index2.php_option=com_content_task=view_id=636_lang=davvi.html.xml

Eurohpa Ráđi olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddji ávžžuha Suoma buoridit sápmelaččaid vuoigatvuođaid	Euroop Rääđi olmoošvuoigâdvuođâváldálâš avžut Suomâ pyerediđ sämmilij vuoigâdvuođâid
Eurohpa ráđi olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddji Nils Muiznieks galledii Suomas 11-13.6.2012.	Euroop Rääđi olmoošvuoigâdvuođâváldálâš Nils Muiznieks kolliistâlâi Suomâst 11.–13.6.2012.
Olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddji lea addán odne galledeami vuođul dahkkon raportta oktan ávžžuhusaiguin Suoma stáhtii.	Olmoošvuoigâdvuođâváldálâš lii adelâm onne kolliistâllâm keežild ráhtám raportis Suomâ staatân avžuuttâsâidiskuin.
Áittardeaddji deaivvai galledeami áigge Suoma stáhta njunnosa, iešguđet ministeriijaid ovddasteaddjiid ja Suoma sámedikki ságadoalli, Lemet Näkkäläjärvi.	Váldálâš kuáhtái kolliistâllâm ääigi Suomâ staatâ njunnoos, jieškote-uv ministeriöi ovdâsteijeid já Suomâ sämitige saavâjođetteijee, Klemetti Näkkäläjärvi.
Áittardeaddji ávžžuha Suoma ratifiseret ILO 169-soahpamuša eamiálbmogiid vuoigatvuođain.	Váldálâš avžut Suomâ ratifisistiđ ILO 169-sopâmuš algâaalmugij vuoigâdvuođâin.
“ Olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddji raporta lea dehálaš mearka Supmii buoridit sámiid vuoigatvuođaid.	“ Olmoošvuoigâdvuođâváldálii raapoort lii tehálâš viestâ Suomân pyerediđ sämmilij vuoigâdvuođâid.
Mus lei illu deaivat olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddji ja ságastallat suinna rahpasit hui liekkus dilálašvuođas Suoma sámiid sajádagas ja sápmelaččaid sajádaga ja láhkaásaheami ovddidandárbbuin.	Must lâi ilo kuáhtáđ olmoošvuoigâdvuođâváldálii já savâstâllâđ suin ávusmieláin uáli liägus tilálâšvuođâst Suomâ sämmilij sajattuvâst já sämmilij sajattuv sehe lahâasâttâs ovdedemtáárbuin.
Áittardeaddji lea bures vudjon Suoma sámiid dillái ja son háliidii duođaid ovddidit sápmelaččaid sajádaga Suomas ”. ságadoalli Näkkäläjärvi muitalii.	Váldálâš lâi pyereest tietimin Suomâ sämmilij tiileest já sun halijdij rehelávt ovdediđ sämmilij sajattuv Suomâst ”, saavâjođetteijee Näkkäläjärvi muštâlij.
Eurohpá ráđi olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddji lea iehčanas Eurohpá Ráđi vuollásaš institušuvdna.	Euroop Rääđi olmoošvuoigâdvuođâváldálâš lii jiečânâs Euroop Rääđi vuálásâš instituutio.
Áittardeaddji bargun lea ovddidit diđolašvuođa ja olmmošvuoigatvuođaid gudnejahttima Eurohpá ráđi 47 lahttoriikkas.	Váldálii pargon lii ovdediđ tiäđulâšvuođâ já olmoošvuoigâdvuođâi kunnijâttem Euroop Rääđi 47 jeessânenâmist.
Áittardeaddji galleda Eurohpá ráđi lahttoriikkain čielggadan dihte riikka olmmošvuoigatvuođadili.	Váldálâš kolliistâl Euroop Rääđi jeessânenâmijn já čielgee staatâ olmoošvuoigâdvuođâtile.
Áittardeaddji addá galledeami birra raportta oktan ávžžuhusaiguin riikka olmmošvuoigatvuođadili buorideapmái.	Váldálâš addel kolliistâlmijnis raapoort avžuuttâsâidiskuin staatâ olmoošvuoigâdvuođâtile pyereedmân.
Áittardeaddji gieđahallá raporttastis Suoma sápmelaččaid guoskevaš láhkaásaheami, Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid, sápmelaččaid vuoigatvuođaid, davviriikkalaš sámesoahpamuša ja sámemeroštallama.	Váldálâš kieđâvuš raportistis Suomâ sämmilijd kyeskee lahâasâttâs, Suomâ aalmugijkoskâsijd kenigâsvuođâid, sämmilij vuoigâdvuođâid, tave-eennâmlâš sämisopâmuš sehe sämmilâšmiäruštâllâm.
