainâš sijdâkudij koskâsvuođâst tábáhtuvvee kuáđuttem meddâl pääccim ohtân stuárráámusâin nubástusâin Säämi palgâs kuávlust.
Dán áiggi Lappi bálgosa visot bohccot leat seamma guohtuneatnamiid alde earret ovtta siidda bohccuid.
Tááláá ääigi Säämi palgâs puoh poccuuh láá siämmáin kuátumijn eereeb oovdâ sijdâkode.
Veikko oaidná Lappi bálgosa boahttevuođa čuovgadin.
Veikko uáiná Säämi palgâs puátteevuođâ čuovâdin.
Son lohká guohtuneatnamiid leahkit buori ortnegis ja jeagil lea viehka buorre.
Sun iätá, et kuáttumenâmeh láá šiev oornigist já jäävviltile lii kohtulâš pyeri.
Dan lassin stuorámus oassi Lappi bálgosis lea Urho Kekkosa álbmotmeahci siste, mii gádju ja seastá mehciid vuovdečuollamiin.
Lasseen iänááš uási Säämi palgâsist lii Urho Kekkos aalmuglâšmeeci siste, mii lii mottoomlágán piäluštâs já vyevdih šeštâšuveh čuoppâmijn.
Son lohká boahttevuođa leahkit dange dáfus buorre, ahte go stuorát ahkeluohká heaitá boazodoaluin, de bálgosii báhcet unnit boazodoallit ja nuorat birgejit buorebut.
Sun iätá puátteevuođâ lemin ton-uv tááhust pyeri, et ko stuárráb ahepuolvâ vuálgá te palgâsân pääccih ucceeb puásuituálleeh já nuorah piergejeh talle pyerebeht.
Bálgosa hástalussan son oaidná guohtuneatnamiid ortnega.
Palgâs hástusin sun tuálá kuáttumenâmij oornigist toollâm.
Son oaivvilda ahte guohtuneatnamiiguin galgá leat dárkil ja váruhit vai boazolohku ii loktan bearehaga.
Sun tuumáá, et kuátumijguin kalga leđe tärkki, já kalga anneeđ huolâ, amas puásuiloho lasaniđ liijgás.
Borasspiret leat okta ášši man son atná áittan.
Piätutile lii ohtâ äšši, mon sun ana uhken. ”
“ Eandalii guovžžat ja gumppet leat ollu. ”
Eromâšávt kuobžah já kuumpih láá ennuv. ”
Son muittaša johtán olu meahcis Alakorva Joukoin.
Sun muuštâč, et juuđij Alakorva Joukoin ennuv meeccist.
Son bohkosa veháš go ovdal 5-6 albmá ledje fárus čohkkemin ja dán áiggi doppe lávejit leat 16 albmá.
Sun noskáttist ucánjáhháá, ko ovdil lijjii pusuičokkiimijn 5–6 almaa te tááláá ääigi tobbeen läävejeh leđe joba 16 almajid. ”
“ Dat leat okta mii lea rievdan.
Tot lii ohtâ äšši mii lii nubástum.
Iihan doppe dárbbaše nu galle leat.
Iähân toh tarbâšiččii leđe nuuvt ennuv.
Galhan dat čora boađášii gárdái unnitge veagain.
Uážuččij ton čage ááiđán ucebáin-uv almaijuávhoin.
Muhto ii dat goit daga maidige, galahan doppe oažžu leat mielde ja oahppat. ”
Mut ij tot kale häittidgin, tobbeenhân uážžu leđe já oppâđ. ”
Veikko mielas Lappi bálgosa boazodoallu ii dárbbaš dál stuorát nuppástusaid.
Veikko tuumáá, et tääl Säämi palgâs puásuituálu ij käibid tađe stuárráábijd nubástusâid.
Guohtuneatnamiid áidun manai bures ja jeagil lea beassan šaddat.
Kuáttumjuurrâmkuávlui áiđum luhostui pyereest já jäävvil lii peessâm šoddâđ. ”
“ Álo goittotge gávdno juoga maid sáhtášii buoridit ”, son árvala.
Miinii siemin ááššáš aainâs kávnoo, mon kolgâččij ovdediđ ”, sun arvâl.
Go veardida ovddeš ja dálá boazodoalu, de son muitala ahte siiddaid mielde guođoheapmi lei dan dáfus buoret, ahte iežas čorraga beasai buorebut hálddašit eaige borasspiret beassán goddit álkit.
Verdiddijn ovdii já tááláá puásuituálu sun muštâl, et sijdâkudij mield kuáđuttem lâi ton tááhust pyereeb, et jieijâs čage puovtij haldâšiđ tärhibeht iäge piäđuh peessâm älkkeht koddeđ poccuid.
Son lohká ahte dán áiggi siiddaid mielde guođoheapmi ii leat Lappi bálgosis vejolaš jeageldili dihtii.
Sun iätá, et tááláá ääigi sijdâkudij mield kuáđuttem ij kuittâg lah Säämi palgâs kuávlust máhđulâš eres lasseen jäävviltile keežild. ”
“ Ovdal ledje buorit jeageleatnamat.
Ovdil lijjii šiev jävilenâmeh.
Dalle manaimet ealus meastá juohke beaivvi ja bohccot ledje lojibut.
Talle ellii čaggeest masa jyehi peeivi já poccuuh lijjii lojebeh.
Suohpaniin sáhtii álkit njoarostit bohccuid gitta.
Suopânjáin ulâttij älkkeht njuárustiđ poccuid.
Sirddiimet bohccuid ain buhtes obbasii guohtut ”, Veikko muitala ja joatká: boazuhan lea hárjánan leat dihto guovllus, iige dat hálit oahpes guovllus gosage vuolgit.
Poccuid sirdii čuávuvâs sajan ubbâsân kuáivuđ ”, Veikko Muuštâč já juátká: ” Pusuihân lâi hárjánâm leđe tiätu kuávlust, ige tot tobbeen uápis kuávlust halijdâm vyelgiđ kuussân.
Čuoiggaimet goittotge ealu birra jus orui ahte muhtin boazu lei gárgideamen, dalle finaimet jorgaleamen čuoigga ruovttoluotta ellui.
Čage kuittâg ain čuoigii pirrâ, já jis oroi lemin nuuvt, et mottoom lii kárgáámin, te talle tom ellii čuoigâ jurgâlmin maasâd čaagan. ”
Dán áiggi lea meastá bággu dahkat juoidá boazodoalu lassin.
Onnáá peeivi puásuituálust porgâdijn lii riävtui pággu porgâđ maidnii eres pargoid puásuituálu lasseen.
Gielkkáid ja njealjejuvllagiid galgá leat álo muhtin gaskka molsumin ja dat lea divrras.
Kiälháid já pehheid kalga kooskâi lonottiđ já tot šadda tivrâsin.
Boazodoalu boađut eai reahkká dasa.
Puásuituálu ohtuunis iä keelijd toi tolâmân. ”
Veikko muittaša iežas vássán jagiid ja dohko gullevaš dáhpáhusaid.
Veikko muuštâč jieijâs moonnâm ivijdis já toid lohtâseijee tábáhtusâid.
Muittut leat ollu ja masá juohke geardde dáhpáhuvai juoidá earenoamáš.
Muštoh láá ennuv já masa jyehi tove heevij miinii eromâš.
Veikko muitá ovdalaš áiggiid sámegiela vel gullon juohke sajis, muhto dallege oalle hárve.
Veikko muštá, et tovláá ääigi sämikielâ kullui vala mestâ jyehi saajeest, mut talle-uv viehâ harvii.
Veikko muitala ahte sis lei ruovttugiellan suomagiella ja sámegiella.
Veikko muštâl, et sist lâi päikkikiellân suomâkielâ já sämikielâ.
Eadni humai davvisámegiela ja áhččige máhtii dan, muhto vástidii juogaman sivas álot suomagillii.
Enni sáárnui tavesämikielâ já eeči-uv maatij tom, mut västidij monnii suujâst ovttuu suomâkielân.
Veikko atná vehá unohassan ahte su sámegieldáidu lea hedjonan ja máŋggat sánit leat vajálduvvan go ii leat geavahan giela.
Ucánjáhháá šalligâšmáin Veikko muštâl jieijâs sämikielâ tááiđu hiäjusmum já maaŋgâi saanij vájáldum ko ij lah kiävttám kielâ.
Son goittotge lohká iežas ain birget sámegielain, muhto sátnerádju ii leat šat nu viiddis.
Sun kuittâg iätá, et piergee ain sämikieláin, mut sänivuárkká ij lah innig nuuvt viijđes.