” Áittardeaddji gáibidii Suoma dáhkkidit ahte sámit leat ovddastuvvon Ilo-soahpamuša ratifiserenproseassas.	” Váldálâš váátá Suomâ tähidiđ sämmilij ovdâstâs Ilo-sopâmuš ratifisistemprosessist.
Sápmelaččaid dáfus áittardeaddji ávžžuhus das, ahte Ilo-soahpamuša ratifiserema oktavuođas galgá dohkkehuvvot sámiid vuoigatvuohta árbevirolaš boazodollui lea hui dehalaš, danne go dán áiggi suopmelaš boazodoalloláhka viggá dahkat ovttaláganin sámi boazodoalu.	Sämmilij tááhust váldálii avžuuttâs tast, et Ilo-sopâmuš ratifisistem ohtâvuođâst kalga tubdâstiđ sämmilij vuoigâdvuođâ hárjuttiđ puásuituálu ärbivuáválii vyevi mield lii tuođâi tehálâš, ko tááláá ääigi syemmilâš puásuituálulahâasâttâs viggá oovtnálásittiđ säämi puásuituálu.
Lea čielggas, ahte áittardeaddji vuordá ahte Suopma dárkkista boazodoalu guoskevaš lágaid ” Näkkäläjärvi muitalii.	Lii čielgâs, et váldálâš vuárdá et Suomâ täärhist puásuituálu kyeskee lahâasâttâs ”, Näkkäläjärvi muštâlij.
Olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddji ávžžuha Suoma čielggadit sámiid vuoigatvuođa eatnamii.	Olmoošvuoigâdvuođâváldálâš avžut Suomâ čielgâsmittiđ sämmilij vuoigâdvuođâ enâmân.
Meahciráđđehusa hálddahusmálle ođadeapmi fállá vejolašvuođa čoavdit sámiid eananvuoigatvuođaid.	Meccihaldâttâs haldâttâhmaali uđâsmittem fáálá máhđulâšvuođâ čuávdiđ sämmilij eennâmvuoigâdvuođâid.
Vaikko eará rievttit sámiid ruovttuguovllus galget váldot vuhtii, ii dát leat áittardeaddji mielas nollasupmespeallu.	Veikkâ iärásij vuoigâdvuođâid sämikuávlust kalga väldiđ vuotân, te ij taat lah váldálii mield nollásummespellâ.
” Lean ilolaš das, ahte áittardeaddji lea váldán munno ságastallamis ja sámedikki dahkan evttohusain fuomášumiid ja ávžžuhusaid iežas raportii.	“ Lam ilolâš tast, et váldálâš lii váldám munnuu savâstâlmist já sämitige toohâm iävtuttâsâin huámášuumijd já avžuuttâsâid jieijâs raportân.
Anán earenoamáš dehalažžan dan, ahte áittardeaddji ávžžuhii Suoma stáhta suokkardit duođalaččat sámedikki evttohusa ásahit Suoma riikkabeivviid ja Sámedikki ovddasteaddjiid oktasaš bargojoavkku válmmaštallat Ilo-soahpamuša ratifiserema.	Anam eromâš tehálâžžân tom, et váldálâš avžuuttij Suomâ staatâ kuorâttâllâđ tuođâlávt sämitige toohâm iävtuttâs vuáđudiđ Suomâ ovdâskode já Sämitige ovdâsteijei ohtsii pargojuávhu valmâštâllâđ Ilo-sopâmuš ratifisistem.
Doaivvun, ahte áittardeaddji raporta váldo vuhtii stáhtaráđis go dat ságastallá dán čavčča Ilo-soahpamuša ratifiserema birra ”, ságadoalli muitalii.	Tuáivum, et váldálii viestâ váldoo kuorâttâllâmnáál staatârääđist ko tot savâstâl taan čoovčâ Ilo-sopâmuš ratifisistmist ”, saavâjođetteijee muštâlij.
Lassidieđut: Ságadoalli Lemet Näkkäläjärvi	Lasetiäđuh: Saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi
Lemet Näkkäläjärvi sáhkavuorru olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddjái 12.6.2012	Klemetti Näkkäläjärvi saahâ olmoošvuoigâdvuođâváldálâžân 12.6.2012
Olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddji raporta	Olmoošvuoigâdvuođâváldálii raapoort