Son doalaha iežas sámegieldáiddu guldalemiin sámi radio.
Sun paijeentuálá sämikielâ tááiđus kuldâlmáin säämi radio.
Son guldala radio earenoamážit sámegiela dihtii iige nuge ođđasiid dihtii.
Sun muštâl, et kuldâl radio eenâb-uv sämikielâ keežild ige nuuvtkin uđđâsij keežild.
Guldalettiin son muittaša giela ja millii badjánit jávkan sánit.
Kuldâldijn sun muuštâč kielâ já mielân mäccih lappum säänih.
Sámegielat tv-ođđasiid son čuovvu duollet dálle, muhto hejoša go ođđasat sáddejuvvojit nu maŋŋit Suomas.
Televisiost puáttee sämikielâlâš uđđâsijd sun čuávu koskâttuvâi, mutta šalligâš toi puáttim Suomâst iho.
Sámiid árbevieru nana luohteárbevierru báhcigođii eret Veikko áigge.
Juoigâmärbivyehi, mii sämmilâšärbivyevist lii lamaš nanos, päsiškuođij meddâl Veiko ääigi.
Ovdal luohti lei oassi árgabeaivvi ja measta juohke oktii biddjojuvvui iežas luohti.
Ovdil juoigâm kuulâi argâpiäiván já masa juáhážân pieijui jieijâs juáigus.
Sutnje ii šat biddjojuvvon iežas luohti, vaikko ovdamearkka dihtii su áhčis lei iežas luohti.
Sunjin ij lah innig pieijum jieijâs juáigus, veikkâ ovdâmerkkân suu eejist lâi jieijâs juáigus. ”
“ Ovdalaš áigge biddjojuvvui luohti rievtti mielde juohke oktii, muhto ii šat dán áiggi.
Riävtui tovle pieijui juáigus juáhážân, mut taan ääigi ij innig.
Dat luohtekultuvra dušše bázii eret. "
Tot juoigâmkulttuur tuše paasij meddâl. ”
Veikko muitala ahte bohccuid čohkkedettiin ii gullon luohti ollenge, muhto bigálusain dađege eanet.
Veikko muštâl, et čokkimpargoin juoigâm ij kuullâm ollágin, mut pygálusâin tađe-uv eenâb.
Bigálusaide bohte olbmot iešguđet bálgosiin ja eandaliige buot čeahpimus juoigit juige.
Pygálussáid pottii ulmuuh jieškote-uv palgâsijn, já eromâšávt puoh čepimusah jyeigeeh juoigii.
Veikko láve čuovvut maiddái sámepolitihka ja son lea čuvvon fas áigeguovdilis ILO 169-soahpamuša ovdáneami ja lohká ahte Norggas lea buorre dilli go soahpamuš lea doppe juo ratifiserejuvvon.
Veikkoost lii vyehin čuávvuđ še sämipolitiik já sun lii čuávvum oppeet äigikyevdilâžžân šoddâm ILO 169-sopâmuš ovdánem já iätá, et Taažâst lii šiev tile, ko tobbeen sopâmuš lii jo ratifisistum.
Son jurddašallá ahte Suomasge livččii juo dilli bargat mearrádusa danin go dat lea ádjánan juo nu guhká.
Sun tuumáá, et Suomâst-uv ličij jo äigi toohâđ miärádâs ko tot lii lamaš joođoost jo nuuvt kuhe.
Veikko smiehtada oatnelanbotta ja cealká iežas dearvvuođaid nuorra badjealbmáide: “ Gal olmmoš vehážiid mielde oahppá, ii das leat nu ollu rávvemuš.
Veikko smiättá puudâ já ciälkká tastoo jieijâs tiervuođâid nuorâ pajeulmuid: ” Kuuloold tom uáppá, ij tast lah ennuv ravvimnáál.
Meahcis go oahppá johtit ja diehtá johtingeainnuid.
Meeccist ko uáppá jotteeđ, já kiäinuid kogo poccuuh jođettuvvojeh.
Daid boares geainnuid gokko lea álki johtit.
Toh puáris kiäinuh, main lii älkkee jođettiđ.
Ii das mihkkige, buorre ja friija ámmát.
Ij tast mihheen, šiev já rijjâ áámmát.
Guokte seammálágan beaivvi it oainne. ”
Jieh kyehti siämmáálágán peeivi uáini. ”